Vanhemmalle miehelle

Yritin kirjoittaa sinulle viestiä. Mutta ei se käy enää. Päällimmäisenä on suru, joka vihloostdäntäni, sieluani, koko kehoani, en ymmärrä sinua, en ymmärrä, että teit tuon mulle taas.

En toivo sinulle edelleenkään mitään pahaa, kaikkea hyvää vain.

Joskus vain mietin, että saisit tuntea omissa nahoissasi ja sydämessäsi sen, miten väärin mua kohtaan teit.

Kai tämä on se, mitä tietämättäni kerjäsin, kai tämä on mulle loppujen lopuksi täysin oikein.

Mutta kyllä se sattuu. Luulin, etten enää joutuisi tätä samaa surua tuntemaan, silloin jäi toivo, nyt ei enää sitäkään.

On niin hullua, se tunne, se vain on, se miten rakas toinen on, miten se rakkaus antaa kaiken anteeksi, antaa toisen mennä ja elää rauhassa, vaikka eniten haluaisi vain saada rakastaa, jakaa elämänsä, arkensa.

Ja taas huomata, ettei se toinen halua.

Sinulla on se kaikki muu, tärkeämpää ja rakkaampaa. Joku toinen. Kyllä minä sen kestän, pelkästä elämisen halusta, kai se on se vieläkin suurempi voima. Rakkaus sinuun elää kanssani, ja kuten uskon, myös tämän kaiken jälkeen.

Teet kuten parhaimmaksi näet, emmekä me näe sitä parasta yhdessä.

Rakkaudella P.
3554
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

.. huulesi omia vasten..

Miten hirveän paaljon sinua rakastankaan..

Minun rakkain.

Nuku hyvin!

-P.

Äänestä

Tää,,p,,on vissiin,,mies,,mut vaikka,,olisit,,nainen,,ja vaikka,,olisit,,hän,,en uskoisi tekstiäsi,,mut väliäkö,,sillä ,,ei näitä,,ainakaan,,minun,,kannattaisi,,lukea,,joten...

Äänestä

Anteeksi,,otsikko,,unohtu,,mutta jokatapauksessa,,aivan sama,,

Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Yritin kirjoittaa sinulle viestiä. Mutta ei se käy enää. Päällimmäisenä on suru, joka vihloostdäntäni, sieluani, koko kehoani, en ymmärrä sinua, en ymmärrä, että teit tuon mulle taas.

En toivo sinulle edelleenkään mitään pahaa, kaikkea hyvää vain.

Joskus vain mietin, että saisit tuntea omissa nahoissasi ja sydämessäsi sen, miten väärin mua kohtaan teit.

Kai tämä on se, mitä tietämättäni kerjäsin, kai tämä on mulle loppujen lopuksi täysin oikein.

Mutta kyllä se sattuu. Luulin, etten enää joutuisi tätä samaa surua tuntemaan, silloin jäi toivo, nyt ei enää sitäkään.

On niin hullua, se tunne, se vain on, se miten rakas toinen on, miten se rakkaus antaa kaiken anteeksi, antaa toisen mennä ja elää rauhassa, vaikka eniten haluaisi vain saada rakastaa, jakaa elämänsä, arkensa.

Ja taas huomata, ettei se toinen halua.

Sinulla on se kaikki muu, tärkeämpää ja rakkaampaa. Joku toinen. Kyllä minä sen kestän, pelkästä elämisen halusta, kai se on se vieläkin suurempi voima. Rakkaus sinuun elää kanssani, ja kuten uskon, myös tämän kaiken jälkeen.

Teet kuten parhaimmaksi näet, emmekä me näe sitä parasta yhdessä.

Rakkaudella P.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu