Kun eläkkeitä on Sanna Marinin hallituksen päätösten seurauksena korotettu kuluttajahintaindeksin mukaisesti täysimääräisellä indeksillä, hallituksen on tehtävä päätös lakimuutoksesta niin, että seuraavina vuosina eläkkeitä ei korotetakkaan kuluttajahintaindeksin mukaisesti täysimääräisenä, vaan pidetään se indeksin numero sellaisena, mikä se inflaation johdosta on, mutta sen etumerkki muutetaankin minusmerkkiseksi.
"Rautalangasta väännettynä" eli selvällä suomen kielellä tämä tarkoittaa sitä, että jos se kuluttajahintaindeksi, jonka mukaan eläkkeitä pitäisi korottaa, on vaikkapa 1,8, niin eläkkeitä ei korotetakaan tuolla indeksin osoittamalla luvulla, vaan vähennetään niitä eläkkeitä indeksillä -1,8. (Huom! miinusmerkkinen etumerkki)
Näin saataisiin eläkkeitten tasoa pikku hiljaa hilattua alaspäin toisin kuin mitä teki Sanna Marinin hallitus, joka korotti eläkkeitä indeksin osoittamalla luvulla täysimääräisesti.
Tämä neratiivisen eläkeindeksin käyttöönotto johtaisi siihen, että siitä 25 vuotta sitten Paavo Lipposen hallituksen aikana käyttöönotetusta *taitetusta eläkeindeksistä voitaisiin luopua, kun tilalle otettaisiin seuraavien kymmenen vuoden ajaksi edellä kertomani negatiivinen eläkeindeksi. Tämän negatiivisen eläkeindeksin käyttöönotto vähentäisi palkansaajien työtuloistaan maksamien työeläkemaksujen korotuspainetta, vaikka eläkeläisten määrä seuraavat vuodet määrällisesti kasvaakin aina siihen saakka, kunnes sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat kuolla kupsahtaa.
*Taitettu indeksi tarkoittaa sitä, että maksussa olevia eläkkeitä korotetaan vuosittain 20 % ansiotason nousun ja 80 % kuluttajahintaindeksin mukaan (työuran aikana päinvastoin 80 % ja 20 %). Vuoteen 1996 asti painot olivat 50 %.
Negatiivisen eläkeindeksin käyttöönotto laskisi eläkkeitten määrää pikku hiljaa suhteessa palkkatuloihin, mutta se samalla siis vähentäisi palkansaajille työeläkkeitten maksamisesta aiheutuvaa kuormaa, mikä ei ole vähämerkityksellinen asia.
Palkansaajien ansiotuloista peritään pakollista työeläkevakuutusmaksua, jonka määrä on vuosien mittaan vain noussut: se oli alun perin työeläkelain tultua voimaan 5 % vuosina 1962-68, 5-8 % 1969-75, 10-14 % 1976-88 ja 15 - 29 % vuosina 1989-2012, nyt se on jo 24 % ja nykyisin eläkkeitä maksetaan lähemmäs 30 miljardia euroa/vuosi, joten siitä voitaisiin Purran saksilla leikata siivu pois.
Suomessa eläkkeiden taso on korkea ja eläkeläisköyhyys vähäistä, mutta sen hintana eläkemaksut ovat (liian) korkeita, yli 24 prosenttia palkasta, kun OECD-maiden keskiarvo on 18 prosenttia.
Ehdotan siis negatiivisen eläkeindeksin käyttöönottoa seuraavan kymmen vuoden ajaksi, mikä kyllä laskee eläkkeitten määrää mutta pienentää eläkeläisten määrän kasvusta tulevaa palkansaajien työeläkemaksujen korotuspaineita. Ei palkansaajien rasitteena jo nyt olevaa ylisuurta 24 %:n työeläkemaksua voi enää nostaa, joten eläkkeitä on pakko leikata negatiivisen eläkeindeksin avulla.
"Rautalangasta väännettynä" eli selvällä suomen kielellä tämä tarkoittaa sitä, että jos se kuluttajahintaindeksi, jonka mukaan eläkkeitä pitäisi korottaa, on vaikkapa 1,8, niin eläkkeitä ei korotetakaan tuolla indeksin osoittamalla luvulla, vaan vähennetään niitä eläkkeitä indeksillä -1,8. (Huom! miinusmerkkinen etumerkki)
Näin saataisiin eläkkeitten tasoa pikku hiljaa hilattua alaspäin toisin kuin mitä teki Sanna Marinin hallitus, joka korotti eläkkeitä indeksin osoittamalla luvulla täysimääräisesti.
