Elämä tuntuu turhalta

Anonyymi-ap

Kun tietää kuolevansa jonain päivänä jokatapauksessa kuten kaikki meistä. Miksi edes piti syntyä kun kuitenkin on kuoltava? Joo ei ole naisystävää eikä kavereitakaan. Harvat sukulaiset on jo enimmäkseen iäkkäitä eikä niihin nuorempiinkaam tule oltua yhteyksissä.

Omaisuuskaan ei onnea tuo, kuolenhan kuitenkin ja olen helvetin yksinäinen jo nyt vaikka olen vasta 35-vuotias. Voihan sitä tuhlata omaisuutensa hetkessä ties mihin älyttömyyksiin mutta onko sitten muka onnellinen? Mistä sitä muka löytäisi merkitystä loppuelämänsä ajaksi?

33

444

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Tiedän kyllä että olen ollut vakavasti masentunut jo jostain 17-vuotiaasta lähtien. Olen ensimmäisen kerran ajatellut että koko elämässä ei ole mitään järkeä varmaan jo joskus 20-vuotiaana. Onkohan tämä harvinaistakin miettiä tällaisia jo tuon ikäisenä?

      • Anonyymi

        Ei ole harvinaista miettiä asioita jotka koskevat ihmisen existenssiä kaikkihan me aina joskus niitä mietitään.
        Miksi jäät masennukseen vuosiksi, sinun on saatava katkaistua se jotenkin , sillä usein uudet virikkeet saavat hetkeksi elämän iloa ja vähitellen hetket muuttuvat viikoiksi, kuukausiksi ja vuosiksi .
        Tiedän että se on vaikeaa mutta jotenkin sinun pitäisi muuttaa elämän tapasi.
        Tiedän yhden pojan joka meni netissä jollekkin sivuille missä sai keskustella joka puolella maailmaa siten vahvisti engalannin kieltänsä ja sai uusia ystäviä .ja pääsi eroon masennuksestaan josta oli kärsiny kauan .
        Joten yritä miettiä mikä juuri sinulle olisi mieluista ,
        Ja sitten siitä kuolemasta ei kannata funsia sitä oikein syvällisesti , elämän tarkoitus on elää täällä ja nyt .


    • Anonyymi

      Nämä elämän merkityksettömyyden tunteet voimistuivat entisestään noin reilu 3 ja puoli vuotta sitten. Tuolloin vakava sairaus vei yllättäen isäni joka oli hyvin läheinen ja tärkeä mulle. Viime aikoinakin olen ajatellut lähes päivittäin että joutaisin jo kuolla itsekkin.

      T: Ap

      • Anonyymi

        Ahaa, oot siis perinyt omaisuutesi ja nyt ett tiedä mitä sillä kaikella teet?


    • Anonyymi

      Niin miksi ei kuolisi jo nyt? Miksi pitkittää väistämätöntä?

      T: Ap

      • Anonyymi

        No, miksi ett nauti siitä omaisuudestasi? Ai, niin tuli yllätteäen iso tukku rahaa
        syliin ja nyt en tiiä mitä sillä kaikella teen. Huomatkaa, että ap ei ole missään
        vaiheessa paljoa avautunut elämästään. Miksi ett käyttäisi kaikkea tuota
        omaisuuttasi itseäsi heikoimmassa asemassa olevien auttamiseen?
        Huomaat kuinka maailmasi avautuu aivan uudella tavalla ja pääset
        tuosta "ongelmastasi" eroon. Tiedän ainakin yhden varakaan ihmisen
        joka lähti tekemään vapaaehtois työtä, mutta ymmärrän toki, että
        kaltaisellesi kultalusikka peffassa syntyneelle, se voi olla hankaa; astua
        heikoimassa asemassa olevien tasolle.


      • Anonyymi

        Ymmärrän, että sulla on vaikeaa nyt, mutta toteuta jokin haave, jonka
        toteuttamista olet lykännyt. Kaikki me kuollaan joskus, mutta päiviemme
        määrää ei tiedä kukaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ymmärrän, että sulla on vaikeaa nyt, mutta toteuta jokin haave, jonka
        toteuttamista olet lykännyt. Kaikki me kuollaan joskus, mutta päiviemme
        määrää ei tiedä kukaan.

        Entäs jos Jumala on päättänyt, että elät 100v, aiotko siis jäljellä olevat 40v, vain istua
        masentuneena ja miettiä elämän tarkoitusta ja mahdollisesti sen päättämistä? Elämä on lahja, käytä se! Ei ihminen oikeasti halua kuolla, vaan haluaa muutosta, joskus taakka vaan käy liian suureksi.


