Onko kokemusta haponkestävän teräslevyn poraamisesta. Tarvitsen 8mm reiän, onnistuuko kotikonstein helposti ja millaisella terällä?
Haponkestävän teräslevyn poraus
Poraaja
36
19323
Vastaukset
- eki
jos sinulla on pylväsporakone,ensin 4 mm sitten 8 mm,leikkuuöljyä tarvittaessa.
käy myös käsiporakoneella,käytä vähän kierroksia ja ole varovainen ettei terrä pala.
hyvänlaatuinen terä on edellytyksenä,tietysti levyn paksuuskin vaikuttaa.- vähän
kierroksia,esim.n.200 1/min. ja tosiaan ruiki vaikka vettä väliin,mieluummin leikkuunestettä. Jos terä hurahtaa siniseksi,tarkottaa sitä,että kappale meni lasikovaksi ja poraaminen loppuu siihen. Ohueen peltiin suhahtaa helposti,mutta kun aine on 5mm - ylöspäin,on otettava iisimmin.
Mieluummin pylväskoneessa,kun käsiporalla,jos mahdollisuus.Äläkkä sitten yritä millään valmiiksi tölmääntyneellä terällä,vaan terän on oltava kunnossa. Yksi juttu vielä,15 mm.lähimmästä hitsistä aine on jo valmiiksi kovaa,joten matelukierroksilla,eikä kaikin voimin.
T: koneistaja.
- levyyn
Onnistuu helposti. Poraa pienellä alkureikä ja sitten varsinaiseen kokoon. Menee ihan tavallisella metalliterällä. Rundeillakaan ei ole niin suurta väliä kunhan ei polta terää.
Itse tein 10mm reijän 10mm rosterilattaan ensim poppariterällä, sitten 6mm ja lopuksi 10mm ja kierretapilla jenkat perään. Jenkatapissa käytön leikkuuöljyä, mutta poratessa en. - Pro
kunnon neuvoa vielä tullut niin tässä tulee. Kotikonstein onnistuu helposti kunhan hankit kobolttiterän, tavallisella pikateräs-poranterällä tulee kotikonstein äitiä ikävä.
- Viki
Hyvin on onnistunut ihan normaaleilla, hyvälaatuisilla (esim. piranha) poranterillä. Tylsällä eli pilatulla terällä turha yrittää. Samoin halpissatsit kannattaa unohtaa.
Happoteräs ei ole erityisen kovaa, vaan nimenomaan sitkeää. Sen vuoksi pylväsporakoneella lastu ei katkea, sopiva syöttö ja kierrokset niin uppoaa kuin juustoon.
Käsiporakoneella myös kierrokset kohdalleen, eikä sitä käytetä kuin inkkarit nuotionsytytyksessä keppiä taulaa vasten pyörittäessään (tuolla turhanpäiväisellä hinkkauksella pilaa terän ja karkaisee porattavan kohteen) vaan syöttö (painovoimaa!) riittävä ja portaaton kierrosten säätö sopivan hitaalle. Öljyä tietysti, leikkuuöljyn puuttuessa mikä vaan moottoriöljy tms on huomattavasti tyhjää (tai vettä) parempi. - Teräspeikko
Viki kirjoitti:
Hyvin on onnistunut ihan normaaleilla, hyvälaatuisilla (esim. piranha) poranterillä. Tylsällä eli pilatulla terällä turha yrittää. Samoin halpissatsit kannattaa unohtaa.
Happoteräs ei ole erityisen kovaa, vaan nimenomaan sitkeää. Sen vuoksi pylväsporakoneella lastu ei katkea, sopiva syöttö ja kierrokset niin uppoaa kuin juustoon.
Käsiporakoneella myös kierrokset kohdalleen, eikä sitä käytetä kuin inkkarit nuotionsytytyksessä keppiä taulaa vasten pyörittäessään (tuolla turhanpäiväisellä hinkkauksella pilaa terän ja karkaisee porattavan kohteen) vaan syöttö (painovoimaa!) riittävä ja portaaton kierrosten säätö sopivan hitaalle. Öljyä tietysti, leikkuuöljyn puuttuessa mikä vaan moottoriöljy tms on huomattavasti tyhjää (tai vettä) parempi.Tuntuu olevan tosi asiantuntijoita palstalla, kun puhuvat haponkestävän teräksen karkaisusta... ruostumattomia teräslaatuja et saa karkaistua, et sitten millään.
- karkenee.
Teräspeikko kirjoitti:
Tuntuu olevan tosi asiantuntijoita palstalla, kun puhuvat haponkestävän teräksen karkaisusta... ruostumattomia teräslaatuja et saa karkaistua, et sitten millään.
