Miten yliopistossa opiskelu eroaa AMK:ssa opiskelusta? Löysempää, tiukempaa? Muita kommentteja?
Yliopiston ja AMK:N erot?
Kommentteja
4211790
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Käsittääkseni amk-opiskelu on ainakin lukiomaisempaa, ja ryhmissä ja koko koulussa on ehkä tiiviimpi/selkeämpi yhteenkuuluvuus kuin yliopistossa. Toisaalta yliopisto-opiskelu on ehkä itsenäisempää ja oma valinnanvapaus on suurempi, ammattikorkeassa tehdään ja toimitaan ehkä enemmän ryhmissä.
Toisaalta, asiaa voisi verrata tietysti parhaiten joku, jolla on kokemusta molemmista...
On kokemusta molemmista, tosin aivan eri oppiaineista.
Suurin ero on mielestäni siinä, että yliopisto-opinnot ovat vapaammin suoritettavissa ja opiskelijalla on omasta etenemisestään suurempi vastuu.
Perus- ja aineopintotasolla yliopisto-opinnot vastaavat vaativuudeltaan mielestäni periaatteessa amk -opintoja; syventävät opinnot ovat sitten jo hivenen vaativampia. Tietysti opinnoissa on kautta linjan eroa esimerkiksi siinä, että yliopistossa tietellinen kirjoittaminen (ainakin hum. aineissa, joista itselläni kokemusta) painottuu periaatteessa heti opintojen alusta alkaen, kun taas amk:ssa tähän asiaan kiinnitettiin huomiota mielestäni oikeastaan vasta opintojen loppupuolella.
Ei kai ne opinnot sinällään kauheasti eroa, jos puhutaan samasta aineesta. Isoin ero noissa on tuossa oppilasaineksessa yliopistojen hyväksi. Toi vaan tarkottaa käytännössä sitä, että opintojen vaatimustaso on amk:ssa alempi (=helpompaa). Toi on siis yleistys ja tohon voi tietysti olla joku koulu tai jopa ala poikkeuksena.
Ei mitenkään, kummastakin saa korkeakoulututkinnon.
AMK:sta korkeakoulututkinnon??? Salli mun nauraa. AMK vastaa tasoltaan suunnilleen kauppaoppilaistosta tai 3-vuotista ammattikoulua. Nimenmuutos ammattikoulusta AMK:ksi oli säälittävä imagon korotusyritys, ei mitään muuta. Nauravat ulkomaita myöten koko AMK-touhulle. Tosin, nyt merkonomien kakaratkin voi tuntea itsensä tarpeelliseksi kun saavat sanoa opiskelevansa oikein "korkeakoulussa".
Ja tuo oli varmaan taas suuri trolli, jotta saataisiin ihmiset riehumaan aiheesta.
Samaa kaupallista höpöhöpöä joka tutkinto. KTM-tutkinnosta on tullut apututkinto jonka DI:t ja OTK:t suorittavat vasemmalla kädellä omien opintojensa ohessa.
Muutenkin pikku kyltereillä tuntuu olevan vaikeaa kun oma tutkinto on niin heikkotasoinen että pitää kisata tradenaamioiden kanssa, DI ja inssi eroavat toisistaan kuin yö ja päivä ja muutkin alat suhtautuvat asioihin neutraalisti, esim. sairaanhoitaja ei väitä itseään lääkärintasoiseksi.
Eli on se ja sama mikä kaupallinen tutkinto on hallussa koska jokainen niistä on suoritettavissa helposti verrattuna muihin tutkintoihin.
Jako yliopistoihin ja amkeihin on normaali käytäntö Euroopassa. Onkohan muualla samanlainen vouhotus käynnissä kuin täällä?
Kyllä esim. portugalilaiset nauraisivat kippurassa, jos tietäisivät, mikä poru Suomessa on AMK:n ja yliopiston eroista. Täällä voi pian suorittaa AMK-maisterin eikä kenellekään tulisi edes mieleen vouhottaa tuosta. Enemmän keskustelua on herättänyt lähinnä kandintutkinnon lyhenevä suoritusaika...
Siitä olen samaa mieltä että DI:n tutkinto on paras vaihtoehto työllisyyttä ajatellen. Tuotantotalouden DI ohittaa monasti KTM:n koska se on vaativampi ja arvostetumpi turkinto. Tuosta ilmaisusta: di ja inssi eroavat kuin yö ja päivä en oikein pidä.
Totta kai eroa löytyy mutta kyllä perus insinööörinkin tutkinto on erinomainen koulutus mitä erillaisempii työtehtäviin. Samoin insinöörin tutkinnon korottaminen DI:ksi onnistuu erittäin hyvin koska sellaista koulutusta on vedetty jo useamman vuoskikymmenen ajan.
No portugalihan on muutenkin euroopan kehitysmaa.
Ihme juttuja tulee, oletko kokeillut molempia?
Tuotantotalous on eri asia kuin kauppatieteellinen, nimetkin kertovat suuntauksen: TuTa keskittyy tuotannon järjestelyihin ja kauppis rahoitukseen ja rahan pyörittelyyn. Eikä TuTa ole niin arvostettu työelämässä kuin luulisi, sitä luullaan usein koska se on vaikein päästä sisään esim. TKK:lla. Ei sisäänpääsy prosentti ole arvostuksen merkki, jos niin olisi, niin silloin yritykset palkkaisi vain esim jotain teatterikorkeakoululaisia.
Edelliselle sanoinsin että jos olet oikeassa, eli että kauppis tutkinnolla ei ole oikeen väliä, miksi kauppislainen tienaa jo 4 vuoden työkokemuksella merkittävästi enemmän kuin esim DI?(HS v.2003)
Usein tuntuu, että ihmiset heittelevät täällä tuulesta temmattuja "mutu" kommentteja, älkää kommentoiko ellei ole tietoa tai kokemusta.
Onpa katkera kommentti! Ilmeisesti et ole onnistunut kauppakoreakoulun pääsykokeissa..., mutta olet sen sijaan päässyt lukemaan esim. teknilliseen tiedekuntaan, jonne on tunnetusti huomattavasti helpompi päästä kuin kauppakorkeakouluun.
Oikeustieteellisessä tiedekunnassa on vain muutama opintopiste talousaineita ja nekin tunnetusti pidetään helpotettuina versiona, koska on todettu, että taloustieteen perusopintojen ensimmäisen peruskurssin (siis entisen approbaturin viidennes) laskut ovat oikeustieteen opiskelijoille yleensä liian vaativia! Enempäähän talousaineita ei oikiksessa joudu lukemaankaan ja sekin vähän on vain pinnalista helpotettua perustietoa. Tiedän sen alan koulutuksen käyneenä. Oikeustieteen opinnot eivät vaadi matematiikan taitoja.
Luulisi vastauksen löytyvän kyseisten tahojen verkkosivuilta tai selaamalla vanhoja ketjuja, sen verran paljon tästäkin aiheesta on täällä jauhettu että avaus vaikuttaa taas jälleen kerran lapselliselta provolta...
Olen molemmissa itse opiskellut ja eroja löytyy, riippuu tietenkin tutkinnosta sekä yliopistosta/amksta.
Elämäntilanteen mukaan kannattaa harkita, sillä amkssa ei nauti samasta joustavuudesta kuin yliopistolla. Töissä käyminen opiskelun aikana on huomattavasti helpompaa järjestää yliopisto-opiskelijana. Vastaava vaihtoehto amklta on iltaopiskelu, joka vaatii silti runsaasti läsnäoloa.
Kyseessä ei ollut mikään provo viesti vaan toivoin ihan asiallisia kommentteja ihmisiltä. Kiitos niille jotka näin ovat tehneet! =) Olen kahden vaiheilla siinä haenko ensi vuonna yliopistoon vai AMK:hon ja koska kukaan tuttuni ei ole yliopistossa, niin en tiedä millaista opiskelu siellä on. Siksi siis kysyin ihmisten mielipiteitä täällä. Ainii, ja olen toki lukenut noita "AMK vastaan yliopisto"-juttuja, mutta niissä ei juuri muuta tehdä kuin tapella siitä kumpi on parempi, joten niistä ei apua ole!
Jos yliopistoon haet niin katso etukäteen että miten
kyseisen yliopiston tiedekunnassa johon haet valmistutaan. Paljonko menee sisään vs. paljonko saa
paperit ulos.
Omasta mielestäni on aivan sama kumpaan menee.
Voithan hakea yliopistoon myöhemminkin.