    • Anonyymi

      Hei aloittaja, samoja asioita olen pohtinut ikäni. Olin yksinäinen.
      Toivoin, etten olisi syntynytkään, olin "vahinkolapsi", joka sai kokea pelkkää välinpitämättömyyttä vanhemmiltaan.
      En tavannut ketään "hengenheimolaistani" (miestä) enkä muihin halunnut
      kiinnittyä, ennenkuin myöhäisellä iällä vähän vanhempana kuin sinä nyt olet,
      tapasin mieheni, aivan fantastisen ihmisen.
      Tuntui kuin joku armo tai lahja olisi langennut osakseni.
      Sain elää elämäni onnellisimmat yli 20 vuotta, mutta sitten hän odottamatta
      poistui tästä elämästä. Koin pitkän masennuksen, en ole toipunut vieläkään
      ja sen jälkeen elämäni on ollut vailla mitään merkitystä ja sisältöä.

      Olen taas alkutekijöissä, yksin. Toivon joka yö, että kuolisin pois nukkuessani tietämättäni. Olen jo eläkkeellä eikä minulla ole mitään kiinnostusta löytää korviketta ihmiselle, jota ei kukaan pysty korvaamaan eikä minua kiinnosta
      enää mikään, koska elämäni tärkein sisältö ja merkitys on poissa.

      Älä sinä menetä toivoasi, ole avoimin mielin, anna itsellesi mahdollisuus löytää ihminen, jonka kanssa jakaa elämäsi.
      Ihminen saa merkityksensä toisen tai toisten ihmisten kautta.
      Yksinäisyys murentaa ihmisen.
      Yksin tuntee olevansa turha, elämä on vailla mieltä.
      Älä luovuta !

      • Anonyymi

        Ihan totta, monelle on uusi elämä alkanut kun on kohdannut ihmisen ja saanut hänen kanssaan jakaa iloita ja surut ja tuntea itsensä tarpeelliseksi jollekkin.
        Rakkaus antaa voimia aina. Joten monen yksinäisyys ja toivottomuus saa vaan ajatukset masentuneisiin ajatuksiin . Se tila pitäisi jotenkin saada katkaistua , ja moni siinä myöskin onnistuukin


      • Anonyymi

        Mitä sinä tuota ap.ta oikein säälit?


    • Hei,

      On olemassa auttavia tahoja, joihin voi olla yhteydessä anonyymisti ja matalalla kynnyksellä. Etenkin itsetuhoiset ajatukset kannattaisi ottaa puheeksi. Ao. palveluista voi halutessaan saada tukea ja vinkkejä myös muuhun avun hakemiseen. Lisäksi ryhmätoiminnoista voisi olla apua yksinäisyyden lievittämiseen.

      - Tukinet.net - Tukipisteesti netissä https://tukinet.net/

      Tukinetistä saa itselleen tukihenkilön, jonka kanssa voi keskustella kahden kesken mistä tahansa hankalasta elämäntilanteesta tai mielessä olevasta huolesta. Tukihenkilö löytyy mm. Mieli Tukisuhteesta. https://tukinet.net/teemat/mieli-tukisuhde/tukisuhteet/

      Tukinetissä on myös monenlaisia keskusteluryhmiä ja chattejä, joista voi saada vertaistukea sekä ammattilaisten neuvoja. Ryhmäkeskusteluihin ja ryhmächatteihin osallistuminen voi myös lievittää yksinäisyyttä.

      Joka viikko ma-ke klo 15-19 ja to klo 15-21 on MIELI Kriisichat päivystys, jossa voi jutella kahden kesken päivystäjän kanssa. Tukinet on avoinna kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä.

      - Valtakunnallinen kriisipuhelin

      Jos soittaminen tuntuu omimmalta vaihtoehdolta, niin valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää 24/7 numerossa 09 2525 0111.

      Ystävällisin terveisin
      MIELI Kriisikeskus Helsinki/Kata

    • Anonyymi

      Miksi ett pidä niihin harvoihin, iäkkäisiin sukulaisiisi yhteyttä? Entäs, kun he joskus
      kuolevat? Kaduttaisiko sinua, kun ett pitänyt heihin silloin yhteyttä, kun elivät?
      Onko ihmisellä pakko olla kavereita ja tyttöystävä? Monille riittää oma sisäinen elämä.
      Aloita jostain yksinkertaisesta, kuten luonnon tai lintujen tarkkailusta, pian on etenkin
      arktsten vesilintujen muuttoaika ja usein taivaalla voi nähdä suuria hanhiparvia, kannatta keväisin pitää myös korvat auki, mikäli taivaalta kuuluu toitottavaa ääntä.

