Dieselin kierrokset

Meillä vanhassa veneessä oli Yanmar 3JH3GBE, jonka maksimikierrokset oli 3600 rpm. Vene oli 9 m. 2500 rpm:llä vene saavutti marssivauhdin (7.5-8 kn) ja nostamalla kierrokset 3300 rpm:ään nopeus oli myötäaallokossa 9 kn. Toisaalta melu/tärinä/löpökulutus oli myös huomattavasti suurempaa. Eli sinäkin saavutat runkonopeuden reippaasti alle maksimikierrosten. Jos et, niin potkurisi on rankasti liian pieni.

marssivauhti kirjoitti:

Meillä vanhassa veneessä oli Yanmar 3JH3GBE, jonka maksimikierrokset oli 3600 rpm. Vene oli 9 m. 2500 rpm:llä vene saavutti marssivauhdin (7.5-8 kn) ja nostamalla kierrokset 3300 rpm:ään nopeus oli myötäaallokossa 9 kn. Toisaalta melu/tärinä/löpökulutus oli myös huomattavasti suurempaa. Eli sinäkin saavutat runkonopeuden reippaasti alle maksimikierrosten. Jos et, niin potkurisi on rankasti liian pieni.

Noissa 2030 Volvoissa on usein S-vetolaite ja siten myös taittuvalapainen potkuri. Lisäksi purjevene ei uppoumarunkoista moottorivenettä huomattavasti raskaampana (köli) jaksa puskea reippaasti yli runkonopeuden, ainakaan omalla moottorillaan.

Huom! kirjoitti:

Noissa 2030 Volvoissa on usein S-vetolaite ja siten myös taittuvalapainen potkuri. Lisäksi purjevene ei uppoumarunkoista moottorivenettä huomattavasti raskaampana (köli) jaksa puskea reippaasti yli runkonopeuden, ainakaan omalla moottorillaan.

nimimerkki ja otsitto väärin päin, perskeles!

Huom! kirjoitti:

Noissa 2030 Volvoissa on usein S-vetolaite ja siten myös taittuvalapainen potkuri. Lisäksi purjevene ei uppoumarunkoista moottorivenettä huomattavasti raskaampana (köli) jaksa puskea reippaasti yli runkonopeuden, ainakaan omalla moottorillaan.

Purjeveneitä on eri painoisia. Vertaapa 25 jalkaisen uppoumaveneen ja purkkarin painoja...

Ja jos uppoumavene ylittää reilusti runkonopeutensa, niin silloin puhutaan jo puoliplaanarista...

toi purjeveneen peräaalto kannattaa ottaa huomioon erityisesti. Sit älä tee mitään taistelukäännöksiä kapeissa salmissa purkkarillas. Meillä on ponttoonilaituri ja se voi lentää rannalle sun aalloista.

dieselmoottoreilla juuri ollenkaan kierrosten mukaan kuten bensakoneilla, eikä lähellekään mitä kirjoitit 2...4 kertaisesti?
Yleensä dieselit on parempi ajaa kierrosten ylärajan lähellä kunhan muut laitteet on kunnossa,
kuten täällä kirjoittikin jo joku jotta 200 vaille max. kierrokset.
Vilkaiseppa moottorisi kulutuskäyrää ja vääntömomenttikäyrää ja niiden mukaan voit päätellä millä kierroksilla on parasta ajaa.

Moottoriasiantuntija kirjoitti:

dieselmoottoreilla juuri ollenkaan kierrosten mukaan kuten bensakoneilla, eikä lähellekään mitä kirjoitit 2...4 kertaisesti?
Yleensä dieselit on parempi ajaa kierrosten ylärajan lähellä kunhan muut laitteet on kunnossa,
kuten täällä kirjoittikin jo joku jotta 200 vaille max. kierrokset.
Vilkaiseppa moottorisi kulutuskäyrää ja vääntömomenttikäyrää ja niiden mukaan voit päätellä millä kierroksilla on parasta ajaa.

Ihan hyvä suositus, V-P:n esitteestä löytyy kuormituskäyrä laskennallisella potkurikuormalla:
http://www.volvo.com/NR/rdonlyres/037C3926-E19C-476F-A23E-D8D758AB7075/0/SwedishMD2030.pdf

Vääntömomenttikäppyrän perusteella käyttökelpoisin kierroslukualue 2000-2800 rpm.

Tehokuvaajan perusteella monien ehdottama ja itsekin käyttämä 2500 rpm kohdalla koneesta pyydetään tehoa 11 hp. Huipputehot/3600 rpm on 29 hp ja 3400 rpm kohdalla koneesta otetaan samalla ropelilla 26 hp.

Käytännössä 2500 rpm vauhti voi olla esim. 6 kn (jos purkkarin vesilinjan pituus n. 7 m) ja kun kahva käännetään kaakkoon niin nopeus lisääntyy 05,-1 kn (10-15 %), polttoaineen kulutus lisääntyy pyydetyn tehon suhteessa 11 hp-n. 2 l/h -> 26 hp-5 l/h (150 %)

Tämä pitää paikkansa vain mikäli moottoritehon mitoitus on kuten yleensä, eli tehoreservejä on varattu vasta-aallokkoa varten. Tyynessä ne tehoreservit käyttämällä voi muodostaa peräaallokkoa. Vähän niiku se entinen mies kaljamahastaan totesi: "Kaunis katsella mutta kallis kasvattaa!"

Mikäli kone on siksi pienitehoinen, että ei päästä lähellekään runkonopeutta (

Moottoriasiantuntija kirjoitti:

dieselmoottoreilla juuri ollenkaan kierrosten mukaan kuten bensakoneilla, eikä lähellekään mitä kirjoitit 2...4 kertaisesti?
Yleensä dieselit on parempi ajaa kierrosten ylärajan lähellä kunhan muut laitteet on kunnossa,
kuten täällä kirjoittikin jo joku jotta 200 vaille max. kierrokset.
Vilkaiseppa moottorisi kulutuskäyrää ja vääntömomenttikäyrää ja niiden mukaan voit päätellä millä kierroksilla on parasta ajaa.

Tässä nopeus tyynessä eräälle 3 tn 29-jalkaiselle (vesilinja yli 8 m) eri tehoilla:

Teho (hv) nopeus (kn) kulutus (l/h, l/mpk)
0,5 3,3 0,13 0,04
1 4,1 0,25 0,06
2 5,0 0,5 0,10
5 6,2 1,3 0,21
10 7,0 2,5 0,36
20 7.9 5 0,63
30 8,5 7,5 0,88

Edellä potkurin hyötysuhde on oletettu vakioksi. Oikeasti tilanne on vielä paljon pahempi, sillä hyötysuhde heikkenee merkittävästi huipputehoa lähestyttäessä, koska potkuri on valittu liian pieneksi purjehdusominaisuuksien ja kustannusten takia (= 20 ja 30 hv sekä mahdollisesti 10 hv nopeudet jäävät alhaisimmiksi kuin yllä).

Kulutukseksi on oletettu 0,25 l/hvh (280 g/kWh), joka pätee aika hyvin ihan pienimpiä tehoja lukuunottamatta.

Taisit unohtaa, että dieselin perässä on potkuri, jonka vaatima teho riippuu kierrosluvun 2-3 potenssista?

Viki kirjoitti:

Ihan hyvä suositus, V-P:n esitteestä löytyy kuormituskäyrä laskennallisella potkurikuormalla:
http://www.volvo.com/NR/rdonlyres/037C3926-E19C-476F-A23E-D8D758AB7075/0/SwedishMD2030.pdf

Vääntömomenttikäppyrän perusteella käyttökelpoisin kierroslukualue 2000-2800 rpm.

Tehokuvaajan perusteella monien ehdottama ja itsekin käyttämä 2500 rpm kohdalla koneesta pyydetään tehoa 11 hp. Huipputehot/3600 rpm on 29 hp ja 3400 rpm kohdalla koneesta otetaan samalla ropelilla 26 hp.

Käytännössä 2500 rpm vauhti voi olla esim. 6 kn (jos purkkarin vesilinjan pituus n. 7 m) ja kun kahva käännetään kaakkoon niin nopeus lisääntyy 05,-1 kn (10-15 %), polttoaineen kulutus lisääntyy pyydetyn tehon suhteessa 11 hp-n. 2 l/h -> 26 hp-5 l/h (150 %)

Tämä pitää paikkansa vain mikäli moottoritehon mitoitus on kuten yleensä, eli tehoreservejä on varattu vasta-aallokkoa varten. Tyynessä ne tehoreservit käyttämällä voi muodostaa peräaallokkoa. Vähän niiku se entinen mies kaljamahastaan totesi: "Kaunis katsella mutta kallis kasvattaa!"