Esimerkiksi saksissa ja työntömitoissa käytetty
materiaali on karkaistua, vaikka ovatkin rosteria.
Karkenevuus riippuu seossuhteista. Jos kyseessä
on austeniittinen tiskipöytäteräs, niin se ei
karkene tavallisilla kotimaakarin lämpökäsittely-
menetelmillä, mutta kovettuu koneistettaessa. - Viki
Teräspeikko kirjoitti:
Tuntuu olevan tosi asiantuntijoita palstalla, kun puhuvat haponkestävän teräksen karkaisusta... ruostumattomia teräslaatuja et saa karkaistua, et sitten millään.
Ihan hyvää teräspeikon saivartelua. Silti ei kannata matkia inkkareiden nuotionsytystä poraushommissa, homma vaikeutuu kuiteskin.
Itse en ole metallialan ammattilainen, rosteria on innokkaana ti-tuhertelijana tullut käsiteltyä ihan vaan käytännössä, kun on pitänyt väsätä laitekiinnityksiä tai muita osia mastoon tai kaiteisiin tai laittaa lattarautaa kölikiskoksi jne... Tuosta sitkeydestä vielä johtuu se, että jengan teossa kannattaa lastu aina välillä katkaista pyöräyttämällä puoli kierrosta taaksepäin. Muuten tuppaa tukkimaan eli jumittamaan kierrepakan.
Rosterin hitsauksessa amatöörikin saa nättiä jälkeä helposti aikaan. Pitää ottaa vaan huomioon että levymateriaali tai ohuet latat vetelevät helposti, joten kannattaa muutamilla pisteillä heppailla ensin kappaleet kiinni ja linjaan. Hitsauksen jälkeen pitää hillitä uteliaisuus ja pitää suojalasit silmillä tulosta tarkastellessa koska jäähtyessään kuona kimpoilee hitsin pinnasta pois.
Niin, eikä 8 mm reiän poraaminen kotikonstein vaadi mitään pikkureikää alkuun. Pitäisi onnistua ihan helposti kun napauttaa pistepuikolla alkumerkin ja alkaa jyystämään - niin minä tekisin. - Teräspeikko
karkenee. kirjoitti:
Esimerkiksi saksissa ja työntömitoissa käytetty
materiaali on karkaistua, vaikka ovatkin rosteria.
Karkenevuus riippuu seossuhteista. Jos kyseessä
on austeniittinen tiskipöytäteräs, niin se ei
karkene tavallisilla kotimaakarin lämpökäsittely-
menetelmillä, mutta kovettuu koneistettaessa.Oletko varma, ettei saksien yms. työkalujen kovuus ole saatu aikaan seostamalla terästä esim. molubdeenilla, titaanilla tms. lujuutta, kovuutta, kulutuksen kestävyyttä yms. ominaisuutta parantavalla seosaineella?
Ruostumattoman teräksen koveneminen koneistettaessa johtuu taas mitä ilmeisimmin muokkauslujittumisesta, joka taas aiheutuu perliittis-martensiittisen kiderakenteen järjestäytymisestä. - PJK
Viki kirjoitti:
Ihan hyvää teräspeikon saivartelua. Silti ei kannata matkia inkkareiden nuotionsytystä poraushommissa, homma vaikeutuu kuiteskin.
Itse en ole metallialan ammattilainen, rosteria on innokkaana ti-tuhertelijana tullut käsiteltyä ihan vaan käytännössä, kun on pitänyt väsätä laitekiinnityksiä tai muita osia mastoon tai kaiteisiin tai laittaa lattarautaa kölikiskoksi jne... Tuosta sitkeydestä vielä johtuu se, että jengan teossa kannattaa lastu aina välillä katkaista pyöräyttämällä puoli kierrosta taaksepäin. Muuten tuppaa tukkimaan eli jumittamaan kierrepakan.
Rosterin hitsauksessa amatöörikin saa nättiä jälkeä helposti aikaan. Pitää ottaa vaan huomioon että levymateriaali tai ohuet latat vetelevät helposti, joten kannattaa muutamilla pisteillä heppailla ensin kappaleet kiinni ja linjaan. Hitsauksen jälkeen pitää hillitä uteliaisuus ja pitää suojalasit silmillä tulosta tarkastellessa koska jäähtyessään kuona kimpoilee hitsin pinnasta pois.
