Ahdistuneisuushäiriö

Ätmi jatkaa omaa aloitustaan!

Kyllä 12 vuotiaatkin osaavat googlata siinä kun vanhuksetkin laittavat oireensa kysymykseen ja lukevat vastauksen . Saattaa olla myös ettei ole ensimmäinen kerta kun ahdistaa.
Joten älä aliarvioi lapsia. Hekin katselevat näitä sivuja ja kertovat aikuisille miten ilkeitä aikuiset ihmiset ovat . Olen kuullut sen 10 vuotiaallakin , kas kun osaavat netti jutut paremmin kun joku menneiden aikojen ihminen

Miksi sä sitten harrastat musiikki jos se noin ahdistaa. Onko sua joku pakottanut tohon harrastukseen?

Ei mitään tapahdu, jos kerrot äidillesi.
Siis ei mitään pahaa tapahdu, päinvastoin, äitisi varmaan tykkäisi, kun saisit hänelle puhuttua.
Onko hän yhtään kysellyt, onko sinulla jokin vialla ?
Luultavasti sen huomaa kotonakin, jos olet kovin ahdistunut, ja kyllähän se itkeskely herättää huomion.
Tärkeintä on, että saisit puhuttua, ei tarvitsisi jäädä yksin pahan olon kanssa.
Siis ihan varmasti äitisi ymmärtäisi, jos hänelle kertoisit, hän varmaan auttaisi sinua saamaan jotain apuakin tuohon tilanteeseen.

Ja jos se on ylivoimaisen vaikeaa, niin on kai teillä koulussa joku terkkari tai kuraattori, sellaiselle voisit ehkä jutella.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi sä sitten harrastat musiikki jos se noin ahdistaa. Onko sua joku pakottanut tohon harrastukseen?

Musiikkia voi harrastaa ja pitää harrastuksestaan mutta se että pitää muille näyttää miten osaa soittaa aiheuttaa tytölle paniikki tilan , joten itse soittamisessa ei ole vikaa ja varmaan ihana soittaakin kun osaa, mutta että esiintyä on sitten eri asia.
Onhan meitä aikuisiakin jotka emme pysty edes pitämään puhetta yleisön edessä , joten ollaan eri tyylisiä niissäkin asioissa.

Tyttö kerto äidillesi asia tavallisesti ne äidit ymmärtää, ja jos et kykene niin kourjoita paperille miten tunnet ja annat sen äidillesi luettavaksi.
Apuakin on saatavissa tälläisiin asioihin , voisit ehkä saada käydä kuraattorin puheilla kerran viikossa juttelemassa asioista mitkä ovat vaikeita .

Kyllä sinun on sanottava äidillesi jos iåhaluat lopettaa. Äitse en sinun ikäisenäsi sanonut kun kävin pianonsoitto tunneilla , ja joka kerta aina vaan työläämmämsi kävi siellä käynnit, aloin lintsaamaan , ja en mennyt tunneille , kesti kauan käennenkun äitini sai tietää etten ollut siellä edes käynyt silti äiti oli maksanut pianotunnit koko ajan. Äiti oli vihainen kun olin lintsannut mutta ei ollut vihainen siitä että halusin lopettaa , joten turhaan olin pelännyt kertoa. Sitten kävi äitiäkin sääliksi kun oli maksanut tyhjästä . Yleensä ne äidit kyllä ymmärtää , ja jos tuntuu ettei ymmärtä niin koulu; terkkari kyllä ymmärtää

Olo menee vaan pahemmaksi, jos sitä pitkään salailee.
Teeskentely lisää omaa pahoinvointia, koska sitten ajattelee koko ajan sitä teeskentelyä, että se ei ole oikein, ja olisi kova halu puhua jollekin.

Miksi sinua ahdistaa ? Onko se kavereiden puute ? Oletko jotenkin ujo tai arka ?
Kerroit tuolla aiemmin, että liikuntatunnilla pelkäät mokaavasi. Jokainen mokaa joskus. Ja ihan varmasti ne muutkin teidän liikuntatunnilla miettii joskus samoja asioita, pelkäävät mokaavansa.
Onhan se pelottava tunne, mitä jos mokaan kavereiden edessä, mutta siinä ei ole mitään pahaa, tilanteet tulevat ja menevät.
Yleensä omat mokat jäävät ainoastaan omaan mieleen, kiusaamaan itseä, muut unohtavat sinun mokasi hetkessä, eivät he niitä mieti kauaa.
Toki mokat voi nolottaa, hävettää, mutta elämässä tulee aina joskus tilanteita eteen, joissa voi tulla samanlaisia tunteita, ja ne kyllä kestää, oppii ajan myötä ymmärtämään, että ne menevät myös ohi. Ja totta tosiaan, niitä tulee ihan kaikille, kukaan ei ole ainoa, joka mokaa silloin tällöin.

