Toisinaan ikävöin

Ymmärrän erittäin hyvin ajatuksiasi. Samanlainen kokemus minulla. Hän pyörii välillä ajatuksissani, mutta en ota häneen yhteyttä, sillä en usko hänen kaipaavan minua, enkä usko myöskään meidän olevan toisillemme ns. oikeat. Kaipaan kuitenkin välillä yhteisiä hetkiä ja keskustelujamme.

- Naiselta

Minä taas ikävöin miestä sieltä kaukaa aikojen takaa. Mutta hän ei kaipaa minua enää.
Itsekin käyn palstalla joskus jotain kirjoittamassa, ja aina joku vastaa, vaikka tiedän että tuskin on hän.
Hän varmaan luulee ettei merkinnyt minulle mitään silloin. Mitä lie ajattelisi jos saisi tietää että enemmän kuin kukaan koskaan.
Sitä oli jostain syystä vaikea näyttää, eikä olosuhteet olleet mitenkään hyvät.
En tiedä tavataanko enää koskaan vaikka hyvin todennäköisesti törmätään ennen pitkää tässä kaupungissa jossain.
Voihan olla että kävelemme toistemme ohi tuntematta enää..
Silti hän on aina lähellä sydäntäni, sieltä koskaan pois lähtemättä ❤️

Välillä kaipailen häntä. Vähän samanlainen tilanne vuosia sitten. En ole kertaakaan nähnyt viime näkemän jälkeen, mutta toki kuullut yhtä ja toista. Odottamattomana hetkenä elämämme menivät ristiin. Joskus näen unia, että alitajunta työstää asioita. Olin häneen jonkun verran ihastunut (en osannut niin sanoittaa). Hän oli aika ihastunut minuun ja ilmaisi sanoilla, mutta en osannut luottaa, kun aina matkusti jonnekin pois...Mistä noista miehistä tietää... Ovat tuuliviirejä ja on niin helppo sanoa sitä tätä tuota tarkoittamatta sitä kuitenkaan.

Olet mies pelkkä 🕳️ minulle.