Niin, eikä 8 mm reiän poraaminen kotikonstein vaadi mitään pikkureikää alkuun. Pitäisi onnistua ihan helposti kun napauttaa pistepuikolla alkumerkin ja alkaa jyystämään - niin minä tekisin.Olen itse porannut B&D -halpisporalla Piranhan terillä happoiseen lattarautaan 10 mm reikiä ihan kotipihassa Workmate-penkissä. Suihkin WD40:stä välillä mukaan kun ei muuta ollut siihen hätään tarjolla. Hyvin toimi. Samainen pora kyllä korkkasi lopullisesti wc-pöntön proppauksia poratessa...
- Ottomar
Viki kirjoitti:
Ihan hyvää teräspeikon saivartelua. Silti ei kannata matkia inkkareiden nuotionsytystä poraushommissa, homma vaikeutuu kuiteskin.
Itse en ole metallialan ammattilainen, rosteria on innokkaana ti-tuhertelijana tullut käsiteltyä ihan vaan käytännössä, kun on pitänyt väsätä laitekiinnityksiä tai muita osia mastoon tai kaiteisiin tai laittaa lattarautaa kölikiskoksi jne... Tuosta sitkeydestä vielä johtuu se, että jengan teossa kannattaa lastu aina välillä katkaista pyöräyttämällä puoli kierrosta taaksepäin. Muuten tuppaa tukkimaan eli jumittamaan kierrepakan.
Rosterin hitsauksessa amatöörikin saa nättiä jälkeä helposti aikaan. Pitää ottaa vaan huomioon että levymateriaali tai ohuet latat vetelevät helposti, joten kannattaa muutamilla pisteillä heppailla ensin kappaleet kiinni ja linjaan. Hitsauksen jälkeen pitää hillitä uteliaisuus ja pitää suojalasit silmillä tulosta tarkastellessa koska jäähtyessään kuona kimpoilee hitsin pinnasta pois.
Niin, eikä 8 mm reiän poraaminen kotikonstein vaadi mitään pikkureikää alkuun. Pitäisi onnistua ihan helposti kun napauttaa pistepuikolla alkumerkin ja alkaa jyystämään - niin minä tekisin.Pari huomiota:
Rst ja haponkestävä teras on kaksi eri juttua. Veneeseen ei kannata käyttää kuin haponkestävää.
Kobolttipinnoitettu terä on happosen porauksessa erittäin hyvä. Ja tylsällä terällä ei kannata yrittää. Kobolttiterät maksaa paljon enemmän kuin tavalliset, mutta niillä kyllä porailee vastaavasti enemmän sitten reikiäkin. Leikkuuöljy on välttämätön jos aikoo terää käyttää enemmänkin kuin yhden reiän tekoon.
Pylväsporakone on hyvä. Vahvalla käsiporakoneellakin saa mutta ne kierrokset todella kannattaa pitää kurissa ettei terä kärähdä ja sitten sillä ei teekkään enään mitää.
Opettava esimerkki: Kaveri yritti pienellä käsikoneella, kovilla kierroksilla ja tavallisilla mustilla porilla 10 mm reikää 3mm lattaan laiturilla. 4 terää ja 45 min myöhemmin hän tuli kysymään "lainaa teriä, multa kun omat loppuivat(paloivat)" ja reikä ei ollut puolivälissäkään. Sanoin että ei kannata yrittää tuolla pikku vinkuttimella. Ajoimme vartin matkan verstaalleni ja painoimme kobolttiterällä, leikkuuöljyn kanssa pylväskoneessa reiän n 30 sekunnissa ja seevasimme reiät vielä samassa. Joten ei kannata tuhlata aikaa tuhertamiseen sopimattomilla vehkeillä.
Tietysti, jos on sitä aikaa, niin voihan sitä kovertaa reiän vaikka puutikulla, jos haluaa. - Viki
Ottomar kirjoitti:
Pari huomiota:
Rst ja haponkestävä teras on kaksi eri juttua. Veneeseen ei kannata käyttää kuin haponkestävää.
Kobolttipinnoitettu terä on happosen porauksessa erittäin hyvä. Ja tylsällä terällä ei kannata yrittää. Kobolttiterät maksaa paljon enemmän kuin tavalliset, mutta niillä kyllä porailee vastaavasti enemmän sitten reikiäkin. Leikkuuöljy on välttämätön jos aikoo terää käyttää enemmänkin kuin yhden reiän tekoon.
Pylväsporakone on hyvä. Vahvalla käsiporakoneellakin saa mutta ne kierrokset todella kannattaa pitää kurissa ettei terä kärähdä ja sitten sillä ei teekkään enään mitää.