Millä perusteella heti tuollaisen päätelmän vetäisit ?
Taitaa olla kuviot pikkuisen monimutkaisemmat kuin pelkkä kyse harrastuksesta.

Anonyymi kirjoitti:

Millä perusteella heti tuollaisen päätelmän vetäisit ?
Taitaa olla kuviot pikkuisen monimutkaisemmat kuin pelkkä kyse harrastuksesta.

Jos äidin takia harrastaa niin siinä on jotain vikaa. Äidin miellyttämistä koko ajan. ettei vaan halua että äiti huomaa ettei hänellä ole täydellistä tytärtä.

Anonyymi kirjoitti:

Jos äidin takia harrastaa niin siinä on jotain vikaa. Äidin miellyttämistä koko ajan. ettei vaan halua että äiti huomaa ettei hänellä ole täydellistä tytärtä.

Niin, jos.
Tyttö ei ole missään kohdassa väittänyt, että äitinsä käskisi hänet harrastamaan.
Ei voi tehdä päätelmiä mistään, mitä ei tiedä.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, jos.
Tyttö ei ole missään kohdassa väittänyt, että äitinsä käskisi hänet harrastamaan.
Ei voi tehdä päätelmiä mistään, mitä ei tiedä.

No miksi ei uskalla kertoa äidille että hän haluis lopettaa . 6 vuotta kiduttanut itteensä ksoa ei kerro äidille jostain syystä

Anonyymi kirjoitti:

Jos äidin takia harrastaa niin siinä on jotain vikaa. Äidin miellyttämistä koko ajan. ettei vaan halua että äiti huomaa ettei hänellä ole täydellistä tytärtä.

Jos ei tyttö olisi taitava soittamaan niin hän ei olisi sitä harrastusta edes aloittanut .
Musiikki on joskus rentouttavaa kun ihan yksin saa soittaa ja nauttia siitä.

Kuuleppa kyllä ne olot menee ohitse aikanaan , ja ystäviäkin alkaa löytymään kun ujous hieman hellittää
Herkät ihmiset usein reagoivat enemmän asioista .
Oletko puhunut kaverisi kanssa asiasta

Toi on tosi ikävää, ei ihme, jos ahdistaa.
Sun olisi tosi tärkeää päästä juttelemaan jollekin.
Ujous tuntuu joskus raskaalta, mutta joskus siinä on hyvätkin puolensa.
Olisi niin helppo sanoa, että pysy vahvana, mutta se ei ole niin helppo tehdä.
Oletko ikinä yrittänyt sanoa niille kiusaajille mitään ?
Jos olisi rohkeutta, niille olisi hyvä sanoa, että hei, toi ei tunnu yhtään kivalta.
Tietääkö siellä koulussa opet tai kukaan, että sua kiusataan ?

Miksi et kerro niille ? Mitä pahaa voisi tapahtua, jos sanoisit ?
Veikkaan, ettei ainakaan mitään pahaa tapahtuisi. Vaan sinä voisit saada apua.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi et kerro niille ? Mitä pahaa voisi tapahtua, jos sanoisit ?
Veikkaan, ettei ainakaan mitään pahaa tapahtuisi. Vaan sinä voisit saada apua.

En uskalla kertoa niille

Anonyymi kirjoitti:

Miksi et kerro niille ? Mitä pahaa voisi tapahtua, jos sanoisit ?
Veikkaan, ettei ainakaan mitään pahaa tapahtuisi. Vaan sinä voisit saada apua.

Aloittaja haluaa näyttää että on täydellinen oppilas ja kotona äidilleen olevansa täydellinen tytär harrastuksineen

Anonyymi kirjoitti:

Aloittaja haluaa näyttää että on täydellinen oppilas ja kotona äidilleen olevansa täydellinen tytär harrastuksineen

No on sullakin asenne, toivottavasti et tee töitä lasten tai nuorten parissa.

