mutta vain yhden kerran uskaltanut valittaa tästä lääkärille. Ratkaisu olisi ollut masennuslääkitys. En tajua miten tämä ratkaisi ongelmani? Ei elämän traumoista pääse millään lääkityksellä eroon. Masennus varmasti lähtisi kuin kuppa Töölöstä, jos saisi edes jonkinlaisen sosiaalisen elämän ja muita normaaleja juttuja elämäänsä.
Olen varmaan ollut masentunut koko elämäni
Anonyymi-ap
14356
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
No tuota, mä kärsin masennuksesta aina välillä. Se on sukuvika. Masislääkitys ei auta mun tapauksessani. Keskustelu auttaa jonkin verran. En kaipaa liian sosiaalista elämää, koska uuvahdan, vaikka sosiaalinen olenkin. Masiksessa vetäydyn sosiaalisesti. En jaksa silloin jutella. En osaa sanoa, mikä sinun oireilusi on, mutta itse tunnen, kun oireilu alkaa ja silloin on hidastettava kierroksia.
Kyllä ne lääkkeet paljon vaikuttavat ja muuttavat persoonallisuutta myös. Elämäsi suurin trauma voi tuntua hyvin vähäpätöiseltä asialta ja pienempi trauma täysin mitättömältä. Hyviä lääkkeitä oikeaan tarpeeseen mutta turhaan ei kannattaisi lääkitystä pitkittää eikä annosta suurentaa, mihin monet lääkärit juuri pyrkivät.
Voin oma kohtaisesti kertoa että ei ne lääkitykset vie niitä traumoja pois, vaikka saa turrutettua mieltä ja piilottamaan asiat jonnekin kauimmaiseen pimeimpään nurkkaan. Jopa vuosikausiksi saattaa olla piilossa. Ja kun sitten joskus luulet että oot kunnossa ja valmis lopettaa lääkityksen ne ikävä kyllä kömpivät hiipien sieltä kauimmaisesta nurkasta esille. Ja voivat saada lopullisesti romahtamaan.
Eli ei lääkkeet eivät ole se oikea keino vaan ensin pitää saada käytyä ne asiat läpi ja selviksi.
Aika lapsellista tekstiä ilmeisesti lääketeollisuuden edustajalta. Väität siis että jos on persraiskattu ja otettu kuvia ja ihmiset vittuilee niin pillerit siihen sitten auttavat? Toki joku sellainen huumaava pilleri jossa on taju kankaalla kokoajan mutta eihän huumeita saa käyttää se on laitonta paitsi jos on lääkäri niin silloin saa tehdä rahaa pillerikaupoilla.
Kun on nähnyt omat traumansa kahdesta eri perspektiivistä, niiden käsittely voi onnistua paremmin kun kaikki ei ole enään niin mustavalkoista miltä aluksi tuntui.
Tuo on totta.
Monella taustalla on muita syitä miksi alkuperäinen alakulo on kehittynyt lopulta masennukseksi.
Siinä ei paljon terapiat ja lääkkeet auta jos se normaali elämä ei vain onnistu.
Helppo homma lääkärille määrätä aina joka vaivaan lääkettä, sensijaan että ohjaisi oikean asiantuntijan luo.
Ensin määrätään lääkettä ja sitten sanotaan että suomalaiset syö liikaa lääkkeitä 😏
Ilta sanomat kertoo jatkuvasti että siitä ja siitä oireesta kipin kapin lääkäriin.
Koitas varata sellainen kipin kapin aika yleiseltä!!
Vai onko tarkoitus työntää ihmiset yksityiselle?
Meillä kaikillahan on ihan mahdottomasti nykyisin varaa juosta milloin mistäkin vaivasta yksityisellä, kun meillä kaikilla on todellakin yhtä suuri palkka kuin kansanedustajilla tai ministereillä HALOOOO!!
Nykyään yritetään "terveyden edistämistä", että sairaanhoitaja keskustelee potilaan kanssa elämäntapamuutoksista, että potilas itse tajuaisi valita parempia elämäntapoja. Esim. sydän- ja verisuonisairaudet - niissä kaikissa on sama ehkäisy ->, BMI normaaliksi, painonpudotus, terveellinen ruokavalio, lisää kestävyysliikuntaa, tupakka ja alkoholi pois, riittävästi unta...jne.
Masennus ei lähde sillä, että saa lääkkeitä/terapiaa/sosiaalisuutta tai vaikka kaikkia yhdessä, vaan sillä, että oppii näkemään itsensä ja oman elämänsä sellaisina kuin ne ovat ja sen jälkeen valitsee sekä opettelee rakastamaan itseään siitä kaikesta huolimatta tai juuri sen kaiken vuoksi.
Been there, seen that, tried the shit, but never gave up for the shit.
Ihanasti kirjoitettu 🥰 Kiitos.
Kiitos. Ja ole hyvä 🤗
Pidä kiinni itsestäsi, siitä mitä ikinä olet ja rakasta sitä täysillä ❤️
Täytyy tehdä 🤭 ❤️ Kiitos.
En ole ap. kirjoittaja. Kirjoitin muuten tähän aiemmin..
Mulla oli aikoinaan pahimman vaiheen yli lääkitys n. puolvuotta. Tasasi sitä olo tilaa. Sen jälkeen otettiin muut avut käyttöön. Rauhoittavia tarvittaessa ja nukahtamislääkkeitä söin n. vuoden. En tiedä nykyään kuinka pitkäksi ajaksi lääkityset on tarkoitettu mut itselläni ainakin auttoivat siinä vaiheessa kun oli itsetuhoinen enkä kyennyt muuhun kui itkemään.
Ei se tarkoita. että sinun on pakko syödä lääkettä mitä lääkäri sinulle määrää. Voit sanoa ettet halua masennuslääkitystä vaan terapiaa tai vastaavaa. Ja pyydät toisen lääkärin, jos ei muuten tajua.