Suzanne Innes-Stubb on hurmaavan kaunis...

Marinin kohdalla ei voida enää enää puhua, että olisi työläisten edustaja.
Hän elää nyt porvarien elämää.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Marinin kohdalla ei voida enää enää puhua, että olisi työläisten edustaja.
Hän elää nyt porvarien elämää.

Sanna on porvarielämänsä ansainnut. Ei kannata syntymäporvarien kadehtia, vaikka köyhääkin joskus onnistaa.

Sanna palaa vielä riveihimme entistä vahvempana johtajana.

Anonyymi00011 kirjoitti:

Sanna palaa vielä riveihimme entistä vahvempana johtajana.

❤️❤️❤️🇫🇮🇫🇮🇫🇮

Minäkin vaihdoin kesäkuun alussa viime vuonna työnantajaa ja vaikka en entistä työnantajaa pelkää niin ei ole minullakaan ollut tarvetta hengata entisen työpaikan kulmilla. 😂

Minkä maan?
🇸🇪🇬🇧🇸🇪🇬🇧🇸🇪🇬🇧🇸🇪🇬🇧

Selvityksen tulokset ovat pysäyttäviä. BlackRock, Vanguard tai molemmat olivat suurimpien omistajien joukossa jokaisessa Suomen 25 tärkeimmässä pörssiyhtiössä (mikäli tutkittavalla yhtiöllä oli kaksi osakesarjaa, oli BlackRock tai Vanguard vähintään toisen osakesarjan pääomistajien joukossa). State Streetin osuus suomalaisyhtiöissä oli hiukan vaatimattomampi, samaa luokkaa Goldman Sachsin, Cevianin, Citigroupin ja muiden juutalaisten globaalien finanssitalojen kanssa.

BlackRock on tällä hetkellä myös Suomen pörssin tärkeimmän yhtiön, Nordean, suurin yksittäinen omistaja yli 181 miljoonan osakkeen osuudellaan. Kaiken kaikkiaan BlackRockia voidaan perustellusti pitää Euroopan keskuspankin ohella Suomen merkittävimpänä taloudellisena voimana, vaikka harva härmäläinen on edes kuullut yhtiön nimeä.

Piensijoittajat luovuttavat äänivaltansa finanssitalojen johdolle
BlackRockin, Vanguardin ja muiden ulkomaalaisten omistajien osuudet suomalaisissa osakeyhtiöissä ovat hallintarekisteröityjä. Lähtökohtaisesti hallintarekisteröidyt omistukset eivät ole julkista tietoa, vaan omistusosuuden on oltava tarpeeksi suuri, jotta niin sanottu liputusraja ylittyy ja osuus on pakko julkistaa. Toisin sanoen avoimista tietokannoista saatavilla olevat tiedot esimerkiksi BlackRockin tunkeutumisesta Suomen markkinoille ovat vain jäävuoren huippu.

Nasdaq-pörssin suomalaisen yhteyshenkilön Maarit Bystedtin mukaan Suomen Arvopaperikeskuksen eli Euroclearin tilastoimista osakkeista jo 40 prosenttia on hallintarekisteröityjä. Lukuun ei ole laskettu kuitenkaan mukaan suoria ulkomaalaisia omistuksia, joita niitäkin on suuri määrä. Bystedtin mukaan esimerkiksi Stora Enson osakkeista enemmistö on tällä hetkellä halintarekisteröityjä (ja suuri osa niistä on juurikin BlackRockin nimissä). Bystedt totesi toimitukselle, että edes pörssiyhtiöt itse eivät nykymallissa saa tietoa siitä, kuka niiden osakkeita rohmuaa ennen kuin liputusraja ylittyy.