Anonyymi kirjoitti:

No on sullakin asenne, toivottavasti et tee töitä lasten tai nuorten parissa.

no tolta aloittaja vaikuttaa. ei uskalla ilmaista tunteita aikuisille koska pelkää jotain

Anonyymi kirjoitti:

no tolta aloittaja vaikuttaa. ei uskalla ilmaista tunteita aikuisille koska pelkää jotain

On aika paljon lapsia ja nuoria, jotka eivät jostain syystä ( kuka mistäkin ) uskalla puhua aikuisille vaikeista asioista.
Se on valitettavaa, mutta totta. Syitä ei kenenkään kohdalla voi tietää tuntematta näitä ihmisiä.
Lapset ja nuoret voisivat huomattavasti paremmin tänä päivänä, jos puhuminen olisikin ihan kaikille helppoa.
Pelon taustallakin voi olla monia vaikuttimia, lähinnä tunteisiin liittyviä.

Pystyisitkö sanomaan opelle ? On sille varmaan ennenkin vuosien varrella jotkut oppilaat kertonut kiusaamisesta. Se ei ole opettajille uusi juttu.

Anonyymi kirjoitti:

Pystyisitkö sanomaan opelle ? On sille varmaan ennenkin vuosien varrella jotkut oppilaat kertonut kiusaamisesta. Se ei ole opettajille uusi juttu.

en pysty

No pelkään että se kertoo äidille

Anonyymi kirjoitti:

No pelkään että se kertoo äidille

Mitä pelkäät, että tapahtuisi, jos äitisi saisi tietää ?
Mitä voisi tapahtua ?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä pelkäät, että tapahtuisi, jos äitisi saisi tietää ?
Mitä voisi tapahtua ?

En tiiä mitä voisi tapahtua mut en vaa halua kertoa sille se tuntuu vaa ahdistavalta ajatukselta

Anonyymi kirjoitti:

En tiiä mitä voisi tapahtua mut en vaa halua kertoa sille se tuntuu vaa ahdistavalta ajatukselta

Ihan varmasti äitisi kuuntelisi, olisi iloinen, että puhut hänelle.
Äidit ei tuollaisesta suutu tai ajattele mitään ikävää. Äitisi olisi varmasti sinun puolellasi ja tukisi sinua, ja veisi asiaa eteenpäin.
Ei kukaan äiti tai isä halua, että heidän lastaan kiusataan.

Tuli oikeastaan yksi idea, jos sinulla on vaikea puhua äidillesi. Oletko ajatellut, että äidillekin voisi kirjoittaa kirjeen ? Olisiko helpompi kertoa kirjoittamalla kuin puhumalla ?

Muistan kun olin itse lapsi ja nuori, minustakin oli tosi vaikeaa kertoa äidille asioita, joita en olisi halunnut kertoa. Kai minäkin aina pelkäsin, miten hän suhtautuu, suuttuuko hän, tai jotain. Mutta ainoastaan sillä asiat sitten selvisi, kun kerroin, mistä oli kyse.
Yleensä äiti suhtautui ihan hyvin, tarpeen tullen huolestuikin joskus. Ja jos oli vaikka pahanteosta kyse, niin kyllä se joskus saattoi vähän suuttuakin, mutta kukapa ei suuttuisi, jos toinen on pahojaan tehnyt.
Asioita on vaikeaa, oikeastaan mahdotonta selvittää, jos ei kerro kenellekään, mikä mieltä painaa.

Anonyymi kirjoitti:

En tiiä mitä voisi tapahtua mut en vaa halua kertoa sille se tuntuu vaa ahdistavalta ajatukselta

Kyllä ne äidit tavallisesti osaa auttaa lastaan. Vaikeissa asioissa . Ei kenenkään saisi pelätä kertoa ongelmiaan omalle äidilleen

Joo asun rajamäellä

Oikeasti tytär on kyllä täydellinen sellaisena kuin on tai olisi, jos saisi olla oma itsensä kotona ja koulussa.

Jonkun aikuisen pitäisi nyt huomata, että ainakin soittotunnit on liikaa juuri tälle lapselle. Ehdottaisin, että soittotunneissa on pidettävä tauko, vuoden tauko ja sitten katsotaan, onko halua jatkaa.

Mutta kuka ja miten voi puuttua asiaan, kun tyttö itse ei uskalla ilmaista tarpeitaan eikä äiti näe, että kaikki ei ole hyvin.

Mistä sen tietää, pettyykö äiti ? Vai onko se vain lapsen oma ajatus, pelko, että äiti saattaa pettyä ?
Tai sitten on jo äidissä jotain vikaa, jos odottaa lapsensa olevan täydellinen.
Täydellisyyttä kun ei ole edes olemassa, ainakaan ihmisissä.

On. Mut jos sille menee kertoo nii sit se kertoo myös äidille.

Anonyymi kirjoitti:

On. Mut jos sille menee kertoo nii sit se kertoo myös äidille.

Millaista apua sä oikein haluta kun sä et ole valmis puhumaan kellekkään.

Anonyymi kirjoitti:

Millaista apua sä oikein haluta kun sä et ole valmis puhumaan kellekkään.

no semmosta jos vois vaik pystyisi itse tehdä itselleen jotain josta saisi apua ilman että ei kerro kellekkää

Anonyymi kirjoitti:

no semmosta jos vois vaik pystyisi itse tehdä itselleen jotain josta saisi apua ilman että ei kerro kellekkää

Mielen ongelmissa, esim. ahdistuneisuudessa, on hyvin vaikea alkaa itse parantamaan itseään, kyllä siihen olisi hyvä saada tukea.
Yksin ollessa pyörittelee vain omassa päässään niitä ikäviä ajatuksia ja tunteita, helpottaisi, jos ne voisi jakaa juttelemalla jonkun toisen kanssa.
Sitten kun tulee vanhemmaksi, on jo kokenut elämässään enemmän kaikenlaista, on ehkä jollain tavalla helpompi suhtautua vaikeisiinkin asioihin. Nuorella iällä ei ole vielä löytänyt erilaisia keinoja, joilla osaisi käsitellä ongelmallisia juttuja, ja monet asiat tuntuvat ehkä liiankin vaikeilta. Sen takia olisi hyvä jutella jonkun kanssa.

Tuli mieleen kysyä, pelkäätkö jollain tavalla äitiäsi ? Onko äitisi jotenkin ilkeä tai jotain muuta ? Kerrot monesti, ettet halua äitisi saavan tietää, niin mikä estää, miksei hän saisi tietää ? Mitä pelkäät, että hän tekisi, miten hän reagoisi ?

Anonyymi kirjoitti:

Mielen ongelmissa, esim. ahdistuneisuudessa, on hyvin vaikea alkaa itse parantamaan itseään, kyllä siihen olisi hyvä saada tukea.
Yksin ollessa pyörittelee vain omassa päässään niitä ikäviä ajatuksia ja tunteita, helpottaisi, jos ne voisi jakaa juttelemalla jonkun toisen kanssa.
Sitten kun tulee vanhemmaksi, on jo kokenut elämässään enemmän kaikenlaista, on ehkä jollain tavalla helpompi suhtautua vaikeisiinkin asioihin. Nuorella iällä ei ole vielä löytänyt erilaisia keinoja, joilla osaisi käsitellä ongelmallisia juttuja, ja monet asiat tuntuvat ehkä liiankin vaikeilta. Sen takia olisi hyvä jutella jonkun kanssa.

Tuli mieleen kysyä, pelkäätkö jollain tavalla äitiäsi ? Onko äitisi jotenkin ilkeä tai jotain muuta ? Kerrot monesti, ettet halua äitisi saavan tietää, niin mikä estää, miksei hän saisi tietää ? Mitä pelkäät, että hän tekisi, miten hän reagoisi ?

Lue lisää

sitähän mä olen kysynyt mutta aloittaja ei näköjään halua kertoa pelkääkö äitiä

Anonyymi kirjoitti:

sitähän mä olen kysynyt mutta aloittaja ei näköjään halua kertoa pelkääkö äitiä

No entä isä, yhtä hyvinhän hän voisi olla se jolle uskoutua.

Anonyymi kirjoitti:

No entä isä, yhtä hyvinhän hän voisi olla se jolle uskoutua.

Mun äiti ja isi erosivat jo 5 vuotta sit

Anonyymi kirjoitti:

Mun äiti ja isi erosivat jo 5 vuotta sit

Ikävää, että on tullut ero.
Ihmiset eivät ihan aina tule toimeen keskenään, eikä sille muut voi oikein mitään. Erot on aina ikäviä, on ne sitten avioeroja, eroja ystävistä, eroja mistä tahansa.

Onko ahdistuksesi alkanut sen eron aikoihin, vai oliko sinulla sitä jo aiemmin ?
Miten sinä itse ajattelit asiasta silloin kun vanhempasi erosivat ?