      • Anonyymi

        Harvinaisen viisasta tekstiä!


      • Anonyymi

        Entäs jos siellä on joku kiva tyttö, yhtä yksinäinen kuin sinäkin samoilemassa luonnossa tai tarkkailemassa lintujen kevät muuttoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Harvinaisen viisasta tekstiä!

        Masentuneelle on niin helppo sanoa: "Lähde tarkkailemaan lintuja".
        Masennus on mielensairaus, joka ei parane kehottamalla masentunutta
        "reipastumaan". Olen kokenut masennuksen. Ihmiset yleensä eivät
        ymmärrä vakavan masennuksen luonnetta.

        Sain samantapaisen ohjeen menetettyäni läheiseni:
        "Jos tuntuu yksinäiseltä laita telkkari auki ja katso vaikka lastenohjelmaa!"

        Kun on raskas suru, elämä tuntuu tyhjältä, on vain kammottava hiljaisuus yksin,
        yksinjäämisen tuska eikä mistään saa otetta, pikku kakkosta katsomallako suru
        helpottaa tai häviää ?

        Kun ihminen kaipaa ihmistä siihen ei linnut tai pikku kakkonen auta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Masentuneelle on niin helppo sanoa: "Lähde tarkkailemaan lintuja".
        Masennus on mielensairaus, joka ei parane kehottamalla masentunutta
        "reipastumaan". Olen kokenut masennuksen. Ihmiset yleensä eivät
        ymmärrä vakavan masennuksen luonnetta.

        Sain samantapaisen ohjeen menetettyäni läheiseni:
        "Jos tuntuu yksinäiseltä laita telkkari auki ja katso vaikka lastenohjelmaa!"

        Kun on raskas suru, elämä tuntuu tyhjältä, on vain kammottava hiljaisuus yksin,
        yksinjäämisen tuska eikä mistään saa otetta, pikku kakkosta katsomallako suru
        helpottaa tai häviää ?

        Kun ihminen kaipaa ihmistä siihen ei linnut tai pikku kakkonen auta.

        "Kun ihminen kaipaa ihmistä siihen ei linnut tai pikku kakkonen auta"
        jep noinhan se menee.
        Yksinäisyydelle on vaikea keksiä ratkaisua, se riippuu paljon ihmisen vahvuudesta.
        Pelkästään asian jatkuva vatvominen pahentaa asiaa ja alkaa miettimää synkkiä asiota.
        Usein kaikenlainen tekeminen siirtää ajatukset pois jos on edes yksikin harrastus niin panostaa siihen 100% niin on mahdollista, että kavereitakin löytyy.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Masentuneelle on niin helppo sanoa: "Lähde tarkkailemaan lintuja".
        Masennus on mielensairaus, joka ei parane kehottamalla masentunutta
        "reipastumaan". Olen kokenut masennuksen. Ihmiset yleensä eivät
        ymmärrä vakavan masennuksen luonnetta.

        Sain samantapaisen ohjeen menetettyäni läheiseni:
        "Jos tuntuu yksinäiseltä laita telkkari auki ja katso vaikka lastenohjelmaa!"

        Kun on raskas suru, elämä tuntuu tyhjältä, on vain kammottava hiljaisuus yksin,
        yksinjäämisen tuska eikä mistään saa otetta, pikku kakkosta katsomallako suru
        helpottaa tai häviää ?

        Kun ihminen kaipaa ihmistä siihen ei linnut tai pikku kakkonen auta.