Muun muassa Institutional Investor (II) ‑ammattilehti on viime vuosina julkaissut useita akateemisiin tutkimuksiin perustuvia selvityksiä siitä, että BlackRockin, Vanguardin ja State Streetin kutsuminen ”passiivisiksi rahastoiksi” on äärimmäisen harhaanjohtavaa. Vaikka yhtiöt tarjoavat piensijoittajille mahdollisuuden ostaa mikroskooppisia osuuksia osakemarkkinoista indeksirahastojen kautta ilman aktiivista osakepoimintaprosessia, ovat ”Big 3” ‑yhtiöt itse kaikkea muuta paitsi passiivisia toimijoita. Tässä mallissa piensijoittajat ovat oikeutettuja omistusosuuttaan vastaaviin osinkoihin, mutta samalla he menettävät pääsääntöisesti äänivaltansa ”Big 3”:n nimittämille edustajille, finanssimaailman politrukeille.

Erityisen aktiivinen peluri ”passiivisijoittamisen” maailmassa on Finkin johtama BlackRock. II:n viime kesänä siteeraamasta tutkimuksesta selviää, että BlackRock painostaa järjestelmällisesti omistamiaan yhtiöitä niin sanotuissa ESG-kysymyksissä, jolla viitataan muun muassa maahanmuuttoon, monikulttuurisuuteen, homoagendaan ja ilmastoaiheisiin. Boston University Law Review ‑julkaisun tutkimuksessa 2022 havaittiin, että ”Big 3”:n vaikutuspiirissä olevat yhtiöt muodostavat päätöksenteossaan selkeästi oman, hätkähdyttävän yksimielisen ja muista pörssiyhtiöistä erillisen ryhmänsä. Vaikka BlackRock on kolmikon äänekkäin toimija, Vanguard ja State Street toisin sanoen noudattavat Finkin julkisesti linjaamaa ideologiaa muodostaen leimallisen ”Big 3” ‑linjan yhteiskunnallisissa kysymyksissä.


Omistus keskittyy, kilpailu kuolee
BlackRock ja muut suuret rahastot käyttävät valtaa omistamiensa yhtiöiden hallituksissa muun muassa valtakirjaäänestyskäytännön kautta. BlackRockilla on myös BIS-niminen työryhmä (BlackRock Investment Stewardship), jonka tärkein tehtävä on painostaa yhtiöiden johtoa edistämään Finkin poliittisia tavoitteita. Yksi tärkeimmistä tavoitteista on niin sanottu positiivinen eli valkoisiin heteromiehiin kohdistuva syrjintä suuryritysten johtoryhmissä ja hallituksissa.

Finanssitalon omassa markkinointimateriaalissa kuvaillaan, kuinka BIS:n painavimpiin agendoihin lukeutuvat ”monikulttuurisuus, tasa-arvo ja inklusiivisuus”. Suomalainen Arvopaperi-julkaisu onkin kirjoittanut, että BlackRock on valmis käyttämään äänivaltaansa hyvin suorasukaisesti savustaakseen yhtiöiden hallituksista ulos ihmisiä, jotka eivät allekirjoita Finkin näkemyksiä.

Huippuyliopisto Yalen selvitys 2022 alleviivaa myös sitä, että taloudellisen vallan keskittyminen kolmen megarahaston lonkeroihin on haitallista kansantaloudelle, sillä kehitys johtaa kilpailun näivettymiseen, hintojen nousuun ja eriarvoisuuden kasvuun. Mitä suvereenimmin BlackRock, Vanguard ja State Street hallitsevat markkinoita, sitä hankalampaa kilpailu on. Tämä johtaa finanssieliitin omistamien megayhtiöiden voittojen kasvuun muun talouden kukoistuksen kustannuksella. Poliittisesti ”oikeaoppiset” korporaatiot paisuttavat jatkuvasti varallisuuttaan ja vaikutusvaltaansa yhteiskunnan näivettyessä ympärillä.