Anonyymi kirjoitti:

Ikävää, että on tullut ero.
Ihmiset eivät ihan aina tule toimeen keskenään, eikä sille muut voi oikein mitään. Erot on aina ikäviä, on ne sitten avioeroja, eroja ystävistä, eroja mistä tahansa.

Onko ahdistuksesi alkanut sen eron aikoihin, vai oliko sinulla sitä jo aiemmin ?
Miten sinä itse ajattelit asiasta silloin kun vanhempasi erosivat ?

Lue lisää

Ei se alkoi kutos luokalla

eli olet mustasukkanen. oma on vika kun et katsonut taakse

Anonyymi kirjoitti:

eli olet mustasukkanen. oma on vika kun et katsonut taakse

Nii mut siis ku ne pojat häiritsivät nii se mun paras kaveri yritti saada ne hiljentymään ja jos oisin kattonu sitä nii sit se ois vain nauranu ku se kai vihaa mua

Anonyymi kirjoitti:

Nii mut siis ku ne pojat häiritsivät nii se mun paras kaveri yritti saada ne hiljentymään ja jos oisin kattonu sitä nii sit se ois vain nauranu ku se kai vihaa mua

en ole mustasukkainen

Anonyymi kirjoitti:

en ole mustasukkainen

ja ei se mun kaveri tykkää siitä koska sillä mun kaverilla on jo poikaystävä

Anonyymi kirjoitti:

Nii mut siis ku ne pojat häiritsivät nii se mun paras kaveri yritti saada ne hiljentymään ja jos oisin kattonu sitä nii sit se ois vain nauranu ku se kai vihaa mua

ei teillä ole opettajaa luokassa joka pitää ns kuria ettei tunnilla meluta

Anonyymi kirjoitti:

Nii mut siis ku ne pojat häiritsivät nii se mun paras kaveri yritti saada ne hiljentymään ja jos oisin kattonu sitä nii sit se ois vain nauranu ku se kai vihaa mua

Ei se varmaan sinua vihaa, ehkä sinusta vain tuntuu siltä.
Tietääkö se, että olet ihastunut siihen ?
Sinua ehkä nolottaa, jos hän tietää, etkä oikein itse tiedä kuinka käyttäytyisit hänen nähtensä.
Nuo ovat monimutkaisia nuo nuoruuden ihastumiset, ei oikein ole perillä omista tunteista, eikä sen toisenkaan tunteista.
Minäkin aikoinaan koulussa, etenkin yläasteella, ihastuin salaa moniin eri poikiin, eivät he sitä edes tienneet. Sitten kun olin jonkun lähellä, oli jotenkin vaivautunut ja jännittynyt olo.
Ihastuminenhan on loppujen lopuksi kivaa, se tuntuu hyvältä. Olet sen verran nuori vielä, että ei poikaystävälle sinänsä ole mitään pakottavaa tarvetta, sen ehtii myöhemminkin. Eikä sen takia tarvitse hankkia poikaystävää, " kun kaverillakin jo on ".
Voihan se olla, että joku poika teidän luokassa saattaa olla ihastunut sinuun, sitä ei vaan kukaan tiedä.

Anonyymi kirjoitti:

ei teillä ole opettajaa luokassa joka pitää ns kuria ettei tunnilla meluta

On mutta ne ei kuuntele sitä ja jatkaa sitä meteliä

Anonyymi kirjoitti:

Ei se varmaan sinua vihaa, ehkä sinusta vain tuntuu siltä.
Tietääkö se, että olet ihastunut siihen ?
Sinua ehkä nolottaa, jos hän tietää, etkä oikein itse tiedä kuinka käyttäytyisit hänen nähtensä.
Nuo ovat monimutkaisia nuo nuoruuden ihastumiset, ei oikein ole perillä omista tunteista, eikä sen toisenkaan tunteista.
Minäkin aikoinaan koulussa, etenkin yläasteella, ihastuin salaa moniin eri poikiin, eivät he sitä edes tienneet. Sitten kun olin jonkun lähellä, oli jotenkin vaivautunut ja jännittynyt olo.
Ihastuminenhan on loppujen lopuksi kivaa, se tuntuu hyvältä. Olet sen verran nuori vielä, että ei poikaystävälle sinänsä ole mitään pakottavaa tarvetta, sen ehtii myöhemminkin. Eikä sen takia tarvitse hankkia poikaystävää, " kun kaverillakin jo on ".
Voihan se olla, että joku poika teidän luokassa saattaa olla ihastunut sinuun, sitä ei vaan kukaan tiedä.