        Kyllä moni joka itse on käynyt läpi masennuksen kaikki muodot ymmärtää miten vaikeaa se on, ja jokainen myös tietää ettei masennus lähde pakottamalla, vaan yrittämällä löytää juuri itselleen se katkaisu mikä pätee. Joten ihmisen; aivot ovat merkillinen kapistus sinänsä , kun on nähnyt jonkun asian tapahtuvan masentuneen elämässä ja masennus on häipynyt saman tien, niin että siksi aivojen tulisi saada virikkeitä jostain , toimiakseen eri tavalla.
        Yksi huvittava kehotus on aina että ” hae seuraa muista yksinäisistä” siis korostetaan ettei haettaisi esin jonkun kivan pariskunnan seuraa, on muka oltava toinen yksinäinen, se on se kamalin neuvo mitä yksinäiselle annetaan .
        Ei myöskään televisio mitenkään paranna jos ei ole kiinnostunut jostain ohjelmasta. Mutta hän joka antoi neuvon pikkku kakkoselta tarkoitti ainoastaan hyvää, ja tiesi että kun huomio kiinnitetään johonkin asiaan niin masennus on hetkisen poissa , siis katkaisee huonon olotilan . Siten voi itseään myös auttaa, juuri siis joku tapahtuma joka katkaisee kääntää ajatukset muualle
        Itse olen tullut kaksi kertaa leskeksi ja tiedän mitä on kaivata sitä joka kuoli, mutta se kaipaus ei saa muuttua sairaaksi, silloin on mentävä lääkäriin jos se sotkee elämän täydellisesti , niin saa avun käsitellä omaa vointiaan.
        Sillä kyllä ihmisen jolla on masennus on kyettävä soittamaan terveyskeskukseen ja kerrottava huolensa ,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Masentuneelle on niin helppo sanoa: "Lähde tarkkailemaan lintuja".
        Masennus on mielensairaus, joka ei parane kehottamalla masentunutta
        "reipastumaan". Olen kokenut masennuksen. Ihmiset yleensä eivät
        ymmärrä vakavan masennuksen luonnetta.

        Sain samantapaisen ohjeen menetettyäni läheiseni:
        "Jos tuntuu yksinäiseltä laita telkkari auki ja katso vaikka lastenohjelmaa!"

        Kun on raskas suru, elämä tuntuu tyhjältä, on vain kammottava hiljaisuus yksin,
        yksinjäämisen tuska eikä mistään saa otetta, pikku kakkosta katsomallako suru
        helpottaa tai häviää ?

        Kun ihminen kaipaa ihmistä siihen ei linnut tai pikku kakkonen auta.

        Ettekö tajua, että aloittaja on vaan joku varakas... joka ruikuttaa nyt, kuinka
        vaikeaa on olla varakas. Mentti isänsä, joka oli tärkeä, no surullista.
        Kaikista ap:n vastauksista paistaa läpi vaan peritty varallisuus(on vaan
        sattunut syntymään varakkaaseen perheeseen) Miksi ap ei pidä yhteyttä
        iäkkäisiin sukulaisiinsa? Ovatko he liian köyhiä ap.le? Miksi hän ei pidä yhteyttä
        nuorempiinkaan sukulaisiinsa, olettavasti serkkuihinsa yhteyttä. Siksi koska tietyissä ns piireissä ei vaan tehdä niin. Jos ap:n isä on ainoa, ns menestynyt ja muut, myös ap.n vanhat ja erityisesti nuoret sukulaiset eivät, niin SIKSI ap ei pidä heihin yhteytt, koska JUOPA hänen&perheensä(äiti + sisarukset) on liian TULOEROJEN vuoksi LIIAN SUURI.
        Älää säälikö tuota ap:ta! Ihminen on saanut kaiken ja jaksaa silti ruikuttaa, kuin rankaa on olla varakas. Hanki ap itelles apua, kun sulla on siihen kerta varaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ettekö tajua, että aloittaja on vaan joku varakas... joka ruikuttaa nyt, kuinka
        vaikeaa on olla varakas. Mentti isänsä, joka oli tärkeä, no surullista.
        Kaikista ap:n vastauksista paistaa läpi vaan peritty varallisuus(on vaan
        sattunut syntymään varakkaaseen perheeseen) Miksi ap ei pidä yhteyttä
        iäkkäisiin sukulaisiinsa? Ovatko he liian köyhiä ap.le? Miksi hän ei pidä yhteyttä
        nuorempiinkaan sukulaisiinsa, olettavasti serkkuihinsa yhteyttä. Siksi koska tietyissä ns piireissä ei vaan tehdä niin. Jos ap:n isä on ainoa, ns menestynyt ja muut, myös ap.n vanhat ja erityisesti nuoret sukulaiset eivät, niin SIKSI ap ei pidä heihin yhteytt, koska JUOPA hänen&perheensä(äiti sisarukset) on liian TULOEROJEN vuoksi LIIAN SUURI.
        Älää säälikö tuota ap:ta! Ihminen on saanut kaiken ja jaksaa silti ruikuttaa, kuin rankaa on olla varakas. Hanki ap itelles apua, kun sulla on siihen kerta varaa.