Anonyymi00015 kirjoitti:

Selvityksen tulokset ovat pysäyttäviä. BlackRock, Vanguard tai molemmat olivat suurimpien omistajien joukossa jokaisessa Suomen 25 tärkeimmässä pörssiyhtiössä (mikäli tutkittavalla yhtiöllä oli kaksi osakesarjaa, oli BlackRock tai Vanguard vähintään toisen osakesarjan pääomistajien joukossa). State Streetin osuus suomalaisyhtiöissä oli hiukan vaatimattomampi, samaa luokkaa Goldman Sachsin, Cevianin, Citigroupin ja muiden juutalaisten globaalien finanssitalojen kanssa.

BlackRock on tällä hetkellä myös Suomen pörssin tärkeimmän yhtiön, Nordean, suurin yksittäinen omistaja yli 181 miljoonan osakkeen osuudellaan. Kaiken kaikkiaan BlackRockia voidaan perustellusti pitää Euroopan keskuspankin ohella Suomen merkittävimpänä taloudellisena voimana, vaikka harva härmäläinen on edes kuullut yhtiön nimeä.

Piensijoittajat luovuttavat äänivaltansa finanssitalojen johdolle
BlackRockin, Vanguardin ja muiden ulkomaalaisten omistajien osuudet suomalaisissa osakeyhtiöissä ovat hallintarekisteröityjä. Lähtökohtaisesti hallintarekisteröidyt omistukset eivät ole julkista tietoa, vaan omistusosuuden on oltava tarpeeksi suuri, jotta niin sanottu liputusraja ylittyy ja osuus on pakko julkistaa. Toisin sanoen avoimista tietokannoista saatavilla olevat tiedot esimerkiksi BlackRockin tunkeutumisesta Suomen markkinoille ovat vain jäävuoren huippu.

Nasdaq-pörssin suomalaisen yhteyshenkilön Maarit Bystedtin mukaan Suomen Arvopaperikeskuksen eli Euroclearin tilastoimista osakkeista jo 40 prosenttia on hallintarekisteröityjä. Lukuun ei ole laskettu kuitenkaan mukaan suoria ulkomaalaisia omistuksia, joita niitäkin on suuri määrä. Bystedtin mukaan esimerkiksi Stora Enson osakkeista enemmistö on tällä hetkellä halintarekisteröityjä (ja suuri osa niistä on juurikin BlackRockin nimissä). Bystedt totesi toimitukselle, että edes pörssiyhtiöt itse eivät nykymallissa saa tietoa siitä, kuka niiden osakkeita rohmuaa ennen kuin liputusraja ylittyy.

Muun muassa Institutional Investor (II) ‑ammattilehti on viime vuosina julkaissut useita akateemisiin tutkimuksiin perustuvia selvityksiä siitä, että BlackRockin, Vanguardin ja State Streetin kutsuminen ”passiivisiksi rahastoiksi” on äärimmäisen harhaanjohtavaa. Vaikka yhtiöt tarjoavat piensijoittajille mahdollisuuden ostaa mikroskooppisia osuuksia osakemarkkinoista indeksirahastojen kautta ilman aktiivista osakepoimintaprosessia, ovat ”Big 3” ‑yhtiöt itse kaikkea muuta paitsi passiivisia toimijoita. Tässä mallissa piensijoittajat ovat oikeutettuja omistusosuuttaan vastaaviin osinkoihin, mutta samalla he menettävät pääsääntöisesti äänivaltansa ”Big 3”:n nimittämille edustajille, finanssimaailman politrukeille.

Erityisen aktiivinen peluri ”passiivisijoittamisen” maailmassa on Finkin johtama BlackRock. II:n viime kesänä siteeraamasta tutkimuksesta selviää, että BlackRock painostaa järjestelmällisesti omistamiaan yhtiöitä niin sanotuissa ESG-kysymyksissä, jolla viitataan muun muassa maahanmuuttoon, monikulttuurisuuteen, homoagendaan ja ilmastoaiheisiin. Boston University Law Review ‑julkaisun tutkimuksessa 2022 havaittiin, että ”Big 3”:n vaikutuspiirissä olevat yhtiöt muodostavat päätöksenteossaan selkeästi oman, hätkähdyttävän yksimielisen ja muista pörssiyhtiöistä erillisen ryhmänsä. Vaikka BlackRock on kolmikon äänekkäin toimija, Vanguard ja State Street toisin sanoen noudattavat Finkin julkisesti linjaamaa ideologiaa muodostaen leimallisen ”Big 3” ‑linjan yhteiskunnallisissa kysymyksissä.


