"Poliittiset" lakot ovat muoti-ilmiö, yleisiä, 2/2, kun sdp on oppositiossa.

"Poliittiset" lakot ovat tulleet Elorannan SAK:n puheenjohtajakaudella yleisiksi.

Eloranta aloitti vuonna 2016 Lauri Lylyn jälkeen, mistä lähtien joka hallitus, jossa sdp ei ole ollut mukana, on saanut lakkohyökkäyksen sdp:n oppositiopolitiikan vauhdittamiseksi. Sitä voisi sanoa muoti-ilmiöksi.

Hallitukset ja lakot Elorannan puheenjohtajuusaikana 2016- :
Sipilä -lakot 2018
Rinne - ei lakkoja
Marin - ei lakkoja
Orpo - lakot 2023/2024

Lakkoja on ollut joka kertaa, kun sdp on ollut oppositiossa ja Eloranta on ollut SAK:n puheenjohtajana. Lakot 2/2. Ovat yleisiä, 100%. Sipilän aikana SDP:tä johti ay-aktiivi Antti Rinne, Orpon aikana Antti Lindtman.

Lakot ovat rikkoneet lakia. Lakko on lakko nimestä huolimatta. Työstä kieltäytyminen on merkittävin kriteeri. Lakot ovat työrauhavelvollisuuden aikana laittomia.

Silloin kun TES ei ole voimassa, niin työntekijöillä on oikeus lakkoilla oman TES-sopimusneuvottelujen vauhdittamiseksi.

Kolmikanta on ollut käytössä kaikkien työmarkkinoita koskevien lakiuudistusten käsittelyssä. Ammattiliittojen mielipiteet ovat vaikuttaneet lakien sisältöön. Kun työnantajien ja työntekijöiden näkemykset ovat eronneet merkittävästi toisistaan, hallitus on tehnyt kompromisseja.

SAK:n toimet hyökkäämällä yrityksiä vastaan silloin, jos SAK:n edustajien mielipide ei voita, ei ole pelisääntöjen mukainen.

Kansalaisaloite "poliittisten" lakkojen kieltämiseksi on etenemässä Eduskuntaan. Se on täystyrmäys SAK:n toimille. SAK:lla ja millään muullakaan ulkoparlamentaarisella joukkiolla, ei ole veto-oikeutta Eduskunnan ja sen hallituksen päätöksiin. Eduskunnalla ja hallituksella on kansan valtuutus.