Lähetekeskustelu pohjoisesta ulottuvuudesta ja ajankohtaisista EU-asioista tänään

-

Lähetekeskustelu pohjoisesta ulottuvuudesta ja ajankohtaisista EU-asioista pääministerin ilmoituksen pohjalta

Kokoomus tulee puheenvuorossaan osoittamaan ja vaatimaan linjaa Suomen aktiivisemmasta otteesta
näissä asioissa.

Seuraa tv:stä tänään klo 15 jälkeen
3112
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat
  • todettiin, lue nyt edes se jälkikäteen, vaikka töräytit taas toistuvan kirjoitushokemasi asioihin edes perehtymättä. Asiathan eivät ole
    mustavalkoisia.

    Lähde. Kokoomuksen www.sivu:

    08.06.2005 15:50

    Kokoomuksen eduskuntaryhmä: EU tarvitsee poliittista johtajuutta
    Hallitus antoi tänään pääministerin ilmoituksen ajankohtaisista EU-asioista. Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä Ranskan ja Hollannin kansanäänestystulokset olivat vakava isku EU:n perustuslaille ja koko EU:n uskottavuudelle. Kansanäänestysten tulos merkitsee unionin kansainvälisen painoarvon laskua sekä kriisiä, joka hidastaa unionin kehitystä. "Syntynyt tilanne vaatii poliittista johtajuutta sellaisten kompromissien etsimiseksi, jotka mahdollistaisivat unionin toimintakyvyn myös tulevaisuudessa." Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron eduskunnassa käydyssä keskustelussa käytti kansanedustaja Jari Vilén.

    Pääministerin ilmoitus ajankohtaisista EU-asioista ja Pohjoisesta ulottuvuudesta 8.6.2005

    Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro

    kansanedustaja Jari Vilén:

    EU ja sen jäsenvaltiot ovat ajautuneet perustuslaillisen sopimuksen ratifioinnin yhteydessä kriisiin, jonka lopullisia vaikutuksia voi vain arvailla. Jäsenvaltioiden johtajien ensi viikon Eurooppa-neuvostoon onkin ladattu aivan erityisiä odotuksia. Euroopan unioni tarvitsee nyt todellisia tekoja, jotta usko unionin kykyyn toimia palautuu. Sopiminen Unionin tulevista rahoituskehyksistä olisi yksi tällainen keskeinen konkreettinen päätös.

    Ranskan ja Hollannin kansanäänestystulokset olivat vakava isku EU:n perustuslaille ja koko EU:n uskottavuudelle. Kansanäänestysten tulos merkitsee unionin kansainvälisen painoarvon laskua sekä kriisiä, joka hidastaa unionin kehitystä. Syntynyt tilanne vaatii poliittista johtajuutta sellaisten kompromissien etsimiseksi, jotka mahdollistaisivat unionin toimintakyvyn myös tulevaisuudessa.

    EU ei kuitenkaan kaadu Ranskan tai Hollannin kansanäänestyksen kielteiseen tulokseen. EU voi toimia ilman perustuslaillista sopimustakin nyt voimassa olevan Nizzan sopimuksen varassa, mutta selvää on, että Nizzan sopimus ei vastaa laajentuvan unionin tarpeita.

    On valitettavaa, että Ranskan ja Hollannin hallitukset eivät kyenneet vakuuttamaan kansalaisiaan siitä, että EU:n perustuslaillinen sopimus on vuosien ainutlaatuisen neuvotteluprosessin tulos ja että sopimus edustaa yhteistä eurooppalaista tahtoa ja halua tuottaa hyvinvointia, vaurautta ja demokratiaa kaikille unionin kansalaisille.

    Kaikilla EU:n jäsenvaltioilla on oltava mahdollisuus sanoa mielipiteensä perustuslaillisesta sopimuksesta. Meidän on otettava opiksi annetusta kritiikistä. Meidän on kuunneltava paremmin kansalaisten huolia sekä kerrottava mitä perustuslaki todellisuudessa merkitsee. Lisäksi on syytä harkita aikalisää ja tuumaustaukoa miten asiassa edetään.

    Kokoomuksen mielestä on tärkeää, että Suomi tekee selväksi tulevassa Eurooppa-neuvostossa, että Suomelle EU ei ole vain vapaakaupan vaalimista varten, vaan unioni merkitsee meille yhteisiä eurooppalaisia arvoja demokratiasta, ihmisoikeuksista, hyvästä hallinnosta ja solidaarisuudesta.