Omistus keskittyy, kilpailu kuolee
BlackRock ja muut suuret rahastot käyttävät valtaa omistamiensa yhtiöiden hallituksissa muun muassa valtakirjaäänestyskäytännön kautta. BlackRockilla on myös BIS-niminen työryhmä (BlackRock Investment Stewardship), jonka tärkein tehtävä on painostaa yhtiöiden johtoa edistämään Finkin poliittisia tavoitteita. Yksi tärkeimmistä tavoitteista on niin sanottu positiivinen eli valkoisiin heteromiehiin kohdistuva syrjintä suuryritysten johtoryhmissä ja hallituksissa.

Finanssitalon omassa markkinointimateriaalissa kuvaillaan, kuinka BIS:n painavimpiin agendoihin lukeutuvat ”monikulttuurisuus, tasa-arvo ja inklusiivisuus”. Suomalainen Arvopaperi-julkaisu onkin kirjoittanut, että BlackRock on valmis käyttämään äänivaltaansa hyvin suorasukaisesti savustaakseen yhtiöiden hallituksista ulos ihmisiä, jotka eivät allekirjoita Finkin näkemyksiä.

Huippuyliopisto Yalen selvitys 2022 alleviivaa myös sitä, että taloudellisen vallan keskittyminen kolmen megarahaston lonkeroihin on haitallista kansantaloudelle, sillä kehitys johtaa kilpailun näivettymiseen, hintojen nousuun ja eriarvoisuuden kasvuun. Mitä suvereenimmin BlackRock, Vanguard ja State Street hallitsevat markkinoita, sitä hankalampaa kilpailu on. Tämä johtaa finanssieliitin omistamien megayhtiöiden voittojen kasvuun muun talouden kukoistuksen kustannuksella. Poliittisesti ”oikeaoppiset” korporaatiot paisuttavat jatkuvasti varallisuuttaan ja vaikutusvaltaansa yhteiskunnan näivettyessä ympärillä.

Ei ihme, että kolmen finanssijätin troikkaa on kriittisimmissä puheenvuoroissa kutsuttu jopa 2000-luvun vastineeksi Neuvostoliitolle. Muun muassa Institutional Investor on alkanut puhua avoimesti BlackRockin, Vanguardin ja State Streetin ylläpitämästä oligopolista, jonka hajottaminen on välttämätöntä rehellisen kilpailun turvaamiseksi.


Väestönvaihdon edistämistä
Kansallismielisten lukijoiden näkökulmasta ehkäpä hälyttävintä on kuitenkin BlackRockin keskeinen rooli länsimaita tuhoavan väestönvaihtopolitiikan yhtenä pääarkkitehtina. Valkoisen rodun aseman murentaminen avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikan, liberaalin lainsäädännön ja talouselämän monikulttuurisuushankkeiden kautta on juutalaisen Finkin poliittinen intohimo.

Monikulttuurisuusraporteissaan BlackRock kertoo esimerkiksi rahoittavansa ”paikallisia ruohonjuuritason rodullisen oikeudenmukaisuuden toimintaryhmiä” eri puolilla Eurooppaa, Britanniaa ja Yhdysvaltoja. George Sorosin tavoin Fink tukee siis avoimesti yrityksiltä ja valtioilta ryöstämillään dollareilla antirasistisia aktivistijärjestöjä, joiden kovan ytimen muodostavat paikalliset äärivasemmistolaiset. BlackRock on raportoinut Finkin henkilökohtaisesti allekirjoittamassa tiedotteessa investoineensa yhteensä miljoonia dollareita ”ruohonjuuritason” antirasistiseen toimintaan viime vuosina.

Katujen ohella BlackRock toteuttaa ”antirasistista” (lue: antivalkoista) agendaansa myös kabineteissa. Kuten Talouselämä on uutisoinut, BlackRockin omistamien suomalaisyhtiöiden toimitusjohtajat saavat nykyään Finkiltä suomeksi käännettyjä poliittisia paimenkirjeitä, joiden sanoma on häpeilemättömän kulttuurimarxistinen. STT:n kautta julkisuuteen nousseessa vuoden 2021 kirjeessä suomalaisille toimitusjohtajille juutalainen rahaelitisti kirjoittaa muun muassa seuraavasti:

”En muista, milloin yritysten olisi ollut tärkeämpää vastata sidosryhmiensä tarpeisiin. Olemme valtavassa taloudellisessa ahdingossa. Olemme myös historiallisessa risteyksessä polulla kohti rotujen tasa-arvoa, eikä tilannetta voida ratkaista ilman yritysten johtajuutta. – –

Vaikka rotuun ja etniseen alkuperään liittyvät kysymykset vaihtelevat suuresti eri puolilla maailmaa, odotamme kaikkien maiden yrityksiltä kykystrategiaa, jonka avulla ne voivat hyödyntää osaamista mahdollisimman kattavasti. Julkaistessanne vastuullisuusraportteja pyydämme teitä avaamaan kykystrategianne ja kertomaan pitkän aikavälin suunnitelmanne parantaaksenne monimuotoisuutta, oikeudenmukaisuutta ja osallisuutta alueellenne tarkoituksenmukaisella tavalla. Noudatamme itse samaa standardia.

Kysymykset rotujen tasa-arvosta, taloudellisesta epätasa-arvosta tai yhteisössä toiminnasta luokitellaan ESG-keskusteluissa usein yhteiskunnallisiksi ongelmiksi. On kuitenkin harhaanjohtavaa vetää jyrkkiä jakolinjoja kategorioiden välille. Esimerkiksi ilmastonmuutoksella on jo suhteettoman suuri vaikutus pienituloisiin yhteisöihin ympäri maailman. Onko se ympäristöön liittyvä vai yhteiskunnallinen ongelma?

Mihin kategoriaan määritämme nämä kysymykset ei ole oleellista vaan tieto siitä, että meidän pitää ymmärtää ongelmia ja niiden välisiä vuorovaikutuksia. Parantunut data ja läpinäkyvyyden lisääntyminen auttavat meitä ymmärtämään paremmin ympäristöön liittyvien ja yhteiskunnallisten aiheiden syvän keskinäisen riippuvuuden.”


Perussuomalaiset eivät koskaan uskalla kritisoida juutalaisten finanssitalojen ylivaltaa; kuvassa Wille Rydman Helsingin synagogassa.
Sinimusta Liike vaatii pörssiyhtiöiden palauttamista täydelliseen suomalaisomistukseen
Arvopaperi-lehti on ennustanut, että merkittävät suomalaiset pörssiyhtiöt tulevat pysymään vastaisuudessakin BlackRockin salkussa. Kysymys juutalaisten taloudellisesta vallasta ja globalistisen finanssikapitalismin myrkyllisestä vaikutuksesta itsenäisyyteen koskee suomalaisia siis siinä missä esimerkiksi amerikkalaisiakin. Mitä suuremmaksi juutalaisen finanssitalon monopolivoima maailmalla kasvaa, sitä pienemmäksi kansallisvaltioiden taloudellinen itsenäisyys supistuu. Kyse ei kuitenkaan ole vain katteista ja kassavirroista; Fink ja hänen ohjaamansa kolmen kopla muodostavat suomalaisille ja kaikille valkoisille kansoille eksistentialistisen uhan ajamalla väestönvaihtopolitiikkaa, jonka looginen lopputulos on valkoisten kansanmurha.