        Siitäkin näkee, ettei se raha aina onnea tuo, ei tee välttämättä onnellisemmaksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Masentuneelle on niin helppo sanoa: "Lähde tarkkailemaan lintuja".
        Masennus on mielensairaus, joka ei parane kehottamalla masentunutta
        "reipastumaan". Olen kokenut masennuksen. Ihmiset yleensä eivät
        ymmärrä vakavan masennuksen luonnetta.

        Sain samantapaisen ohjeen menetettyäni läheiseni:
        "Jos tuntuu yksinäiseltä laita telkkari auki ja katso vaikka lastenohjelmaa!"

        Kun on raskas suru, elämä tuntuu tyhjältä, on vain kammottava hiljaisuus yksin,
        yksinjäämisen tuska eikä mistään saa otetta, pikku kakkosta katsomallako suru
        helpottaa tai häviää ?

        Kun ihminen kaipaa ihmistä siihen ei linnut tai pikku kakkonen auta.

        Ai:la on varaa ostaa parhaimmat kiikarit, kamerat ja vermeet, on varaa palkata vaikka armeijallinen lintubongareita jos ite ei huvita. Tän keskustelun aloittaja on vaan joku RIku Rikas, joka ei tiedä
        Mitä tuolla kaikella rahallaan tekisi.
        Ok, menetti isänsä, surullista. Mutta tuntuu niin turhalta sääliä tuollaista ihmistä jolla on kaikki mahdollisuudet toteuttaa itseään. Tai hankkia itselleen apua. Masennus ei katso varallisuutta Ja kaikilla on oikeus olla masentunut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Masentuneelle on niin helppo sanoa: "Lähde tarkkailemaan lintuja".
        Masennus on mielensairaus, joka ei parane kehottamalla masentunutta
        "reipastumaan". Olen kokenut masennuksen. Ihmiset yleensä eivät
        ymmärrä vakavan masennuksen luonnetta.

        Sain samantapaisen ohjeen menetettyäni läheiseni:
        "Jos tuntuu yksinäiseltä laita telkkari auki ja katso vaikka lastenohjelmaa!"

        Kun on raskas suru, elämä tuntuu tyhjältä, on vain kammottava hiljaisuus yksin,
        yksinjäämisen tuska eikä mistään saa otetta, pikku kakkosta katsomallako suru
        helpottaa tai häviää ?

        Kun ihminen kaipaa ihmistä siihen ei linnut tai pikku kakkonen auta.

        Meikäläinen on valitettavasti just tuollainen tsemppari, joo on hirveän helppoa
        sanoa masentuneelle, ett lähe ulos vaikka kattoo lintujen kevät muuttoa ja olen itse ollut niinmasentunut, etten ole jaksanut lähtee torille kattoo jotakin tapahtumaa, jossa olis
        ollut mahdollisuus nähdä itse presidentti ja jälkeenpäin harmittaa ihan vietävästi.


    • Anonyymi

      Nuo nyt on näitä enemmän murrosikään jääneitä - ja melko varmasti miespuolisia ihmisiä.

      Ikääntyminen tuo erilaisia vaivojakin. Sitä itse kukin mielellään lähtee jo atomipilveen muutaman vuoden eläkkeellä oltuaan.
      x vanha karpaasi.

    • Anonyymi

      Ai murroikään jääneitä ? Yksinäisiä on kaikenikäisissä.
      Tilastojen mukaan joka kolmas päivä vanhus tekee itsemurhan.
      Miksiköhän ? Olisko yksinäisyys yksi syy ?

    • Anonyymi

      Olen kanssasi niin samaa mieltä. Minä myyn ja mätän kaatopaikalle omaisuutta joka päivä. En halua jättää mitään jälkeeni.

    • Anonyymi

      Ei yksinäisyyteen kuole. Käyn päivittäin eri paikoissa missä juttelen ihmisten kanssa. Siinä se kiintiö täyttyy ihmisistä. Lopun jäävän ajan haluan olla yksin.

    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Itse koen maailman erittäin mielenkiintoiseksi paikaksi ja sen seuraaminen, sen eri ilmiöihin kantaa ottaminen, ja yrittäminen vaikuttaa niihin, ainakin lähialueella ja Suomessa, antaa sytykkeen nousta ylös joka aamu.

      Ei tarvitse olla mikään supersuorittaja joka on koko ajan hyödyksi, mutta jos löytää itseään kiinnostavia juttuja, tai jonkun sellaisen, että voi edes jollakin tavalla auttaa muita, niin eihän muuta tarvitse. Ainakaan minä?

