Sampo Terho kirjoitti kirjan natsipropagandasta, vaarallisen propagandan voi tunnistaa nykyajasta!

"Ex-ministeri Terho teki kirjan natsiveljeksistä"

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f2bfbe53-9af5-4e36-a8d1-0c867969e1a8

"Entinen kansanedustaja, europarlamentaarikko ja kulttuuriministeri Sampo Terho julkaisi perjantaina toisen romaaninsa Stalingradin viemärit (WSOY).

Kirjailija Terhon uutuusteos on 900 sivun suurromaani natsi-Saksan noususta ja tuhosta kahden veljeksen, Werner ja Walter Geiserin, silmin kerrottuna. Maalta Berliiniin opiskelemaan lähteneet veljekset tempautuivat 1920-luvun lopussa mukaan kansallissosialistisen puolueen toimintaan.

Kuinka paljon veljeksissä on kirjailijaa itseään?

–Tulkinnat on hyvä jättää lukijalle. Kaikissa kirjoissahan on tekijää itseään mukana. Siksi on jännittävää julkaista romaani verrattuna esimerkiksi puolueen vaaliohjelmaan, Terho sanoo.

Suomen historiaa yliopistossa opiskellut Sampo Terho tempautui itse mukaan politiikkaan 2000-luvun alussa, kun hän innostui tuolloin perussuomalaisten puheenjohtajana toimineen Timo Soinin ajatuksista.

Terho pääsi europarlamentaarikoksi varasijalta vuonna 2011. Muutamaa vuotta myöhemmin hän oli perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Vuosina 2017 –2019 Terho toimi Sipilän hallituksen Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministerinä.

Lasku politiikan huipulta tapahtui muutamassa vuodessa. Perussuomalaiset jakaantui kahtia kesällä 2017. Terho seurasi Soinia uuteen Sininen tulevaisuus -puolueeseen. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa puolue ei saanut yhtään paikkaa eduskuntaan, jonka jälkeen Terho jätti politiikan.

Enää Terho ei halua puhua politiikasta eikä hän suostu kommentoimaan politiikan ajankohtaiskysymyksiä. Kirjailijana hän kertoo tarkastelevansa yhteiskuntien kipukohtia nyt ajattomammin.

Historian merkitys

Vuonna 2021 julkaistiin Terhon esikoisromaani Olev Roosin kyyneleet. Se kertoi Viron kohtalokkaista vuosista Neuvostoliiton vallan alla.

Historioitsijan kynänjälki näkyy myös Terhon uudessa romaanissa. Stalingradin viemärit -teoksessa on kuvattu tarkasti vuosien 1928–1943 tapahtumia Saksassa ja Euroopassa. Kirjassa on käytetty aitoja sitaatteja muun muassa natsipropagandisti Josef Goebbelsin puheista ja päiväkirjamerkinnöistä. Myös monet muut kirjan yksityiskeskustelut ja puheet perustuvat historiallisiin lähteisiin.

Terhon mukaan ainoa tapa ymmärtää natsismin väkivallan, hulluuden ja menestyksen arvoitusta, on tarkastella tapahtumia aikalaisnäkökulmasta.

– Miten tavalliset tolkun ihmiset saattoivat alkaa kannattamaan natsismia ja taistella henkensä uhalla sen puolesta.

Terhon mukaan kirjan päähenkilöt ovat fiktiivisiä, mutta monet sivuhenkilöt ovat todellisia.

– Olen luonut nämä kaksi veljestä saadakseni tutkia sitä, miten tavalliset ihmiset, jotka lähtevät epäpoliittisesta taustasta lähtevät tukemaan ääriajattelua ja ääriliikettä.

Mikä selittää sitä, että tavalliset ihmiset ryhtyivät natseiksi?

– Siitä tämä kirja kertoo 900 sivua, mutta jos tiivistän, niin yksi asia on se, miten hyvää natsien propaganda oli, ja miten sitä tietoisesti suunnattiin kansallismielisille konservatiiveille yleisölle.

Terhon mukaan natsiaatteen leviämiseen tarvittiin myös 1920–1930-lukujen lama.

– Ilman laman kurjuutta kansallissosialistit olisivat jääneet pienpuolueeksi vaikuttavasta retoriikasta huolimatta.

Terhon mukaan natsismin leviämiseen tarvittiin myös paljon katkeruutta, jota tarjosi Saksan tappio ensimmäisessä maailmansodassa.

– Saksan keisarivaltaa haikaileva sivistyneistökin oli valmis turvautumaan ääriajatteluun, kun natsit lupasivat korjata katkeran häviön.

Tuttua propagandaa

Terhon mukaan nykyajasta voi tunnistaa Goebbelsin natsiretoriikkaa.

– Yllätyin itsekin, kuinka nykyaikaisilta hänen yksinkertaiset, mutta propagandassa toimivat ajatusrakennelmansa kuulostivat.

Goebbels perusti vuonna 1927 Berliinissä Der Angriff (Hyökkäys) -nimisen lehden, jonka tavoitteena oli kerätä tukea natsiaatteelle. Terho kuvaa kirjassaan tarkasti, miten lehden propaganda käytännössä toimi.

– Tässä lehdessä kaikkien juttujen piti noudattaa seuraavaa kaavaa: 1) kerro lukijalle, että hän kärsii. 2) Kerro, että hän ei itse ole syyllinen tähän kärsimykseen. 3) Kerro kuka on syyllinen hänen kärsimykseensä.

– Tämäntyyppinen kaava saattaa tuntua aika tutulta läpi poliittisen kentän eri maissa ja eri puolueissa, Terho sanoo.

–Ikään kuin ymmärtäisit toisen kärsimystä, vaikka kyse on vain retorisesti ja älyllisesti halpahintaisesta tempusta.

Oletko poliitikkona syyllistynyt itse vastaavaan?

– En erittele kirjassa omaa poliittista uraani, enkä tee sitä tässä haastattelussakaan. Jokainen saa tulkita kirjaa haluamallaan tavalla ja katsoa, missä kaikkialla muistaa näitä retorisia temppuja kuulleensa.

Terhon mukaan vaarallisen propagandan vastustaminen vaatii myös tänä päivänä sen, että tunnistaa keinot, joilla ihmisiin yritetään vaikuttaa."

Jatkuu........