Opettava esimerkki: Kaveri yritti pienellä käsikoneella, kovilla kierroksilla ja tavallisilla mustilla porilla 10 mm reikää 3mm lattaan laiturilla. 4 terää ja 45 min myöhemmin hän tuli kysymään "lainaa teriä, multa kun omat loppuivat(paloivat)" ja reikä ei ollut puolivälissäkään. Sanoin että ei kannata yrittää tuolla pikku vinkuttimella. Ajoimme vartin matkan verstaalleni ja painoimme kobolttiterällä, leikkuuöljyn kanssa pylväskoneessa reiän n 30 sekunnissa ja seevasimme reiät vielä samassa. Joten ei kannata tuhlata aikaa tuhertamiseen sopimattomilla vehkeillä.
Tietysti, jos on sitä aikaa, niin voihan sitä kovertaa reiän vaikka puutikulla, jos haluaa.Sorry amatöörimäinen otteeni asiaan, haponkestäviä ovat kaikki veneeseen tekemäni metalliosat olleet. Rst-teräksen ominaisuuksista ei itse asiassa ole mitään kokemuksia.
Kobolttiteriä en ole ikinä käyttänyt, mutta maailmassa on varmaan monia muitakin mainioita asioita joita tietämätön ei osaa kaivata. Terävillä hyvälaatuisilla terillä happoteräksen poraus ei todellakaan ole ollut ongelma. Kuten sanottu, uppoaa kuin juustoon ja puree tasaisesti eikä lastu katkea ennen kuin pora on läpi 10 mm paksusta plootusta. - vaan
Teräspeikko kirjoitti:
Tuntuu olevan tosi asiantuntijoita palstalla, kun puhuvat haponkestävän teräksen karkaisusta... ruostumattomia teräslaatuja et saa karkaistua, et sitten millään.
happonen kovenee,syy on se,että poran kuumetessa porasta alkaa sulaa HSS terästä,joka hitsautuu reikään ja jo vain onpi kovaa ainetta.Hitsautumisen huomaa vasta sitten,kun se on jo tapahtunut.Pora saatta näyttää siltä,kun se olisi vaan hiukan tylsä.Siis vaikka vettä väliin,niin ei kuumene.Karkea nyrkkisääntö on,että rosterille puolet vähemmän kierroksia.
- Valimotonttu
Näitä on hauska lukea,nähdä minkälaisia asian tuntiota täällä on.
Itsellä jonkin verran kokemusta noista rosteri seoksista, jopa tulenkestävästä,jokin pannu noita tullut sulatettu.Ei niitten poraus niin kinkistä olet,haastavampaa on niitten työstäminen hiomalla,sekin luonistuu kun on oikeat nauhat- MunkinKaveriOsaa
Ilmeisesti ei ole niin paljon kokemusata kuin on supliikkia. Haponkestävän ja rosterin poraaminen on eri maailmasta, ihan sulle vaan tiedoksi. Molemmat onnistuu, mutta haponkestävä vaatii paremmat työkalut.
- Se_Työstö_Karkenee
Ap. on saanut vastauksia jos jonkinlaisia. Osissa on totuuden häivä ja toisten taakse piiiloutuu puhdasta "uskomustiedettä", jolla ei ole mitään yhtymää realimaailmaan.
Haponkestäväteräs AISI 316 on kiderakenteeltaan austeniittinen ja sen luonteeseen kuuluu pehmeys, sitkeys, alhainen lämmönjohtuminen ja muokkauslujittuminen. Happonen teräs on käytännössä hyvin lähellä ruostumattonta AISI 304 terästä, johon on vain lisätty pari % molybdeenia korroosiokestoa parantamaan. Siinä mielessä neuvot ovat saman molemmille materiaaleille.
Pehmeys ja sitkeys vaatii koneistuksessa matalaa lastuamisnopeutta ja kohtuullesen korkeaa syöttöä lastun hallintaan. Huono lämmönjohtuminen kasvattaa teräsärmän lämpöä, kun työstössä syntyvä lämpö ei johdu hyvin syntyneisiin lastuihin ja perusmateriaaliin. Muokkauslujittuminen eli työstökarkeneminen muodostaa työstettäessä kappaleen pintaa ohuen työstökarenneen kalvon, joka vaikeuttaa lastuamista oleellisesti. Tärkeää on käyttää suurta kierroskohtaista syöttöä, jotta teräsärmä lastuaisi tämän karenneen kerroksen alapuolella olevaa pehmeää perusmateriaalia.
Perinteinen 118 asteen kärkilulmalla varustettu kaksoiskartiovaippateroitettu pikateräspora (HSS, eli High Speed Steel) on itseasiassa aika huono rosterin poraamiseen. Syynä on poran ytimen paksuinen kärjessä oleva ns. poikkisärmä, joka toimii lähinnä kiilana siirtäen materiaalia sivummalle lastuavien terien irrotettavaksi. Poikkisärmää ja sen vaikutusta voidaan pienentää kaventamalla poran ytimen halkaisijaa, mutta samalla heikkenee poran kysy kestää työstövoimia. Käytännössä kompromisiina ns. rosteriporissa on ydintä kavennettu ja sen lisäksi tehty ns. keskiönkevennys hiomalla sekundaarinen takapäästö melkein poran keskiöön asti. Näin saadaa positiivinen lastuava terägeometria melkein poran keskiöön saakka. Tämä vähentää merkittävästi poran tekemää plastista muokkaustyötä (lämpöä) ja poran syötövoiman tarvetta (-30 -50%). Näin pora etenee materiaalissa kevyemmin muodostaen vähemmän lämpöä, joka voisi pehmentää HSS poran materiaalia. Samalla on myös poran kärkikulmaa monesti suurennettu luokkaan 130 -140 astetta parantamaan poran paikoitustarkkuutta.
Porat kannattaa ostaa oikeasta työkaukaupasta, ns. rautakauppaporat ovat pääsääntöisesti surkeita esityksiä, joihin ei pitäisi ryhtyä edes tyhmyyttään. Poran onnistumista rostereihin parantavat edellä mainitut gometriset seikat ja "jalomman" pikateräksen käyttö. HSS.n kuumakestoa voidaan parantaa seostamalla siihen kobolttia taikka vanadiinia. Molmmat seosaineet ovat teräksessä karbiidin muodostajia ja näiden karbidien kuumakesto on hyvä. Nämä jalommat materiaalit tunnistat merkinnoistä HSS-Co taikka HSSE.
Itse poraaminen kannattaa tehdä alhaisella lastuamisnopeudella. Tyypillisesti nopeus on luokkaa 5-10m/min HSS ja 15 -25m/min HSS-Co porilla. Syöttönä suosittelisin käyttämään yli 0,2 mm/r syöttöjä. Isommilla halkaisijoilla syöttö voi olla jopa yli 0,4 mm/r. riippuen käytössä olevasta karatehosta.
Koska sitkeä austeniittinen teräs vastustaa lastunmuodostusta muokkauslujittumalla, syntyy työstössä runsaasti lämpöä. Tämä työstölämpö pehmentää poran kovuutta vaikeuttaen prosessia. Tämän takia on suositeltavaa käyttää EP lisäaineistettua lastuamisnestettä voitelemaan ja jäähdyttämään sekä poraa että työkappaletta.
Käytännön ongelmaksi kotitarveporaajalla muodostuu porakone, joka laulaa korkealla ja lujaa taikka sitten ei ollenkaan. Korkeat kierrokset polttavat poran pehmeäksi ja matalilla kierroksilla ei teho riitä etenkään suuremmille syötöille. Paremman lopputuloksen saa porakoneella jossa olisi alennusvaihde. Lisäksi suuren syötön ylläpitäminen vaatii kotiporarilta "hartioita" ja voimaa. Tällöin kannataa ennemmin porata pienellä terällä alkureikä ja valita seuraava porahalkaisija siten, että uuden poran ydin on halkaisijaltaan juuri tehtyä alkureikää pienempi. Näin ei syöttövoima muodostune käsin poratessa murheeksi.
Lastumisnesteen tulisi voidella ja jäähdyttää. Tämä suosii ns. emulsioita, jossa öljyn osuus on luokkaa 10% ja loput vettä ja emulgaattoria. Yksittäisiä reikiä voi yrittää porata varovasti ja käyttää voiteluun esim. kasvisöljyä, elintarvikelaatukin käy hätätapauksessa. Näppärä kaveri tekee oman emulsion sekoittamalla vettä (60%) kasvisöljyä (10%) sopivaa emulgaarrotiin (30%), jona voisi ehkä toimia glygolin ja kaasutinspriin sekoitus. Tätä reseptiä en ole käytännössä koskaan kokeillut, mutta teoriassa voisi toimia paremman puutteessa.
