Voisiko talouden saada kuntoon muulla keinoin?

Orpon hallitus väittää, että se aivan välttämättömiä toimia valtion talouden alijäämäisyyden poistamiseksi ja velkaantuneisuuden kasvun kääntämiseksi. Hallituksen tavoite on oikea, mutta olisi voitu valita muita keinoja. Tässä suhteessa kannattaa katsoa ja kuunnella vielä kerran Suomen pankin pääjohtajan haastattelu Ykkösaamussa tältä sunnuntailta. Rehn on erinomainen analysoija ja osaa nähdä kokonaisuuksia. Hänen talousosaamisensa on useimpien poliitikkojen yläpuolella ja reilusti.

Rehn nosti esille kaksi asiaa verrattuna esim. Ruotsiin. Ensimmäinen oli se, että työn tuottavuus on Suomessa heikompi kuin Ruotsissa suhteessa 9:10. Tämä johtuu tietysti siitä, että meillä ei ole yhtä kannattavaa yritystoimintaa kuin Ruotsissa. Poliittisesti tämä kuuluu elinkeinoministerin tontille. Viime hallituksessa oli aikaansaava Mika Lintilä, mutta nyt täydellinen nahjus ja turhake Ville Rydman. Hallituksesta ei ole tässä kohdin apua. Start up - tapahtumat ovat yksi väylä uudistumiseen. Innovatiivuus on paljolti nuorten yrittäjien itsensä käsissä, koska persut vastustavat esim. vihreän siirtymän innovaatioita. Tällainen ilmapiiri on tietysti omiaan vähentämään myös ulkomaisia investointeja. Ne näyttävät nyt siirtyvän Ruotsiin ja Norjaan. Bulkkituotannon suosimisella ei saada Suomea nousuun.

Toinen Rehnin esiin ottama asia oli ulkomainen työvoima. Naapurimaamme Ruotsi ja Norja on meihin nähden tässä jo vuosikymmenten etumatka. Perusthan pyrkivät päinvastoin kaiken aikaa torjumaan ulkomaisen työvoiman rekrytointia. Ilmapiiri on meillä tyystin toinen kuin mitä se on ollut kilpailijamaissa. Asiaan ei ole edes herätty työvoimapulan kasvaessa monilla aloilla. Ulkomaisen työvoiman vastustaminen on erittäin tehokas jarru talouskasvun saavuttamiselle.

Rehn otti esille myös kilpailukyvyn. Hänen mukaansa se ei ole ollut merkittävä ongelma, koska Suomessa on tehty maltillisia palkkasopimuksia kilpailijamaihin verrattuna. Rehn tuntuu olevan huolissaan siitä, että nyt tämäkin vaarantuu, kun työmarkkinatilanne on erittäin kärjistynyt.

Rehn pitää leikkauksia tarpeellisina, mutta muistutti vanhasta säännöstä, jonka mukaan sopeutustoimista noin kolmannes on yleensä ollut verotuksellisia. Nykyinen hallitus ei ole tätä sääntöä noudattanut. Työmarkkinasolmun avaamiseksi Rehn kehottaa neuvotteluihin.

Vaihtoehtoja siis on vaikka kuinka toisenlaiselle politiikalle. Näistä Rehnin ajatuksista hallitus ei ole halunnut ottaa onkeensa mitään vaan tehnyt esim. ulkomaisen työvoiman osalta täysin päinvastoin. Muistuttaisin, että Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn ei ole taustaltaan vasemmistolainen vaan keskustalainen poliitikko.