Vaikka sionistinen valekansallismielinen puolue perussuomalaiset on kalastellut ääniä kritisoimalla toisinaan väestönvaihtopolitiikkaa, ei se ole tehnyt hallituksessa elettäkään BlackRockin ja muiden suurten suomalaisvastaisten finanssitalojen ylivallan torjumiseksi. Tekosyitä passiivisuudelle ei ole, sillä Riikka Purralla on valtiovarainministerinä tässä avainasema. Sen sijaan puolue on viime kuukausina keskittynyt riistämään taloudellisesti vähävaraisia suomalaisia lapsiperheitä.

Anonyymi00016 kirjoitti:

Ei ihme, että kolmen finanssijätin troikkaa on kriittisimmissä puheenvuoroissa kutsuttu jopa 2000-luvun vastineeksi Neuvostoliitolle. Muun muassa Institutional Investor on alkanut puhua avoimesti BlackRockin, Vanguardin ja State Streetin ylläpitämästä oligopolista, jonka hajottaminen on välttämätöntä rehellisen kilpailun turvaamiseksi.


Väestönvaihdon edistämistä
Kansallismielisten lukijoiden näkökulmasta ehkäpä hälyttävintä on kuitenkin BlackRockin keskeinen rooli länsimaita tuhoavan väestönvaihtopolitiikan yhtenä pääarkkitehtina. Valkoisen rodun aseman murentaminen avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikan, liberaalin lainsäädännön ja talouselämän monikulttuurisuushankkeiden kautta on juutalaisen Finkin poliittinen intohimo.

Monikulttuurisuusraporteissaan BlackRock kertoo esimerkiksi rahoittavansa ”paikallisia ruohonjuuritason rodullisen oikeudenmukaisuuden toimintaryhmiä” eri puolilla Eurooppaa, Britanniaa ja Yhdysvaltoja. George Sorosin tavoin Fink tukee siis avoimesti yrityksiltä ja valtioilta ryöstämillään dollareilla antirasistisia aktivistijärjestöjä, joiden kovan ytimen muodostavat paikalliset äärivasemmistolaiset. BlackRock on raportoinut Finkin henkilökohtaisesti allekirjoittamassa tiedotteessa investoineensa yhteensä miljoonia dollareita ”ruohonjuuritason” antirasistiseen toimintaan viime vuosina.

Katujen ohella BlackRock toteuttaa ”antirasistista” (lue: antivalkoista) agendaansa myös kabineteissa. Kuten Talouselämä on uutisoinut, BlackRockin omistamien suomalaisyhtiöiden toimitusjohtajat saavat nykyään Finkiltä suomeksi käännettyjä poliittisia paimenkirjeitä, joiden sanoma on häpeilemättömän kulttuurimarxistinen. STT:n kautta julkisuuteen nousseessa vuoden 2021 kirjeessä suomalaisille toimitusjohtajille juutalainen rahaelitisti kirjoittaa muun muassa seuraavasti:

”En muista, milloin yritysten olisi ollut tärkeämpää vastata sidosryhmiensä tarpeisiin. Olemme valtavassa taloudellisessa ahdingossa. Olemme myös historiallisessa risteyksessä polulla kohti rotujen tasa-arvoa, eikä tilannetta voida ratkaista ilman yritysten johtajuutta. – –

Vaikka rotuun ja etniseen alkuperään liittyvät kysymykset vaihtelevat suuresti eri puolilla maailmaa, odotamme kaikkien maiden yrityksiltä kykystrategiaa, jonka avulla ne voivat hyödyntää osaamista mahdollisimman kattavasti. Julkaistessanne vastuullisuusraportteja pyydämme teitä avaamaan kykystrategianne ja kertomaan pitkän aikavälin suunnitelmanne parantaaksenne monimuotoisuutta, oikeudenmukaisuutta ja osallisuutta alueellenne tarkoituksenmukaisella tavalla. Noudatamme itse samaa standardia.