Materiaalitekniikka tunteva saattaisi myös huomata, että rostereilla kuten happosilla ns. Md lämpötila, jonka yläpuolella ei tapahdu muokkauslujittumista, on varsin matala. Tällöin joissain tilanteissa työkappaleen esilämmittäminen alle saunalämpötiloijen voi helpottaa poraamista merkittävästi.- Anteronkoukku
Antero Koukkuhan on kirjoittanut tästä aiheesta hämmästyttävästi lähes sanasta sanaan identtisen teoksen. Oletko itse kirjoittaja vai ainoastaan copypastannut?
http://www.academia.edu/4860271/LASTUAMINEN_1_1 - pelinhenki
Nimimerkki "Se_Työstö_Karkenee" olisi voinut laittaa linkin viitteeksi. Jos itse ei ole kirjoittaja, tuollaista kopiointia ei voi pitää muuna kuin plagiointina. Lähde tulee mainita, jos lainaa tekstiä.
- Se_Työstö_Karkenee
Kun omasta päästään ja muististaan itseään lainaa ei tarvitse lähdettä mainita. Se ei ole plagiointia millään tulkinnalla. Jännä että jollekin tuli edes mieleen tuollainen mahdollisuus? Onko Suomi ja Suomi24 niin tumpeloita ja tietämättömiä täynnä, että jos joku jotain fiksua kirjoittaa sen täytyy olla ehdottomasti plagiointia. En ymmärrä tuota logiikkaa. Tämäkö on täällä pelinhenki? Voi teitä kateellisia.
Lisätään tähän, ettei tuo Antero Koukku ole minulle tuttu enkä hänen kirjoituksiakaan ole lukenut. Ilahduttavaa, jos joku toinenkin on ollut aiheesta samoilla jäljillä.
Todettakoon, että olen opiskellut konepajatekniikkaa korkeakoulussa, tehnyt lastuavaa tutkimusta, julkaissut alan kirjallisuutta, tehnyt monia lehtiartikkeleita ammattilehtiin, pitänyt seminaariesitelmiä ja -koulutuksia, toiminut alan asiantuntijatehtävissä ja ollut jopa alan oppilaitoksessa koulutuspäällikönäkin. - vastaisenvaralle
Jos fiksusti kirjoitat, koeta tiivistää sanomasi. Pitkä tietoessee panee epäilemään copy-pastea.
- Se_Työstö_Karkenee
Valitettavasti monimutkaista systeemiä ja siihen vaikuttavia seikkoja ei oikein voi määräämättömästi lyhentää ilman, että informatiivinen anti heikkenee.
Koneistuksen ammattilaiselle ohjeiksi olisi riittänyt muutama ranskalainen viiva, mutta muille neuvot olisivat jääneet ymmärtämättä.
Koska kyseessä ei ole ammattifoorumi täytyy asioita avata hieman laajemmin. Nytkin moni tähdellinen seikka kuten esim. työkalun pinnoitteet jäivät käsittelemättä. - vitunnysvärit
Se_Työstö_Karkenee kirjoitti:
Valitettavasti monimutkaista systeemiä ja siihen vaikuttavia seikkoja ei oikein voi määräämättömästi lyhentää ilman, että informatiivinen anti heikkenee.
Koneistuksen ammattilaiselle ohjeiksi olisi riittänyt muutama ranskalainen viiva, mutta muille neuvot olisivat jääneet ymmärtämättä.
Koska kyseessä ei ole ammattifoorumi täytyy asioita avata hieman laajemmin. Nytkin moni tähdellinen seikka kuten esim. työkalun pinnoitteet jäivät käsittelemättä.Ei täällä mitään tohtorin väitöstä olla tekemässä, eikä kyseessä ollut kaupallinen tarkoitus, niin olisitte tyytyväisiä, että joku jaksanut yrittää auttaa....
- Turaporari
Sepä se, väitöstutkimusten ja edes metallipuolen ammattimiehen kokemukset täydellisen konepajakaluston käytöstä laivanrakennuksessa ei paljon lämmitä käsiporakoneella pihalla tai autotallissa turaavaa amatööriä, tee-se-itse-ensin -miestä.
"Tyypillisesti nopeus on luokkaa 5-10m/min HSS ja 15 -25m/min HSS-Co porilla. Syöttönä suosittelisin käyttämään yli 0,2 mm/r syöttöjä. Isommilla halkaisijoilla syöttö voi olla jopa yli 0,4 mm/r. riippuen käytössä olevasta karatehosta.", kertoi hän. Mutta so what? Miten tiedetään että käsiporakoneella esim. 6 mm terällä leikkausnopeus (sitä kait tuo nopeus tarkoittaa?) on 5-10 m/min?