Tämä neratiivisen eläkeindeksin käyttöönotto johtaisi siihen, että siitä 25 vuotta sitten Paavo Lipposen hallituksen aikana käyttöönotetusta *taitetusta eläkeindeksistä voitaisiin luopua, kun tilalle otettaisiin seuraavien kymmenen vuoden ajaksi edellä kertomani negatiivinen eläkeindeksi. Tämän negatiivisen eläkeindeksin käyttöönotto vähentäisi palkansaajien työtuloistaan maksamien työeläkemaksujen korotuspainetta, vaikka eläkeläisten määrä seuraavat vuodet määrällisesti kasvaakin aina siihen saakka, kunnes sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat kuolla kupsahtaa.
*Taitettu indeksi tarkoittaa sitä, että maksussa olevia eläkkeitä korotetaan vuosittain 20 % ansiotason nousun ja 80 % kuluttajahintaindeksin mukaan (työuran aikana päinvastoin 80 % ja 20 %). Vuoteen 1996 asti painot olivat 50 %.
Negatiivisen eläkeindeksin käyttöönotto laskisi eläkkeitten määrää pikku hiljaa suhteessa palkkatuloihin, mutta se samalla siis vähentäisi palkansaajille työeläkkeitten maksamisesta aiheutuvaa kuormaa, mikä ei ole vähämerkityksellinen asia.
Palkansaajien ansiotuloista peritään pakollista työeläkevakuutusmaksua, jonka määrä on vuosien mittaan vain noussut: se oli alun perin työeläkelain tultua voimaan 5 % vuosina 1962-68, 5-8 % 1969-75, 10-14 % 1976-88 ja 15 - 29 % vuosina 1989-2012, nyt se on jo 24 % ja nykyisin eläkkeitä maksetaan lähemmäs 30 miljardia euroa/vuosi, joten siitä voitaisiin Purran saksilla leikata siivu pois.
Suomessa eläkkeiden taso on korkea ja eläkeläisköyhyys vähäistä, mutta sen hintana eläkemaksut ovat (liian) korkeita, yli 24 prosenttia palkasta, kun OECD-maiden keskiarvo on 18 prosenttia.
Ehdotan siis negatiivisen eläkeindeksin käyttöönottoa seuraavan kymmen vuoden ajaksi, mikä kyllä laskee eläkkeitten määrää mutta pienentää eläkeläisten määrän kasvusta tulevaa palkansaajien työeläkemaksujen korotuspaineita. Ei palkansaajien rasitteena jo nyt olevaa ylisuurta 24 %:n työeläkemaksua voi enää nostaa, joten eläkkeitä on pakko leikata negatiivisen eläkeindeksin avulla.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Syy eläkeläisille masettavien eläkkeitten määrän kasvuun, nyt noin 30 miljardia/vuosi, on suurten ikäluokkien eläkkeiden suuruus, ei eläkeläisten määrän kasvu, joten nykyisten eläkkeitten tasoa on laskettava siitäkin huolimatta, että se aiheuttaisi eläkeläisköyhyyttä.
Kun eläkeläisille kuukausittain masettavan eläkkeen määrää lasketaan, se kannustaa eläkeläisiä pyrkimään takaisin töihin, mikä on hallitusohjelman mukaista toimintaa: poistaa työn vastaanottamisen esteenä olevia kannustinloukkuja.
Eläkkeitä on nykytasoltaan laskettava, vaikka siitä seuraisikin eläkeläiskurjuutta.
Palkansaajan työtulostaan maksama pakollinen yli 24 prosentin työeläkemaksu tarkoittaa sitä, että työntekijän työllään ansaitsema joka NELJÄS EURO menee työeläkemaksujen kautta eläkeläisille, joitten joukossa on monenlaista kulkijaa. Se on aivan kestämätön tilanne, palkansaajan maksamaa työeläkemaksua on kyettävä jollain keinolla nykytasostaan laskemaan.
Negatiivisen eläkeindeksin käyttöönotto on siihen yksi keino.