Mikäli kone on siksi pienitehoinen, että ei päästä lähellekään runkonopeutta (

Noissa käyrissä oletetaan kierrosluvun ja tehon välille joku potenssi (ko. käyrässä 3) ja lisäksi se, että potkuri on mitoitettu tarkasti siten, että huipputehon kierrokset (3600) saavutetaan.

Oikea potenssi (tai paremminkin koko käyrä) riippuu sekä veneestä, että potkurista. Ei voi siis mitenkään sanoa, että joku kone tuottaa 2500 rpm:lla 11 hv, vaan se voi olla 5-15 hv riippuen potkurista ja veneestä.

Joakim kirjoitti:

Noissa käyrissä oletetaan kierrosluvun ja tehon välille joku potenssi (ko. käyrässä 3) ja lisäksi se, että potkuri on mitoitettu tarkasti siten, että huipputehon kierrokset (3600) saavutetaan.

Oikea potenssi (tai paremminkin koko käyrä) riippuu sekä veneestä, että potkurista. Ei voi siis mitenkään sanoa, että joku kone tuottaa 2500 rpm:lla 11 hv, vaan se voi olla 5-15 hv riippuen potkurista ja veneestä.

Justiinsa näin se on, "huipputehon kierrokset saavutetaan" -ilmaisulla varmaan tarkoit sitä että potkuri on mitoitettu siksi loivaksi että saavutetaan maksimikierrokset mutta niin jyrkäksi että samalla kuormitus on maksimaalinen.

Se ylempi käppyrä siinä samassa koordinaatistosta kertoo täsmällisesti kuinka paljon milläkin kierrosluvulla ko. kone voi antaa tehoa. Jos rusetti ylimitoitetaan niin että kahva pohjassa kone kiertää vain 2500 rpm niin teho on sen perusteella 22 hp. Teknisissä tiedoissa ilmoitettu max. kierroslukualue 3200 - 3600 rpm tarkoittaa käsittääkseni sitä, että potkuri on mitoitettava niin, jotta vähintään 3200 rpm saavutetaan täydellä kaasulla, moottori itse rajoittaa kierrokset 3600aan jos potkuri on liian loiva

Kyse on siis esimerkkitapauksesta laskennallisella veneellä ja potkurilla. Olisi mielenkiintoista tietää mikä venetyyppi ja minkälainen ropeli on ollut insinöörien laskentamallin pohjana: potkuriksi veikkaan oikein mitoitettua V-P:n kolmelapaista taittuvaa ja veneeksi tuolle moottorille tyypillistä n. 4 tn purkkaria...

Viki kirjoitti:

Justiinsa näin se on, "huipputehon kierrokset saavutetaan" -ilmaisulla varmaan tarkoit sitä että potkuri on mitoitettu siksi loivaksi että saavutetaan maksimikierrokset mutta niin jyrkäksi että samalla kuormitus on maksimaalinen.

Se ylempi käppyrä siinä samassa koordinaatistosta kertoo täsmällisesti kuinka paljon milläkin kierrosluvulla ko. kone voi antaa tehoa. Jos rusetti ylimitoitetaan niin että kahva pohjassa kone kiertää vain 2500 rpm niin teho on sen perusteella 22 hp. Teknisissä tiedoissa ilmoitettu max. kierroslukualue 3200 - 3600 rpm tarkoittaa käsittääkseni sitä, että potkuri on mitoitettava niin, jotta vähintään 3200 rpm saavutetaan täydellä kaasulla, moottori itse rajoittaa kierrokset 3600aan jos potkuri on liian loiva

Kyse on siis esimerkkitapauksesta laskennallisella veneellä ja potkurilla. Olisi mielenkiintoista tietää mikä venetyyppi ja minkälainen ropeli on ollut insinöörien laskentamallin pohjana: potkuriksi veikkaan oikein mitoitettua V-P:n kolmelapaista taittuvaa ja veneeksi tuolle moottorille tyypillistä n. 4 tn purkkaria...

Käsittääkseni vp2030 on mekaanisella säätäjällä varustettu pumppu. Käytännössä koneessa ei ole kierroksen rajoittajaa, mutta säätäjä vähentää polttoaineen syöttöä 3600 rpm jälkeen, jottei kone vaurioituisi. Siten koneesta saatava teho pienenee 3600 rpm jälkeen.