    Kaiken kaikkiaan Ranskan ja Hollannin tapausta voidaan pitää malliesimerkkinä siitä, kuinka haasteellista ja yllättävää kansanäänestysten käyttö EU:n perustuslain tyyppisissä asioissa voi olla. Kyse ei ole siitä, ettei kansan ääntä pitäisi kuulla, vaan siitä, miten se saadaan kuulumaan vastauksena äänestyksessä esitettyyn kysymykseen.

    ***

    Suomen puheenjohtajuuskaudesta on näillä näkymin tulossa ainutlaatuisen haastava ja Suomelta odotetaan poliittista johtajuutta. Kysymys kuuluukin uskovatko muut jäsenvaltiot Suomella olevan kyky tällaiseen johtajuuteen? Vanhasen hallituksen EU-poliittisia kannanottoja seurataan nyt erityisellä tarkkuudella kaikkialla unionin alueella.

    Nyt avoinna olevista asioista täytyy toivoa, että rahoituskehysten osalta ratkaisu voitaisiin vielä saada Luxemburgin puheenjohtajuuskauden aikana. Vaihtoehtona on uusi uskottavuuden menetys EU:n päätöksentekokykyyn sekä koko asian siirtyminen Suomen syliin. Myös uusi Pohjoisen ulottuvuuden ohjelma on tarkoitus hyväksyä Suomen puheenjohtajuuskaudella.

    ***

    Pohjoinen ulottuvuus on ollut Suomen EU-jäsenyyden ehkä näkyvin aloite. Tämä aloite on onnistunut kiinnittämään EU:n huomiota pohjoiseen. Pohjoisesta ulottuvuudesta on tullut osa EU:n politiikkaa ja se on siten ensisijaisesti komission vastuulla. Suomeen kohdistuu kuitenkin aloitteentekijänä suuria odotuksia etenkin kun pohjoisen ulottuvuuden sisältö ei ole täysin vastannut sille asetettuja odotuksia.

    Merkittävimpiä haasteita on ohjelman konkretisoiminen hankkeiksi sekä näiden rahoituksen turvaaminen ja lisääminen jatkossa. Yksi keskeinen kysymys on myös oman budjettilinjan saavuttaminen. Pohjoisen ulottuvuuden nykyinen rahoitus monista eri lähteistä tekee vaikeaksi osoittaa yksiselitteisesti, mikä hanke on seurausta erityisesti pohjoisen ulottuvuuden politiikasta ja mikä olisi syntynyt muutoinkin. Oma budjettilinja selkeyttäisi tätä hämmennystä, samoin Suuren valiokunnan esittämä raportointikäytäntö.

    Kokoomus toivoo Suuren valiokunnan tavoin, että ohjelman jatkoa edistettäisiin myös merkitsemällä valtion budjettiin oma määräraha pohjoiselle ulottuvuudelle. Mielestämme tällaiseksi sopisi esimerkiksi lähialuemäärärahan kehittäminen pohjoisen ulottuvuuden määrärahaksi.

    Pohjoisen ulottuvuuden tulokset ovat jääneet odotettua vähäisemmiksi myös sen vuoksi, että Venäjä on ollut tyytymätön omaan rooliinsa. Menestyksekkäin pohjoisen ulottuvuuden osa on ollut ympäristökumppanuus Venäjän kanssa, jonka konkreettisena osoituksena on Pietarin jätevedenpuhdistamohanke.

    Pohjoisen ulottuvuuden tulevaisuus riippuukin pitkälti siitä, miten Venäjä ja muut EU-jäsenvaltiot saadaan aidosti sitoutumaan hankkeeseen. Konkreettinen väline tähän sitouttamiseen ovat uudet kumppanuudet, joista lupaavimmalta näyttää liikenne- ja energiakumppanuus.

    Pohjoisen ulottuvuuden ja ylipäätään pohjoisen Euroopan yhteistyön ongelmana on myös yhteistyöorganisaatioiden runsaus, jonka vuoksi päällekkäisyyksiltä ei ole voitu välttyä. On saatava aikaan ratkaisu miten koordinoida eri toimijoiden tehtäviä.

    Samalla kun on korostettava EU:n ja Venäjän yhdenvertaisuutta, on muistutettava Venäjää myös sen omista haasteista esimerkiksi oman lainsäädäntönsä kehittämisen osalta. Venäjällä ei edelleenkään ole selkeää aluepolitiikkaa eikä omaa alueiden kehittämislakia, joka esimerkiksi mahdollistasi tehokkaan yhteistoiminnan suoraan alueiden kesken.

    Äänestä

  • Jo joutui armas aika kirjoitti:

    todettiin, lue nyt edes se jälkikäteen, vaikka töräytit taas toistuvan kirjoitushokemasi asioihin edes perehtymättä. Asiathan eivät ole
    mustavalkoisia.