Lue lisää

Oon ruma ei kukaan voi olla ihastunut muhun ja joo hän tietää että tykkään hänestä paras kaverini kertoi hänelle.

Anonyymi kirjoitti:

Ei se varmaan sinua vihaa, ehkä sinusta vain tuntuu siltä.
Tietääkö se, että olet ihastunut siihen ?
Sinua ehkä nolottaa, jos hän tietää, etkä oikein itse tiedä kuinka käyttäytyisit hänen nähtensä.
Nuo ovat monimutkaisia nuo nuoruuden ihastumiset, ei oikein ole perillä omista tunteista, eikä sen toisenkaan tunteista.
Minäkin aikoinaan koulussa, etenkin yläasteella, ihastuin salaa moniin eri poikiin, eivät he sitä edes tienneet. Sitten kun olin jonkun lähellä, oli jotenkin vaivautunut ja jännittynyt olo.
Ihastuminenhan on loppujen lopuksi kivaa, se tuntuu hyvältä. Olet sen verran nuori vielä, että ei poikaystävälle sinänsä ole mitään pakottavaa tarvetta, sen ehtii myöhemminkin. Eikä sen takia tarvitse hankkia poikaystävää, " kun kaverillakin jo on ".
Voihan se olla, että joku poika teidän luokassa saattaa olla ihastunut sinuun, sitä ei vaan kukaan tiedä.

Lue lisää

Joo hän tietää että tykkään hänestä

Jos aloittaja pelkää että lastensuojelu hakee hänet kotoa pois jos kertoo äidilleen.

Koska kolmosella kesäloman jälkeen kukaan ei halunnut olla mun kaa ja olin vitos luokalle asti yksin vapaa-ajalla ja koulussa luulen että varmaan sen takia vois myös johtua

Anonyymi kirjoitti:

Jos aloittaja pelkää että lastensuojelu hakee hänet kotoa pois jos kertoo äidilleen.

Mikä ihme provosoija täällä puuttuu todella taitavaan terapeuttiseen keskusteluun?
kysyy ope.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä ihme provosoija täällä puuttuu todella taitavaan terapeuttiseen keskusteluun?
kysyy ope.

no kerro sinä opettajan miksi aloittaja ei halua puhua kellekkään . Sinulla on varmasti lapsia niin kerro kertooko sun lapset sulle pahaa oloaan. Mulla ei ole lapsia niin halusin opettajan kokemuksen omien lapsien avoimuudesta kotona

Anonyymi kirjoitti:

Koska kolmosella kesäloman jälkeen kukaan ei halunnut olla mun kaa ja olin vitos luokalle asti yksin vapaa-ajalla ja koulussa luulen että varmaan sen takia vois myös johtua

Lue lisää

Ajattele nyt mieluummin niin päin, että nythän sinulla on ainakin se yksi hyvä ystävä, joka on tosi hyvä asia.
Ei kannata miettiä sellaista, mitä oli tai ei ollut ennen, koska se on jo mennyttä aikaa. Keskity tähän päivään ja ole iloinen, että nyt on asiat edes vähän paremmin.
Voi sanoa, että huomaat itsekin, kuinka asiat voivat muuttua, saithan sinäkin hyvän ystävän, sen parhaan kaverisi.

Anonyymi kirjoitti:

Ajattele nyt mieluummin niin päin, että nythän sinulla on ainakin se yksi hyvä ystävä, joka on tosi hyvä asia.
Ei kannata miettiä sellaista, mitä oli tai ei ollut ennen, koska se on jo mennyttä aikaa. Keskity tähän päivään ja ole iloinen, että nyt on asiat edes vähän paremmin.
Voi sanoa, että huomaat itsekin, kuinka asiat voivat muuttua, saithan sinäkin hyvän ystävän, sen parhaan kaverisi.

Lue lisää

Okei ajattelen niin sitten:)

Anonyymi kirjoitti:

Okei ajattelen niin sitten:)

Jos tulee jotenkin vaikeaa, kirjoittele tänne.
Ajatukset on hyvä saada ulos päästään, se helpottaa ainakin vähän sitä painolastia.
Mutta joo, keskity kaikkiin hyviin asioihin elämässäsi, jätä ikävämmät vähän taka-alalle, ei ne unohdu, mutta ei niitä tarvitse miettiä koko ajan.