Tosin yliopistoissa voi tehdä myös sen kandin tutkinnon joka vastaa alempaa korkeakoulututkintoa
joten senkin tekeminen on ihan ok. Näitä asioita pitää pohtia enemmän itse. Mutta itse näkisin että tärkeintä on valmistumien kyseisestä opinahjosta.
Mulla on opistotason koulutus johon hain lisäopintoja AMK:sta. Ne olivat luentoja ja lopuksi 12 ovta kehtiystyötä jonkin työpaikan kehittämiseen- eväät siihen kovin huterat.
Nyt takana vuosi yliopistossa ja täytyy sanoa että ne opintoviikot ovat paljon tiukemmassa ja kovemman työn päässä.
Oma käsitykseni on, että AMK on sellainen pellekoulu, jossa leikitään akteemista.
Yliopistossa ollaan sitä todella ja tehdään töitä sen eteen.
Itse en ole koskaan AMK:ssa käynyt ja peruskoulutukseni suoritin ulkomailla mutta täytyy kyllä sanoa että olen yllättynyt yliopistojen tasosta. Kursseista pääsee siten läpi että lukee viikonlopun aikana tenttikirjat kerran pari läpi ja arvosanaksi 3 eli erittäin hyvät tiedot ja sama toistuu kaikissa kursseissa. Opinnäytetöistä(Gradu, kandi) en osaa vielä sanoa mitään mutta sen mitä olen kattellut kirjastossa niin hirvittää räpellystä on ja silti eximiaa paukkuu. Eli minkälainen taso mahtaa olla AMK:ssa kun yliopistollakin on meininki aivan ala-arvoista?
Ehkä sinä olet joku harvinaisen älykäs ja lahjakas tyyppi vaan? Itse en kyllä tuolla menolla pärjännyt yliopistossa. Mitä alaa luit?
Vai että ihan ulkomailla ... Kertoisit nyt vähän tarkemmin että mistä yliopistossa ja mistä tiedekunnasta nyt luulet tälläistä tietäväsi.
Tule Helsinkiin matem.luonn-tieteelliseen ja vedä
sieltä matematiikan tai fysiikan teoreettiselta puolelta pelkkiä kolmosia. Laita ne numerot sitten
tänne. Iso joukko opiskelijoita lupaa kumartaa ja kehua sinua sitten sen jälkeen. HUOM! Sen jälkeen, ei ennen sitä.
Niin unohdit mainita että missä AMK:ssa opiskelit ja mitä. Ja myös sen että suoritutko EDES ko tutkinnon loppuun vaikka olitkin pellekoulussa.
>Nyt takana vuosi yliopistossa ja täytyy sanoa >että ne opintoviikot ovat paljon tiukemmassa ja >kovemman työn päässä.
No totta kai on. Eihän kukaan ole sellaista väittänytkään. Yliopistossa suoritetaan yleensä ylempi korkeakoulututkinto.
Mutta se on hyvä että AMK-taso oli sinulle liian helppo. Pääset näyttämään seuraavan neljän vuoden aikana, että sinusta on maisteri-ainesta. Toivon mukaan on, yhdellä vuodella et vielä papereita ulos yliopistosta saa.
ulkomaaliset yliopistot voivat olla mitä vaan- esim enkkulandiassa mennään sisään kovilla lukukausimaksuilla- kaikki pääsevät opiskelemaan jos on rahaa maksaa- se on sitten eri juttu riittääkö järki siihen vai vaaditaanko sitä edes
3 = ET = erinomaiset tiedot.
Että melkoinen pelle olet.
Olen aikoinaan opiskellut vuoden amk:ssa liiketaloutta, jonka jälkeen pääsin yliopistoon lukemaan kauppatieteitä. Ero koulujen välillä oli omasta mielestäni huomattava. En pitänyt amk:sta ollenkaan, sillä ainakin minun koulussani kurssit olivat vähän sitä sun tätä. Jokaisen kurssin nimi oli hieno ja houkutteleva, mutta itse kurssit olivat silti sisällöltään todellista sillisalaattia. Kurssit olivat todella sekavia, ja taustalla oli aina jonkinlainen markkinointiin liittyvä näkökulma. Ei erityisen kiinnostavaa minulle, joka olin kiinnostunut taloushallinnosta :) Jonkinlainen punainen lanka tuntui aina puuttuvan jokaisesta kurssista. Yliopistossa pidän siitä, että kurssit keskittyvät johonkin tiettyyn aiheeseen, eivätkä kurssien nimet anna olettaa kurssista jotain muuta, mitä ne oikeasti ovat. Eli jos esim. kurssin nimi on sopimusoikeus, on se juuri sitä mitä nimi antaa ymmärtää.
Amk:ssa en myöskään pitänyt ollenkaan siitä, että kaikki kurssit olivat (määrärahojen puutteen vuoksi?) täynnä ryhmätöitä ja lähiopetusta oli niukasti. Lähes kaikkien ryhmätöiden aiheen tuli koskea jotain yritystä, eli meidän olisi pitänyt markkinoida itseämme jollekin yritykselle, jotta he olisivat suostuneet pyytöömme case-tyyppisestä ryhmätyöstä. Ryhmätöiden tekeminen oli jo tämän takia turhan stressaavaa. Kyllä ryhmätöiden teko on mm. sosiaalisten taitojen kannalta hyvä asia, mutta liika on liikaa.
Kurssien vaativuuden kannalta on vaikea sanoa, että kumpi on vaativampi oppilaitos, yliopisto vai amk. Amk:n kurssit ovat joskus todella kovatöisiä juuri näiden pirullisten ryhmätöiden takia, mutta tentit ovatkin sitten taas aivan läpihuutojuttuja. Sen kuitenkin myönnän, että amk:sta sai huomattavasti helpommin opintoviikkoja vähemmällä työmäärällä. Esim. työharjoittelusta sai opintoviikon per työviikko, mutta yliopistossa sain kolmen kuukauden pakollisesta työharjoittelusta vain 4 ov!! Ja on yliopistossakin ryhmätöitä, mutta ne eivät (ainakaan minulle) aiheuta samanlaista stressiä kuin amk:ssa johtuen siitä, ettei niiden tarvitse aina pohjautua esim. johonkin todelliseen case-yritykseen. Mutta jos ryhmätöitä on, ovat ne, ainakin niillä kursseilla joissa olen ollut, olleet vaativia ja kovatöisiä. Siihen päälle vielä vaativa tentti, niin opintoviikot ovat todella tiukassa. Olen jo kahtena vuotena yrittänyt suorittaa erästä laskentatoimen kurssia, johon kuuluu laaja ja kovatöinen harjoitustyö sekä todella vaikea tentti. Nyt kahden 20-30 sivuisen harjoitustyön ja 12 tunnin tentissä istumisen jälkeen sen vihdoin pääsin läpi :)
Kuten kirjoituksestani huokuu, en todellakaan pitänyt amk:sta. En silti kiellä sitä, ettei se olisi joillekin hyvä opiskelupaikka. Minulle se ei vain sopinut.
On se ihmeellistä, että nämä amk-järjestelmän arvostelijat tuntuvat keskittyvän lähinnä kauppa-opin alueelle. Akateemisessa maailmassa kauppa-opin linjoja käyviä ei kuitenkaan suuremmin arvosteta ja näyttäväthän nuo pääsevän markkinoimaan Passelia ostos-tv:ssa. Siinä sitä on uraputkea. Ja mitään kauppatiedettä ei ole olemassakaan. Huuhaata rakentaa jotain malleja, siitä miten ostoshelvettejä rakennetaan ja mihin.
Akateemisen maailman reaaliarvostus menee seuraavasti, Oikiksen käyneet(joka vuosi otetaan vain vajaa 700 opiskelijaa, joten taso on kova), lääkiksen käyneet(Joka vuosi alle 800 opiskelijaa, taso on kova. Lääkistä saatetaan usein arvostaa oikiksen ohi koska onhan sydänleikkauksen teko kovempi juttu kuin jonkun tuomion saanti), tietyt DI-linjat(Tuta ja pari muuta), sen jälkeen tulee kauppakorkean suorittaneet(Nimenomaan HKKK,Hanken ja ehkä TuKKK, muut KTM-tutkintoja myöntävät ovat jotain landeopistoja joita voinee verrata AMK:hin), tämän jälkeen tulee reaalielämässä vasta kaikki hömppä-tutkinnot yliopistolta kuten tietojenkäsittely ja naistutkimus. Akateemisessa maailmassa assyyrialaisten nuolenpäänkirjoitustieteen tohtoria arvostetaan toki valtavasti mutta oikeassa (työ)elämässä hänelle lähinnä naureskellaan...
..ethän unohda julistuksestasi papistoa ja armeijaamme? Minä ainakin olen tähän asti uskonut, että kovin johto ja munakkaimmat (eli valtaapitävät) ovat valtion päättävissä elimissä, kirkossa ja armeijassa..
Eli raha ratkaisee, tosin noissa Valtion elimissä voi saada kohtuu hyvää palkkaa mutta kirkossa palkka on aika heikko ja edut koostuvat lähinnä kuoripoikien hyväksikäytöstä ja ilmaisesta ehtoollisviinistä(Tosin mitä kirkkoherra muuta tarviikaan?) Armeijassa taas on kolmella kädellä laskettava määrä kenraaleja ja amiraaleja joita voi pitää kovina kavereina, peruskadetti ei paljon arvostusta nauti.
...eikö rahan lisäksi ratkaise se, kuinka kovalla kädellä saa alempiaan tarpeen tullen höykyttää? Onhan se hirvittävän hienoa olla sotilas; siinä on enemmän mies, kuin missään: osa suurta, tarpeen tullen tappavan tehokasta koneistoa.
..niin ja kirkonmiehet kai saarnoissaan kertovat, mikä on totta ja oikein siis ikuisesti ja aamen, jne.
...ja kyllähän valtionpäämiehillä on aikasta paljon valtaa ja rahaakin, luulen.. mutta enhän siis tiedä, kun en noita kouluja ole käynyt...
Mutta siinä olen kyllä samaa mieltä, että pois kaikki hömppä! Kaikki vain lakia lukemaan, saarnaamaan ja tappelemaan! ..niin ja ne, joista ei thän ole, menkööt kotia synnyttämään ja imettämään.
Sun maailmas pyörii sairaalloisesti tuon miehuuden ympärillä mies se ja mies tämä
- taidat olla varsinainen sovinistipossu
naistutkimus on mielestäsi hömppää, mutta miehiä ja miheuuden mittoja olet kyllä jaksanut jahdata koko ikäsi.
"Akateemisen maailman reaaliarvostus menee seuraavasti, Oikiksen käyneet(joka vuosi otetaan vain vajaa 700 opiskelijaa, joten taso on kova), lääkiksen käyneet(Joka vuosi alle 800 opiskelijaa, taso on kova."
Olen käsittänyt että varsinaisesti korkeakoulutuksen laatua mittaa se, millaisia ovat ne korkeakoulusta tai yliopistosta valmistuneet, eivätkä millaisia ovat sinne pyrkineet.
Varmasti sekin jotain kertoo, jos oppilaitos tai tiedekunta voi valita parhaat päältä, mutta jos hyvistä hakijoista saadaan koulutettuja hyviä alansa akateemisia, niin eihän se kovin suuri teko ole oppilaitokselta, eli kyse on vain siitä ettei koulutus ole onnistunut pilaamaan hyvää oppilasmateriaalia. Sen sijaan vasta sitten voidaan puhua hyvästä koulutuksesta, jos vaihtelevan tason opilasmateriaalista saadaan tehtyä hyvätasoisia maistereita tai muita korkeakoulutettuja. Tämä sama koskee tietenkin myös noita "amiksia".
"Lääkistä saatetaan usein arvostaa oikiksen ohi koska onhan sydänleikkauksen teko kovempi juttu kuin jonkun tuomion saanti), tietyt DI-linjat(Tuta ja pari muuta... tämän jälkeen tulee reaalielämässä vasta kaikki hömppä-tutkinnot yliopistolta kuten tietojenkäsittely ja naistutkimus."
Näyttää siltä että itse olet sekoittanut koulutuksen sisällöllisen tason, jonka arvioinnissa pitää olla asiantuntija, samaksi kuin mitä on jonkin alan tai alaan liittyvän ammatin status tai imago. Kaikki tietävät mihin nämä vanhat oppialat kuten lääketieteellinen tai oikeustieteellinen valmistavat, jos ei muuten niin ainakin viihdeteollisuuden kautta, joissa otetaan pääosan esittäjäksi usein jokin näihin ammattien harjoittaja, ja sitä myötä vahvistetaan näiden imagoa. Tällöin jos valitsee lukion jälkeen lääketieteen tai oikiksen, niin yleensä välttyy siltä että joutuu selvittämään mitä tekee sitten kun valmistuu.
Tuon suosion ongelma onkin näillä aloilla se, että noille aloille eivät pääsekään aina parhaimmat hakijat, vaan ne joilla on mahdollisuus panostaa erilaisiin pääsykokeiden preppauskursseihin, joka käytännössä tarkoittaa että noille aloille tulee valikoitumaan pääosin kaupungeissa asuvia ylemmästä keskiluokasta kotoisin olevia lapsia.
Muuten, muistelisin että ekonomien erään sisäisen selvityksen mukaan juuri tietotekniikkaa pääaineenaan opiskelleet olivat eniten tienaavien ekonomien joukossa, oli sitten valmistunut mistä yliopistosta hyvänsä, ja kyllä myös tietämäni tietojenkäsittelyä lukeneet muissa tiedekunnissa ovat työllistyneet sen verran hyvin, ettei valmistumiselle tahdo jäädä työnteolta aikaa.
Miten paljon annatte arvoa luovalle luokalle ja intellektuelleille, jotka koostuvat taiteilijoista, filosofeista, historioitsijoista, yhteiskuntatieteilijöistä ja luonnontietelijöistä? Nämä ihmiset eivät ehkä tienaa eniten, mutta saavat arvostusta sitäkin enemmän, koska he kykenevät ajattelemaan, luomaan uusia malleja - he ovat ihmisiä sanan varsinaisessa merkityksessä, koska he elävät hengenravinnosta ja luovat hengenravintoa. Esimerkiksi näitä mainostamiasi perusekonomeja ja juristeja pidetään älyllisissä ja luovissa piireissä vain kapitalistisen järjestelmän palkkarenkeinä, joille ei mahdu kalloon yhtään omaperäistä ajatusta.
Luova luokka ja intellektuellit ovat yhteiskunnan syöpä,elelevät verorahoilla ja tappavat kissoja taiteen nimissä. No onhan se toki hienoa ryypätä sossun rahoilla baarissa ja iskeä naisia selittämällä olevansa taiteilija...Samaan aikaan köyhä siivooja maksaa vähistä rahoistaan oopperassa käyvien minkkiturkkisten muijien liput.
En minäkään mitään eliittitaidetta, oopperaa ja sen sellaista haluaisi verovaroin tuettavan, mutta kyllä tietyt taiteilijat (kirjailijat eritoten) ja jotkut terävät tiedemiehet varmasti ansaitsevat olemassaolonsa ja tukensa, koska he tuottavat tietoa ja hengenravintoa, joka on kaikkien ulottuvilla (esim. kirjastoissa). Minä ainakin olen valmis tukemaan heitä. Se heidän palkkakin on niin surkea, että kumma kun tulevat edes toimeen, eikä se tuki ole paljon huono-osaisten elintasosta pois. Sen sijaan jotkin ekonomit ja juristit ovat yhteiskunnan syöpä, kun saavat mitättömästä työstä niin järjetöntä palkkaa, ja lisäksi riistävät köyhää ja tukevat epäoikeudenmukaista järjestelmää.
Mikä erottaa tradenomin KTM:stä/ekonomista?
-Johtajan työpöytä (vrt. kuka pomo)
-Hesen tiski (työttömyystilanne)
-Tarjoilukärryt (ks. edellinen)
Eikö näitä keskusteluja jo voisi päättää, oikeasti ihan sama!
Keskustelkaa vaikka Jacksonin tilanteesta, jooko... tai haukkukaa humanisteja...
T:Kauppat. yo
...käsitteet "intellektuelli" ja "vasemmistolainen". 70- luvun taistolaisissa oli toki paljon älykköjä, koska ne piirit olivat hyviä yhteiskunnalliseen kiipimiseen. Hyvin ovat pärjänneetkin; pankinomistaja-miljonääriä, ministeriä jne... hyvin ovat onnistuneet luovimaan puhaltaivien tuulien mukaan, joten varmasti omaavat myös sitä paljon mainostettua "tunneälyä".
Nykyään vasemmistolaisuus on ainoastaan merkki suuresta naiiviudesta tai suoranaisesta yksinkertaisuudesta. Niin, äläkä sitten rinnasta kaikkia dekadentteja renttuja oikesti hyödyllisiin tiedemiehiin.