    Lähde. Kokoomuksen www.sivu:

    08.06.2005 15:50

    Kokoomuksen eduskuntaryhmä: EU tarvitsee poliittista johtajuutta
    Hallitus antoi tänään pääministerin ilmoituksen ajankohtaisista EU-asioista. Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä Ranskan ja Hollannin kansanäänestystulokset olivat vakava isku EU:n perustuslaille ja koko EU:n uskottavuudelle. Kansanäänestysten tulos merkitsee unionin kansainvälisen painoarvon laskua sekä kriisiä, joka hidastaa unionin kehitystä. "Syntynyt tilanne vaatii poliittista johtajuutta sellaisten kompromissien etsimiseksi, jotka mahdollistaisivat unionin toimintakyvyn myös tulevaisuudessa." Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron eduskunnassa käydyssä keskustelussa käytti kansanedustaja Jari Vilén.

    Pääministerin ilmoitus ajankohtaisista EU-asioista ja Pohjoisesta ulottuvuudesta 8.6.2005

    Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro

    kansanedustaja Jari Vilén:

    EU ja sen jäsenvaltiot ovat ajautuneet perustuslaillisen sopimuksen ratifioinnin yhteydessä kriisiin, jonka lopullisia vaikutuksia voi vain arvailla. Jäsenvaltioiden johtajien ensi viikon Eurooppa-neuvostoon onkin ladattu aivan erityisiä odotuksia. Euroopan unioni tarvitsee nyt todellisia tekoja, jotta usko unionin kykyyn toimia palautuu. Sopiminen Unionin tulevista rahoituskehyksistä olisi yksi tällainen keskeinen konkreettinen päätös.

    Ranskan ja Hollannin kansanäänestystulokset olivat vakava isku EU:n perustuslaille ja koko EU:n uskottavuudelle. Kansanäänestysten tulos merkitsee unionin kansainvälisen painoarvon laskua sekä kriisiä, joka hidastaa unionin kehitystä. Syntynyt tilanne vaatii poliittista johtajuutta sellaisten kompromissien etsimiseksi, jotka mahdollistaisivat unionin toimintakyvyn myös tulevaisuudessa.

    EU ei kuitenkaan kaadu Ranskan tai Hollannin kansanäänestyksen kielteiseen tulokseen. EU voi toimia ilman perustuslaillista sopimustakin nyt voimassa olevan Nizzan sopimuksen varassa, mutta selvää on, että Nizzan sopimus ei vastaa laajentuvan unionin tarpeita.

    On valitettavaa, että Ranskan ja Hollannin hallitukset eivät kyenneet vakuuttamaan kansalaisiaan siitä, että EU:n perustuslaillinen sopimus on vuosien ainutlaatuisen neuvotteluprosessin tulos ja että sopimus edustaa yhteistä eurooppalaista tahtoa ja halua tuottaa hyvinvointia, vaurautta ja demokratiaa kaikille unionin kansalaisille.

    Kaikilla EU:n jäsenvaltioilla on oltava mahdollisuus sanoa mielipiteensä perustuslaillisesta sopimuksesta. Meidän on otettava opiksi annetusta kritiikistä. Meidän on kuunneltava paremmin kansalaisten huolia sekä kerrottava mitä perustuslaki todellisuudessa merkitsee. Lisäksi on syytä harkita aikalisää ja tuumaustaukoa miten asiassa edetään.

    Kokoomuksen mielestä on tärkeää, että Suomi tekee selväksi tulevassa Eurooppa-neuvostossa, että Suomelle EU ei ole vain vapaakaupan vaalimista varten, vaan unioni merkitsee meille yhteisiä eurooppalaisia arvoja demokratiasta, ihmisoikeuksista, hyvästä hallinnosta ja solidaarisuudesta.

    Kaiken kaikkiaan Ranskan ja Hollannin tapausta voidaan pitää malliesimerkkinä siitä, kuinka haasteellista ja yllättävää kansanäänestysten käyttö EU:n perustuslain tyyppisissä asioissa voi olla. Kyse ei ole siitä, ettei kansan ääntä pitäisi kuulla, vaan siitä, miten se saadaan kuulumaan vastauksena äänestyksessä esitettyyn kysymykseen.

    ***

    Suomen puheenjohtajuuskaudesta on näillä näkymin tulossa ainutlaatuisen haastava ja Suomelta odotetaan poliittista johtajuutta. Kysymys kuuluukin uskovatko muut jäsenvaltiot Suomella olevan kyky tällaiseen johtajuuteen? Vanhasen hallituksen EU-poliittisia kannanottoja seurataan nyt erityisellä tarkkuudella kaikkialla unionin alueella.