Ei sitä voi tietää, ellei kysy. Ja se on varmasti se ongelma siinä. Kuka nyt menee toiselta kysymään, vihaako se sinua.
Ehkä hänen käytöksestään voi huomata jotakin. Jos hän vihaisi, hän ei ehkä tulisi lähellekään sinua, saattaisi jopa vältellä.
Voisiko se sinun paras kaveri kysyä siltä ihastukselta asiaa ? Se olisi yksi vaihtoehto.
Jutteleeko se ihastuksesi sinun kanssa koskaan mitään ?
Ehkä hänkin miettii saman tyylisiä asioita, kuin sinäkin, sitäkään ei voi tietää. Kukaan kun ei pysty lukemaan toisten ajatuksia.
Ehkä aika näyttää, miten juttu etenee. Vihaamista ei kannata kuitenkaan epäillä, jos ei siitä tiedä, koska sitten on vain itsellä epävarma ja paha olo.

Miksi se vihais sua? oletko tehnyt hänelle jotai esim kiusannut

Anonyymi kirjoitti:

Ei sitä voi tietää, ellei kysy. Ja se on varmasti se ongelma siinä. Kuka nyt menee toiselta kysymään, vihaako se sinua.
Ehkä hänen käytöksestään voi huomata jotakin. Jos hän vihaisi, hän ei ehkä tulisi lähellekään sinua, saattaisi jopa vältellä.
Voisiko se sinun paras kaveri kysyä siltä ihastukselta asiaa ? Se olisi yksi vaihtoehto.
Jutteleeko se ihastuksesi sinun kanssa koskaan mitään ?
Ehkä hänkin miettii saman tyylisiä asioita, kuin sinäkin, sitäkään ei voi tietää. Kukaan kun ei pysty lukemaan toisten ajatuksia.
Ehkä aika näyttää, miten juttu etenee. Vihaamista ei kannata kuitenkaan epäillä, jos ei siitä tiedä, koska sitten on vain itsellä epävarma ja paha olo.

Lue lisää

No joskus se tulee istumaan mun taakse luokassa. En tiedä voin kysyä jos mun kaveri kysyis siltä. Ja aika harvoin se juttelee mulle

Anonyymi kirjoitti:

No joskus se tulee istumaan mun taakse luokassa. En tiedä voin kysyä jos mun kaveri kysyis siltä. Ja aika harvoin se juttelee mulle

se ettei poika juttele tytölle ei ole mekki vihaamisesta.

Anonyymi kirjoitti:

se ettei poika juttele tytölle ei ole mekki vihaamisesta.

Ihan totta, jos joku muka vihaisi toista niin ei se juttelisi ollenkaan.
Ja tyttöhän kertoo, että kyllä se poika kuitenkin juttelee vaikka harvoin, mutta silti.
Etkä sinä, aloittaja, varmaankaan ruma ole, vaikka niin kirjoitit, ehkä ajattelet vain itse niin.
Tykkäätkö itsestäsi, oletko tyytyväinen siihen, millainen olet ?
Helpointa on, kun hyväksyy itsensä sellaisena kuin on. Silloin huomaa, että kyllä ne muutkin hyväksyvät.

Anonyymi kirjoitti:

Ihan totta, jos joku muka vihaisi toista niin ei se juttelisi ollenkaan.
Ja tyttöhän kertoo, että kyllä se poika kuitenkin juttelee vaikka harvoin, mutta silti.
Etkä sinä, aloittaja, varmaankaan ruma ole, vaikka niin kirjoitit, ehkä ajattelet vain itse niin.
Tykkäätkö itsestäsi, oletko tyytyväinen siihen, millainen olet ?
Helpointa on, kun hyväksyy itsensä sellaisena kuin on. Silloin huomaa, että kyllä ne muutkin hyväksyvät.

Lue lisää

En koe olevani ruma. Money-päissäni voin toki niin ajatella, kuten voin kuvitella olevani orpo tai vankilassa, jonkun aiemmin tekemäni asian vuoksi. Se, mikä em. asia milloinkin on, vaihtelee. Jos joku vielä esim. siinä tilanteessa jostain syystä muistuttaa vanhoista kirjoituksistani saatan alkaa keksiä omaa tarinaa, miksi, en osaa sanoa. Joka tapauksessa patologisen syyllisyydentunteen valtaamana.

Jos olen käyttänyt termiä, että joku ihminen ei pidä minusta pärstäkertoimeni vuoksi, olen tarkoittanut esimerkiksi sitä, että ihmistä arvotetaan jonkin epäolennaisen asian perusteella. Varsinkin kun esim. sairaus on sellainen, jota kukaan ei valitse. Jos työpaikalla hoitaa pyydetyt asiat ja käyttäytyy asiallisesti, ei pitäisi olla väliä, miten henkilö käyttäytyy esimerkiksi kotona ollessaan yliväsyneenä tai yliuupuneena, jos ko. toiminta ei ketään vahingoita.