Jumalaut mitä soopaa:"Nimenomaan HKKK,Hanken ja ehkä TuKKK, muut KTM-tutkintoja myöntävät ovat jotain landeopistoja joita voinee verrata AMK:hin"..........
Mikään em. opinahjoista ei sijoittunut parhaimmistoon subjektiivisesti tutkitussa kansalaisten arvostuksessa (HS) eikä opinahjojen tieteellistä menestystä mitanneissa kv- ja kotimaisissa vertailuissa. Itse asiassa esim. Hanken ei ole juuri kansaopistoa laadukkaampi (miten voisi olla, jos 90 prosenttia opiskelijoista edustaa kansan 4 prosentin degeneroitunuta ruotsinkielistä osaa???).
Luultavasti arvostelu johtuu juuri siitä syystä, ettei yliopistoston/korkeakoulun ja amk:n välillä ole juurikaan muita yhtä samansuuntaisia aloja keskenään kuin liiketalous ja kauppatieteet. Esim. lääkäri- ja sairaanhoitajaopintojen eroja on aivan turha alkaa vertailemaan keskenään. Luulisi, että "oikeana akateemikkona" näkisit kokonaisuuden, ennen kuin alkaisit laukomaan tuollaisia ihmeellisiä kommentteja. Ja missä muka menee "oikean akateemisuuden" raja? Ai siinäkö, kun tutkii jotain, millä kukaan ei käytännössä tee yhtään mitään ja tiedossa on työrintamalla pelkästään kortisto? Ja jos käsityksesi kauppatieteistä rajoittuu pelkästään markkinointiin, jossa erilaisia ostosmalleja rakennetaan, niin onpa kyllä "oikealta akateemikolta" jäänyt sivistys aika vajavaiseksi tällä saralla.
Arvostan kyllä taiteilijoita ym., sillä onhan lähisuvussanikin siihen ammattiluokkaan kuuluvia jäseniä. Se on vain sellainen tosiasia, ettei yhteiskunta pyörisi, jos me kaikki vain "ajattelisimme ja loisimme hengenravintoa". On muutenkin aika yllättävää, että jos sinä, Vaahteranlehti, todella olet tällainen "ihminen sanan varsinaisessa merkityksessä", niin olet aika suvaisematon "perusekonomeja ja juristeja" kohtaan ja luot aika suuria yleistyksiä heistä. Voi hyvänen aika, ihmiset ovat yksilöitä, eikä "perusekonomeja ja juristeja" ole valmistettu missään tehtaan hihnalla, josta poikkeavat ja omilla aivoillaan ajattelevat yksilöt on heitetty kakkoslaatuna menemään. Minä olen tuleva ekonomi, mutta olen opintojeni sivussa lukenut myös mm. naistutkimusta ja harrastan pitkällisiä keskusteluja ns. humanistiystäväni kanssa mm. yhteiskunnallisista asioista. Ehkä minun pitäisi lopettaa nämä alastani poikkeavat sivuaineet sekä ajatuksenvaihdot ystäväni kanssa, koska enhän minä tulevana ekonomina osaa ajatella!! Kun minun päähäni ei mahdu mitään omaperäistä, vaan ainoastaan valmiiksi annettuja malleja.
Siinäkö menee sinun käsityksesi ihmisyydestä, jos kykenee ajattelemaan ja luomaan uusia malleja? Vasta sittenkö on ihminen? Mene itseesi.
Vai on oikeustieteen opiskelijoiden taso kova...paistaa subjektiivisuus läpi... Todellisuudessa nimenomaan oikeustieteellisessä on paljon koulussa huonosti menestyneitä ihmisiä. Samoin lääkikseen pääsee nykyisin huonolla todistuksella, koska sisäänottomäärät ovat suuret. Kauppakorkekouluun on erittäin vaikea päästä sisälle, ja siellä alkaa kahden vuoden opiskelujen jälkeen kova kilpailu siitä, kuka pääsee lukemaan rahoitusta ja kansantaloustiedettä, jotka saavat huippuopiskelijat. Oikeustieteen lukeminen ei vaadi kyllä mitän erityislahjakkuutta päin vastoin kuin esim. matematiikan, tloustieteen, kielien... opiskelu.