    Nyt avoinna olevista asioista täytyy toivoa, että rahoituskehysten osalta ratkaisu voitaisiin vielä saada Luxemburgin puheenjohtajuuskauden aikana. Vaihtoehtona on uusi uskottavuuden menetys EU:n päätöksentekokykyyn sekä koko asian siirtyminen Suomen syliin. Myös uusi Pohjoisen ulottuvuuden ohjelma on tarkoitus hyväksyä Suomen puheenjohtajuuskaudella.

    ***

    Pohjoinen ulottuvuus on ollut Suomen EU-jäsenyyden ehkä näkyvin aloite. Tämä aloite on onnistunut kiinnittämään EU:n huomiota pohjoiseen. Pohjoisesta ulottuvuudesta on tullut osa EU:n politiikkaa ja se on siten ensisijaisesti komission vastuulla. Suomeen kohdistuu kuitenkin aloitteentekijänä suuria odotuksia etenkin kun pohjoisen ulottuvuuden sisältö ei ole täysin vastannut sille asetettuja odotuksia.

    Merkittävimpiä haasteita on ohjelman konkretisoiminen hankkeiksi sekä näiden rahoituksen turvaaminen ja lisääminen jatkossa. Yksi keskeinen kysymys on myös oman budjettilinjan saavuttaminen. Pohjoisen ulottuvuuden nykyinen rahoitus monista eri lähteistä tekee vaikeaksi osoittaa yksiselitteisesti, mikä hanke on seurausta erityisesti pohjoisen ulottuvuuden politiikasta ja mikä olisi syntynyt muutoinkin. Oma budjettilinja selkeyttäisi tätä hämmennystä, samoin Suuren valiokunnan esittämä raportointikäytäntö.

    Kokoomus toivoo Suuren valiokunnan tavoin, että ohjelman jatkoa edistettäisiin myös merkitsemällä valtion budjettiin oma määräraha pohjoiselle ulottuvuudelle. Mielestämme tällaiseksi sopisi esimerkiksi lähialuemäärärahan kehittäminen pohjoisen ulottuvuuden määrärahaksi.

    Pohjoisen ulottuvuuden tulokset ovat jääneet odotettua vähäisemmiksi myös sen vuoksi, että Venäjä on ollut tyytymätön omaan rooliinsa. Menestyksekkäin pohjoisen ulottuvuuden osa on ollut ympäristökumppanuus Venäjän kanssa, jonka konkreettisena osoituksena on Pietarin jätevedenpuhdistamohanke.

    Pohjoisen ulottuvuuden tulevaisuus riippuukin pitkälti siitä, miten Venäjä ja muut EU-jäsenvaltiot saadaan aidosti sitoutumaan hankkeeseen. Konkreettinen väline tähän sitouttamiseen ovat uudet kumppanuudet, joista lupaavimmalta näyttää liikenne- ja energiakumppanuus.

    Pohjoisen ulottuvuuden ja ylipäätään pohjoisen Euroopan yhteistyön ongelmana on myös yhteistyöorganisaatioiden runsaus, jonka vuoksi päällekkäisyyksiltä ei ole voitu välttyä. On saatava aikaan ratkaisu miten koordinoida eri toimijoiden tehtäviä.

    Samalla kun on korostettava EU:n ja Venäjän yhdenvertaisuutta, on muistutettava Venäjää myös sen omista haasteista esimerkiksi oman lainsäädäntönsä kehittämisen osalta. Venäjällä ei edelleenkään ole selkeää aluepolitiikkaa eikä omaa alueiden kehittämislakia, joka esimerkiksi mahdollistasi tehokkaan yhteistoiminnan suoraan alueiden kesken.

    ..."kokoomuksen puheenvurossa ei vasemmistoa mainittukaan siinä oltiin samoilla linjoilla kuin sosialidemokraatitkin"

    Näin kerrottiin radion puoli kuuden uutiskatsauksessa.

    Kaikki nuo puheet katsoin tv:n suorasta lähetyksestä.

    Ja mikä tuossa kirjoituksessani ei pitänyt paikkaansa ?

    Siihen kun ei sisältynyt "olettamuksia"

    Rauhoitu hyvä mies !

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Ardadianmäen ääni kirjoitti:

-

Lähetekeskustelu pohjoisesta ulottuvuudesta ja ajankohtaisista EU-asioista pääministerin ilmoituksen pohjalta

Kokoomus tulee puheenvuorossaan osoittamaan ja vaatimaan linjaa Suomen aktiivisemmasta otteesta
näissä asioissa.

Seuraa tv:stä tänään klo 15 jälkeen

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu