se ilta oli kuin unta..ihanaa semmoista,joka sai mut järjiltäni,enkä pystynyt enää ajattelemaan mitään muuta..mä menin ihan sekaisin susta!Vielähän tämän kestäisin,mutta ollaan kummatkin varattuja ja väärin tehtiin,syyllisyys on kova mutta niin on ikäväkin!!ja mä vielä menin ja sotkin kaiken..siis ihan kaiken!!
mä oon niin rikki..
sirpale
91515
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jälkeenpäin on helppo v***uilla mutta kuitenkin.. Mitäs sekaannuit varattuun??
en osaa tohon vastata..niin kuin sanoin mä menetin järkeni..kaduttaa ja harmittaa!!
vielä kuitenkin ne omat kainalot,joihin käpertyä,sulla sun kotonas ja sillä omassaan,
sinne oman kullan kainaloon vaan,kummasti olo kohenee ja voi olla että jos se oma kulta jo vähän kyllästytti,voi sen halimisen ja kainalossa olon avulla uudelleen alkaa tuntua se oma kulta siltä kaikkein rakkaimmalta ihmiseltä.
on minullakin.
Eniten ehkä häpeän itseäni, sitä että sorruin niin helposti ja sitä että nyt en saa sua mielestäni.
Siltikin ikävöin ja muistelen sua lämmöllä.. Kaikista pahinta on, jos kadut sitä yötä. Muun vielä kestän mutta en sitä, että voisit vihata minua sen tähden.
Niin haluaisin tulla ja halata sinua, mutta en voi.
voidaan vaikka jakaa ajatuksia, saman kokeneena
Olet varattu, ja sydän käy kuitenkin toiselle.
Käy sääliksi sinun aviopuolisoa.
Tee niinkuin haaveilet, parin vuoden päästä olet kuitenkin samassa tilanteessa.
Itsekkyyttäsi vaan tuhoat monen ihmisen elämän. Ehkäpä lopulta päädyt kulmakapakkaan poraamaan,miten hyljätty ja väärinymmärretty ihminen olen!
olenko jossainvaiheessa sanonut tekeväni niin kuin haaveilen?tunteilleen kun ei mitään mahda..
mun puolisoa mä säälin itsekkin,kuten säälin tämän toisen "syyllisen" puolisoakin..jos voisin siirtää kelloja niin tekisin kaiken toisin todellakin.
tätä ihmistä vielä? Oletko voinut hänen kanssaan jutella asioista, tiedätkö mitä hän ajattelee tilanteesta?
Minusta on typerää, kun täällä toiset syyttelevät ja tuomitsevat, eipä sitä itsekään olisi uskonut olevansa joskus tässä tilanteessa. Tunteilleen ei todellakaan voi mitään, mutta tunteiden mukaan ei ole pakko toimia, ihastumisen tunne voi tulla ja pyyhkäistä mukanaan.
Sitä voi tosin miettiä, kannattaako elää elämää, jossa ei ole onnellinen. Mistä tiedät, vaikka tämä tunteittesi kohde olisi se oikea sinulle, tai vaikka ei olisikaan, on edessä miettimisen paikka. Jokaisella on täällä vain yksi elämä, sitä ei kannata viettää velvollisuudentunnosta kenenkään kanssa, silloin menettää sekä omansa että toisen mahdollisuudet onneen. En tarkoita että pitää mennä hölmönä tunteiden perässä, mutta kulisseja ei tarvitse muiden ihmisten tähden pitää pystyssä tai elää niinkuin muut odottavat sinun elävän.
Toivottavasti Sirpale, saat elämäsi järjestykseen, toivon sinulle oikein hyvää kesää!
tätä ihmistä varmasti koskaan enään ja siitä syystä tuskin enään edes puhutaan..
Olisi kyllä ollut hyvä puhua asiat selväksi..mutta ehkä kuitenkin parempi näin.
Toivottavasti tämä ikäväkin joskus helpottaa ja voin taas elää!!hyvää kesää sullekkin,toinen sirpaleinen!