Paljon arvokkaampia kuin tämän alan oppikirjoja kirjoittanee tohtorismiehen teoreettiset esseet, ovat aiempana hänen halveksimansa yleisluontoiset empiiriset toisten tunareiden kokemukset ja ohjeet, esim:
"Olen itse porannut B&D -halpisporalla Piranhan terillä happoiseen lattarautaan 10 mm reikiä ihan kotipihassa Workmate-penkissä. Suihkin WD40:stä välillä mukaan kun ei muuta ollut siihen hätään tarjolla. Hyvin toimi."
tai
"Käsiporakoneella myös kierrokset kohdalleen, eikä sitä käytetä kuin inkkarit nuotionsytytyksessä keppiä taulaa vasten pyörittäessään (tuolla turhanpäiväisellä hinkkauksella pilaa terän ja karkaisee porattavan kohteen) vaan syöttö (painovoimaa!) riittävä ja portaaton kierrosten säätö sopivan hitaalle. Öljyä tietysti, leikkuuöljyn puuttuessa mikä vaan moottoriöljy tms on huomattavasti tyhjää (tai vettä) parempi."
Olihan tuossa pitkässä teoreettisessa jutussa jotain, johon tarttua. Esim. se että leikkuunesteen pitäisi jäähdytyksen vuoksi sisältää vettä eli olla emulsio. Mitäs emulsioita meillä on kotona? Voisko mennä rouvan juutipoksille ja ottaa jotain potylotionia porausnesteeksi? Sehän sisältää vettä ja öljyä, ja tuoksuu miellyttävälle :) - Joakim1
Turaporari kirjoitti:
Sepä se, väitöstutkimusten ja edes metallipuolen ammattimiehen kokemukset täydellisen konepajakaluston käytöstä laivanrakennuksessa ei paljon lämmitä käsiporakoneella pihalla tai autotallissa turaavaa amatööriä, tee-se-itse-ensin -miestä.
"Tyypillisesti nopeus on luokkaa 5-10m/min HSS ja 15 -25m/min HSS-Co porilla. Syöttönä suosittelisin käyttämään yli 0,2 mm/r syöttöjä. Isommilla halkaisijoilla syöttö voi olla jopa yli 0,4 mm/r. riippuen käytössä olevasta karatehosta.", kertoi hän. Mutta so what? Miten tiedetään että käsiporakoneella esim. 6 mm terällä leikkausnopeus (sitä kait tuo nopeus tarkoittaa?) on 5-10 m/min?
Paljon arvokkaampia kuin tämän alan oppikirjoja kirjoittanee tohtorismiehen teoreettiset esseet, ovat aiempana hänen halveksimansa yleisluontoiset empiiriset toisten tunareiden kokemukset ja ohjeet, esim:
"Olen itse porannut B&D -halpisporalla Piranhan terillä happoiseen lattarautaan 10 mm reikiä ihan kotipihassa Workmate-penkissä. Suihkin WD40:stä välillä mukaan kun ei muuta ollut siihen hätään tarjolla. Hyvin toimi."
tai
"Käsiporakoneella myös kierrokset kohdalleen, eikä sitä käytetä kuin inkkarit nuotionsytytyksessä keppiä taulaa vasten pyörittäessään (tuolla turhanpäiväisellä hinkkauksella pilaa terän ja karkaisee porattavan kohteen) vaan syöttö (painovoimaa!) riittävä ja portaaton kierrosten säätö sopivan hitaalle. Öljyä tietysti, leikkuuöljyn puuttuessa mikä vaan moottoriöljy tms on huomattavasti tyhjää (tai vettä) parempi."
Olihan tuossa pitkässä teoreettisessa jutussa jotain, johon tarttua. Esim. se että leikkuunesteen pitäisi jäähdytyksen vuoksi sisältää vettä eli olla emulsio. Mitäs emulsioita meillä on kotona? Voisko mennä rouvan juutipoksille ja ottaa jotain potylotionia porausnesteeksi? Sehän sisältää vettä ja öljyä, ja tuoksuu miellyttävälle :)Eiköhän se leikkuunopeus ole porauksessa terän kehänopeus. 10 m/min -> 0,17 m/s -> 6 mm terällä 56 rad/s -> 530 rpm. Tuostahan voisi sanoa nyrkkisäännöksi vaikkapa 3000 rpm/mm eli 3000 jaettuna poran halkaisijalla. Siis 1 mm poralla 3000 rpm ja 10 mm poralla 300 rpm.
Tulihan tuossa myös oleelliset tiedot siitä, että terät pitää olla laadukkaita ja vielä mielellään ko. aineelle suunniteltuja, käsin poraamalla pitää painaa reilusti, jotta lastuaa eikä vain hinkkaa, pitää jäähdyttää jne. - Turaporari
Ne olelliset tiedot oli kerrottu jo moneen kertaan aiemmissa viesteissä.