    • Anonyymi

      Miksi ett pidä nuorempiinkaan sukulaisiisi yhteyttä? Muuta omaisuutesi
      rahaksi ja perusta yhdistys, joka auttaa tuohon sinun yksinäisyyteesi/masennukseesi.
      Niin, miksi tosiaan me synnytään tänne, kun kuitenkin on kohta kuoltava?
      Me synnytään siksi, koska kaksi ihmistä meni yhteen-solut jakautuivat ja
      niistä soluista tuli lapsi- kuten sinä. tai minä - tai kaikki avaukseesi vastanneet.

    • Anonyymi

      Ovatko muutkin sinun sukulaisesi rikkaita, eli olet perinyt rahaa/omaisuutta(kiinteistöjä, osakkeita), vai oletko rikastunut
      omalla työlläsi? Sairastat varakkaan ihmisen dilemmaa- rahaa on
      niin paljon, ettei tiedä mitä tehdä sillä kaikella. Olet sen kaiken
      hienon keskellä ja ihmettelet, mitä minä tällä kaikella
      oikein teen? Ainoa neuvo, mikä auttaa, on että muutat
      suurimman osan kiinteästä omaisuudestasi rahaksi - perustat vaikka
      yhdistyksen, joka auttaa samassa elämän tilanteessa olevia. Tai lahjoitat
      osan omaisuudestasi jollekkin olemalla olevalle yhdistykselle ja osallistut sen toimintaan, vaikka kehität omaisuudellasi sen toimintaa.
      Mikäli haluat vaan kellua omaisuudessasi ja jatkaa ruikutustasi siitä
      kuinka olen niin yksinäinen ja masentunut, niin jatka vaan.
      Raha ja omaiuus ei todallakaan aina tuo onnea.

      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/18368310/itamaisesta-filosofiasta-kiinnostuneille

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/18271273/gunat---materian-kolme-olomuotoa
        Aineellisessa maailmassa voimme havaita kolme perusprosessia, joita tapahtuu kaikkialla mikroskooppisesta tasosta universaalille tasolle.

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/18336900/kalastajan-ja-kultakalan-tarinan-syvempi-merkitys
        Kalastajan ja kultakalan tarinan syvempi merkitys.

        Puhumme lisää väärästä egosta.

        Mistä tarina kertoo?

        Sinisen meren rannalla asui vanha mies ja vanha nainen. He elivät 30 vuotta ja 3 vuotta, ja eräänä päivänä tapahtui ihme - vanha mies heitti nuotan siniseen mereen, ei kerran, vaan kolme kertaa, mutta ei saanut mitään, vaan vain yhden kalan, ei yksinkertaisen kalan, vaan puhuvan kalan. Ja kala sanoi, että se oli valmis täyttämään hänen kolme toivettaan ja pyysi häntä palauttamaan sen mereen. Vanha mies tuli mökkiinsä, kaivettuun mökkiinsä, ja kertoi kaiken vanhalle naiselleen. Ja hänen vanhan naisensa ahneus johti vanhan miehen lopulta täydelliseen tappioon. Vanha nainen halusi olla meren hallitsija ja saada kalat palvelukseensa. Ja niin kaikki päättyi samaan rikkinäiseen mökkiinsä.

        Satu on valetta, mutta siinä on vihje.

        Ja kun ihminen kuulee tämän sadun, hän tajuaa, että ahneus ei johda hyvään. Loppujen lopuksi, jos vanha nainen ei olisi ollut niin ahne, hän ja hänen miehensä olisivat voineet olla tyytyväisiä siihen, mitä heillä oli. Joku tulee myös siihen tulokseen, että vanha mies luotti liikaa vanhaan naiseensa eikä pystynyt ottamaan päätöksiä omiin käsiinsä, uskoi niin sanotusti strategiset asiat epäviisaalle vaimolleen, joten hän maksoi siitä hinnan. Mutta itse asiassa tarinan merkitys ja allegoria on paljon syvempi, ja kuten kohta saamme selville, sillä, mitä tässä tarinassa näin tapahtui, on syvin merkitys.


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      114
      8564
    2. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      40
      2595
    3. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      124
      2313
    4. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      23
      1966
    5. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      15
      1704
    6. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      11
      1519
    7. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      16
      1472
    8. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      14
      1409
    9. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      15
      1282
    10. Kristityt "pyhät"

      Painukaa helvettiin, mä tulen sinne kans. Luetaan sitten raamattua niin Saatanallisesti. Ehkä Piru osaa opetta?!.
      Kristinusko
      13
      1203
    Aihe