Kysymykset rotujen tasa-arvosta, taloudellisesta epätasa-arvosta tai yhteisössä toiminnasta luokitellaan ESG-keskusteluissa usein yhteiskunnallisiksi ongelmiksi. On kuitenkin harhaanjohtavaa vetää jyrkkiä jakolinjoja kategorioiden välille. Esimerkiksi ilmastonmuutoksella on jo suhteettoman suuri vaikutus pienituloisiin yhteisöihin ympäri maailman. Onko se ympäristöön liittyvä vai yhteiskunnallinen ongelma?

Mihin kategoriaan määritämme nämä kysymykset ei ole oleellista vaan tieto siitä, että meidän pitää ymmärtää ongelmia ja niiden välisiä vuorovaikutuksia. Parantunut data ja läpinäkyvyyden lisääntyminen auttavat meitä ymmärtämään paremmin ympäristöön liittyvien ja yhteiskunnallisten aiheiden syvän keskinäisen riippuvuuden.”


Perussuomalaiset eivät koskaan uskalla kritisoida juutalaisten finanssitalojen ylivaltaa; kuvassa Wille Rydman Helsingin synagogassa.
Sinimusta Liike vaatii pörssiyhtiöiden palauttamista täydelliseen suomalaisomistukseen
Arvopaperi-lehti on ennustanut, että merkittävät suomalaiset pörssiyhtiöt tulevat pysymään vastaisuudessakin BlackRockin salkussa. Kysymys juutalaisten taloudellisesta vallasta ja globalistisen finanssikapitalismin myrkyllisestä vaikutuksesta itsenäisyyteen koskee suomalaisia siis siinä missä esimerkiksi amerikkalaisiakin. Mitä suuremmaksi juutalaisen finanssitalon monopolivoima maailmalla kasvaa, sitä pienemmäksi kansallisvaltioiden taloudellinen itsenäisyys supistuu. Kyse ei kuitenkaan ole vain katteista ja kassavirroista; Fink ja hänen ohjaamansa kolmen kopla muodostavat suomalaisille ja kaikille valkoisille kansoille eksistentialistisen uhan ajamalla väestönvaihtopolitiikkaa, jonka looginen lopputulos on valkoisten kansanmurha.

Vaikka sionistinen valekansallismielinen puolue perussuomalaiset on kalastellut ääniä kritisoimalla toisinaan väestönvaihtopolitiikkaa, ei se ole tehnyt hallituksessa elettäkään BlackRockin ja muiden suurten suomalaisvastaisten finanssitalojen ylivallan torjumiseksi. Tekosyitä passiivisuudelle ei ole, sillä Riikka Purralla on valtiovarainministerinä tässä avainasema. Sen sijaan puolue on viime kuukausina keskittynyt riistämään taloudellisesti vähävaraisia suomalaisia lapsiperheitä.

Suomen itsenäisyyden ja omavaraisuuden kannalta elintärkeät finanssilainsäädäntöön, koronkiskontaan ja ulkomaalaisomistuksiin liittyvät kysymykset vaikuttavat ajavan perussuomalaiset suorastaan pelonsekaiseen lamaannukseen. Viime syksynä Purran puolue sivuutti kokonaan ajatuksen yksityisten pankkien paisuneiden korkokatteiden verotuksesta, vaikka muualla Euroopassa oikeistopopulistiset ja kansalliskonservatiiviset puolueet pitivät – aivan oikeutetusti – aiheesta kovaa ääntä. Perussuomalaiset on valmis kurittamaan rehellistä työtä tekeviä suomalaisia rajattomasti, kunhan pankit jätetään rauhaan.

Erittäin piristävän poikkeuksen Suomen kuolleeseen poliittiseen ympäristöön on tuonut kuitenkin kansallisradikaali Sinimusta Liike, joka vaatii hiljattain julkaistussa eurovaaliohjelmassaan pörssiyhtiöiden omistuksen siirtämistä ”kokonaan ja poikkeuksetta etnisten suomalaisten käsiin”.