Hienoa että laskit oikeat kierrosnopeudet. Nyt vaan käsiporakoneen liipasimessa tarkkana että silmällä katsottuna kymppimillin pora pyörii täsmälleen 300 rpm - heh, heh...
Tai voihan tuon kierrosluvun tietysti mitata, jos silmään ei luota. Otetaan 157 cm pitkä rihma ja sekuntikello. 300 rpm 10 mm terälle tuo rihma kiertyy tasan kymmenessä sekunnissa...
Nohnoh, leikki leikkinä ja ehkä kannattaa vaan uskoa käytännön neuvoa "syöttö (painovoimaa!) riittävä ja portaaton kierrosten säätö sopivan hitaalle" eli ei saa hinkata terää piloille antamalla sen luistaa leikkaamisen sijaan. - Anonyymi
vastaisenvaralle kirjoitti:
Jos fiksusti kirjoitat, koeta tiivistää sanomasi. Pitkä tietoessee panee epäilemään copy-pastea.
Usein tuollaisia kopioidaan ja sitten paljastuu ettei kopioija ole edes itse kopioimaansa tekstiä malttanut lukea...
- ammmattimiäs
Ihan pikku tarkennus molybdeeniä tavallisessa haponkestävässä on 3%.
- Hapokas
Erottaako kotikonstein kumpaa tavaraa on
- KonstejaJaKoteja
Jos sulla on H2SO4 tai HCl, niin erottaa. Kaikkien kotona ei ole.
- Teräsveneenkinrakentanut
Happosen porauksessa on pari tärkeää juttua, poraa matalilla kierroksilla, voimalla painaen, ettei terä kiljahda, toinen on Rosolli(Rocol)
- Nimierkki
Pienellä poppariterällä, pienillä kierroksilla alkureikä. Kasimillisellä sitten. Jos sattuu löytymään jostain sitä "Rocol" merkkistä työstörasvaa, niin sitä voisi käyttää, jos ei semmoista ole, niin sitten poraa ilman. Popniitti terässä kun nääs on se kevennysviiste siinä kärjessä, niin menee rosteriin tosi hyvin. Tuhansia reikiä ollaan rosteriin porailtu. Konepajalla on tietysti paremmat menetelmät.
- numerohörhö
eiköhän tää oo 13 vuodessa saanu ton porauksen jo tehtyä
- Happoa
numerohörhö kirjoitti:
eiköhän tää oo 13 vuodessa saanu ton porauksen jo tehtyä
Kyllä tuo oli aivan hyvä lisäys noihin aikaisempiin vinkkeihin verrattuna.
Joissakin vanhoissa ketjuissa on ajatonta asiaa, joten ne kaikki eivät ole ”numerohörhöilyä”
- Fykh
Korkea kierroslukuisen verkkovirtakoneen käyttöä kannattaa välttää. Vaikka niissä onkin portaaton säätö, käytännössä kierrosten ryntäämistä on vaikea hallita. Akkukone on hyvä.
Kun porataan, syöttöä pitää olla koko ajan reilusti, jotta leikkaus tapahtuu "karkenemisrajan" alla ja poranterän korkeasta lämmöstä haavoittuvainen terä ei jää jauhamaan koko ajan kuumenevaa pintaa , vaan pääsee jopa luovuttamaan lämpöään työstettävään aineeseen, kun vastassa on joka kierroksella hinkkaamatonta rautaa.
Kun alkureikään tarjoilee isompaa terää, kannattaa aloittaa aivan olemattomalla syötöllä, muuten terä helposti lohkeaa.
Kaiken aa ja oo on rosterin poraamisessa poran teroitus, mutta ei siitä sen enempää, koska se on aika harvoilla ammattilaisillakaan täysin hallussa. Laadukkaat terät ovat aika hyvä kärkisiä, mutteivät tehtaan jäljiltä ole aivan ideaaleja käsin poraamiseen.- Anonyymi
Rosteri rosteri rosteri, ei aloittaja mitään rosteria ollut poraamassa..!
- Anonyymi
Milläs voi porata HSS lattaan reiän?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 4811215
- 827579
Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon485561- 755539
Onko muita oman polkunsa kulkijoita
Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella764828Sydän karrella
Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme334193- 483066
- 362925
Sinällään hauska miten jostakin
jaksetaan juoruta vaikka mitä. Jakorasia yms. Raukkamaista toimintaa. Annetaan jokaisen elää rauhassa eikä levitellä per412525- 402440