Anonyymi kirjoitti:

En koe olevani ruma. Money-päissäni voin toki niin ajatella, kuten voin kuvitella olevani orpo tai vankilassa, jonkun aiemmin tekemäni asian vuoksi. Se, mikä em. asia milloinkin on, vaihtelee. Jos joku vielä esim. siinä tilanteessa jostain syystä muistuttaa vanhoista kirjoituksistani saatan alkaa keksiä omaa tarinaa, miksi, en osaa sanoa. Joka tapauksessa patologisen syyllisyydentunteen valtaamana.

Jos olen käyttänyt termiä, että joku ihminen ei pidä minusta pärstäkertoimeni vuoksi, olen tarkoittanut esimerkiksi sitä, että ihmistä arvotetaan jonkin epäolennaisen asian perusteella. Varsinkin kun esim. sairaus on sellainen, jota kukaan ei valitse. Jos työpaikalla hoitaa pyydetyt asiat ja käyttäytyy asiallisesti, ei pitäisi olla väliä, miten henkilö käyttäytyy esimerkiksi kotona ollessaan yliväsyneenä tai yliuupuneena, jos ko. toiminta ei ketään vahingoita.

Lue lisää

oot sä nyt tuo 12 vuotias aloittaja?

Anonyymi kirjoitti:

oot sä nyt tuo 12 vuotias aloittaja?

Huomasin myös, ettei tuon kirjoittaja ollut aloittaja.
Saahan täällä toki kommentoida kuka haluaa, sitä ei kukaan kiellä.

Anonyymi kirjoitti:

Huomasin myös, ettei tuon kirjoittaja ollut aloittaja.
Saahan täällä toki kommentoida kuka haluaa, sitä ei kukaan kiellä.

Mutta kun aloittajalta kysyttiin tunteeko itsensä rumaksi,niin joku toinen kirjoitti ettei tunne vaikka kysymys oli aloittajalle.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta kun aloittajalta kysyttiin tunteeko itsensä rumaksi,niin joku toinen kirjoitti ettei tunne vaikka kysymys oli aloittajalle.

Niinpä, mutta ei kaikesta tarvitse niin välittää.
Joku muu halusi vastata tuohon kysymykseen omalta kohdaltaan.
On tullut varmaan huomattua, että ei täällä palstoilla muutenkaan ihan kaikki aina täysin järjissään ole ? Mutta mitä sitten, ei kai se haittaa ?

Anonyymi kirjoitti:

oot sä nyt tuo 12 vuotias aloittaja?

en oo

teekkarille miksi. miksi pitää kertoa teknillisen yliopiston opiskelijalle joka ei varmasti opiskele samassa koulussa 12 vuotiaan kanssa.

ei kukaan haluu olla mun kaveri

Anonyymi kirjoitti:

ei kukaan haluu olla mun kaveri

Miksi ei haluaisi ?
Ajatteletko vain niin, vai oletko yrittänyt mennä juttelemaan muiden kanssa ?
Joskus mukaan pääsee vain menemällä itse toisten luo, ne ei aina tule välttämättä pyytämään.
Rohkeasti vaan tekemään tuttavuutta.

Ei tuollaisesta kannata nolostua.
Tilanteessa voi ihan hyvin sanoakin takana oleville, etten saa ovea auki. Joku toinen voi sitten avata sen oven. Ei tuollaisen takia ketään aleta syrjiä, eikä pitäisi edes kiusatakaan.
Mutta tilanne oli sinulle nolo, ja selvitit sen käyttämällä älyä, ja menit " hakemaan kirjaasi ".
Kyllä sen voi niinkin hoitaa, toiset pääsee siitä ovesta sitten.
Älä itseäsi syyttele, ettet ovea ole auki saanut, se ei tee sinusta millään tavalla huonompaa ihmistä.
Vähän enemmän luottoa ja uskoa omaan itseen, niin ei kaikki ala heti tuntua pahalta, jos sattuu pikku moka. Kaikille niitä joskus tapahtuu, ja muut unohtavat ne tosi nopeasti. Omassa mielessä ne enemmänkin saattaa jäädä vaivaamaan, vaikka ei ole mitään syytä siihenkään.