On hyvä muistaa, että esitteessä annettu koneen vääntömomenttikäyrä on siis maksimi kuormitettavuus potkurin akselilla. Potkuri ja tietysti moottori tulee siis mitoittaa venekohtaisesti siten, ettei se ylitä moottorin maksimi vääntömomenttia kuin vasta em. huippukierroksilla.

Kannattaa muistaa, että nämä potkurin ns momenttivaatimus käyrät ovat puhtaasti laskennallisia.

Purjehtija kirjoitti:

Käsittääkseni vp2030 on mekaanisella säätäjällä varustettu pumppu. Käytännössä koneessa ei ole kierroksen rajoittajaa, mutta säätäjä vähentää polttoaineen syöttöä 3600 rpm jälkeen, jottei kone vaurioituisi. Siten koneesta saatava teho pienenee 3600 rpm jälkeen.

On hyvä muistaa, että esitteessä annettu koneen vääntömomenttikäyrä on siis maksimi kuormitettavuus potkurin akselilla. Potkuri ja tietysti moottori tulee siis mitoittaa venekohtaisesti siten, ettei se ylitä moottorin maksimi vääntömomenttia kuin vasta em. huippukierroksilla.

Kannattaa muistaa, että nämä potkurin ns momenttivaatimus käyrät ovat puhtaasti laskennallisia.

mainio dieselopus,joka oli joku englantilaisen dieselgurun vääntämä eikä nimi tule mieleen tietenkään, opasti niin että diesel tykää siitä kun sitä ajetaan.on käytettävä koko ajan mielellään ainakin 80% tehosta ja jopa yli.potkurin pitäisi olla valittu niin,ettei aivan onnettoman alhaisilla kierrosalueilla joudu ajamaan.eli käsitykseni on,että dsl kärsii enemmän matalasta jurnutuksesta kuin kovista kierroksista.itse lisäksi tietoisesti ajan hiukkasen eri kierrosluvuilla,jotta koneen kulumisrasitus mahdollisesti vaihtelisi.asialla tuskin on oikeasti merkitystä laakereille,mutta teempä niin vanhan päähän pinttymän takia.
dsl kierrokset veneessä määrää yleensä kuitenkin myös ääneneristys.seuraava moottorini on 4-tahtinen ja makeavesijäähdytetty sekä hyvin eristetty.

mainsail kirjoitti:

mainio dieselopus,joka oli joku englantilaisen dieselgurun vääntämä eikä nimi tule mieleen tietenkään, opasti niin että diesel tykää siitä kun sitä ajetaan.on käytettävä koko ajan mielellään ainakin 80% tehosta ja jopa yli.potkurin pitäisi olla valittu niin,ettei aivan onnettoman alhaisilla kierrosalueilla joudu ajamaan.eli käsitykseni on,että dsl kärsii enemmän matalasta jurnutuksesta kuin kovista kierroksista.itse lisäksi tietoisesti ajan hiukkasen eri kierrosluvuilla,jotta koneen kulumisrasitus mahdollisesti vaihtelisi.asialla tuskin on oikeasti merkitystä laakereille,mutta teempä niin vanhan päähän pinttymän takia.
dsl kierrokset veneessä määrää yleensä kuitenkin myös ääneneristys.seuraava moottorini on 4-tahtinen ja makeavesijäähdytetty sekä hyvin eristetty.

ollakin makeavesijäähdytetty jos merellä aijot ajella koska uusien moottoreiden seinämävahvuudet on murto-osa vanhoista.Kevyempiäkin ne tietysti juuri siitä johtuen ovat mutta ominaistärinä ja meteli on entistä kauheempi koska massaa on vähemmän....Harva niistä enää samanlaisiin käyttötunteihin/vuosiin kykenee.

Veneeni on 34 jalkainen ja kone on 3 pyttyinen volvo ( 28 hv). Ajan tavallisesti 2000 kierroksilla (maksimi n. 2800) ja sillä vene kulkee 5,6 - 6 solmua. Vasta-aallokossa nostan 2200 kierrokseen. Veneen paino on 5500 kg. Olen kysellyt muilta vast. koneen omistajilta ja yleensä ajetaan 2000 kerroksilla.

Kyllä sinulle joku olisi ehkä nauranut 15 vuotta sitten kun aloittaja tietoa kaipasi.