Sattuma toi sinut matkani varrelle. Ihmettelin sitä silloin, ehkä vähän vieläkin. Oli ilo jutella ja tuntea, vaikka nyt jäljellä on omalta puoleltani pelkkää ikävöintiä. Emmehän ole tekemisissä enää. Silti mietin sinua niin aamulla auringon noustessa kuin illalla levolle käydessäni ja monissa arkisissa asioissa, mitä mistäkin aiheesta olit mieltä.
En tiedä kohtaammeko enää koskaan ja tällä hetkellä kaipaus tuntuu liian raskaalta kuljettaa mukana. Helpompaa olisi saada lähettää terveiset suoraan, mutta siihen ei ole välineitä. Eniten väsyttää palstoilla vieraileminen, eivät ne ole herkälle ihmiselle oikea paikka, vaikka kuinka positiivisesti yrittäisi asioihin suhtautua.
Tämä pieni tervehdys jääköön tänne elämään. Ehkä se antaa toivoa jollekin toisellekin, jonka välit tärkeäksi tulleeseen ihmiseen ovat syystä tai toisesta etääntyneet tai katkenneet. Olet jäänyt asumaan mieleeni ja sydämeeni. Pahoittelen, jos et sitä itse halunnut.
En tiedä kohtaammeko enää koskaan ja tällä hetkellä kaipaus tuntuu liian raskaalta kuljettaa mukana. Helpompaa olisi saada lähettää terveiset suoraan, mutta siihen ei ole välineitä. Eniten väsyttää palstoilla vieraileminen, eivät ne ole herkälle ihmiselle oikea paikka, vaikka kuinka positiivisesti yrittäisi asioihin suhtautua.
Tämä pieni tervehdys jääköön tänne elämään. Ehkä se antaa toivoa jollekin toisellekin, jonka välit tärkeäksi tulleeseen ihmiseen ovat syystä tai toisesta etääntyneet tai katkenneet. Olet jäänyt asumaan mieleeni ja sydämeeni. Pahoittelen, jos et sitä itse halunnut.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Oliko tämä naiselle, yhdeltä T mieheltä......
Ei ole T- mieheltä. -ap
Ok,kiitos.
Voisi olla yhdeltä T mieheltä P naiselle.
Jos olisi A- naiselle osuisi 😀
Taitaa olla varattu mies kysees
Millä perusteella tämä olisi varattu, josta mies ihan itse kirjoittelee? Etkö koskaan tenava kyllästy tähän raudoittamiseesi
Ajattele että näin typeryksiä löytyykin jotka kuuntelee haltioituneena mitä joku silmät hedelmäpelinä pyörivä psyko kertoo
Ja nainen.
Näin se on. Välit katkesivat. Ikävä jäi. Toivon kuitenkin kaikkea hyvää. Voi olla, että hän ei ikävöi minua. Totta, tämä palsta ei ole herkille. Itse koen, etten kaipaa tätä palstaa. On vain pitänyt tuuleen kertoa ikävästäni. Hassua, minäkin mietin välillä, mitä hän sanoisi jostain arkisesta asiasta. Tosin nyt elämäni on niin kitkaista etten taida jaksaa enää ikäväänikään murehtia. En ole kovin hauskaa seuraa kenellekään. Ihan hyvä, ettei nähdä, koska silloin olin iloinen ja nyt suruinen. Voi hyvin.
Voi että mies...En tiedä oletko se keneksi luulen. Onko välit jotenkin katkennut?Miksi?
Mutta tämä viesti kolahtaa sydämeeni hieman. 🥰
N
Milloin tämä sattuma tapahtunut?
Tiedän ettei tämä ole ole minulle, sillä emme ole keskustelleet asioista kasvotusten. Vastaan kuitenkin kuin hänelle.
Olen pahoillani miten käyttäydyn. En ehkä ollut silloin täysin parantunut edellisestä suhteesta. Sait minut tuntemaan jotain ja säikähdin sitä. Ne tunteet olivat hyvin ristiriitaisia. Samaan aikaan sait minut ärsyyntymään ja samaan aikaan koin mielenkiintoa. En uskaltanut tehdä mitään, koska pidin itseäni riittämättömänä. Siksi valitsin helpon tien.
Kiitos hienosta kirjoituksesta. Todella voi tuoda lohtua monille. Tosin jäähyväiset voivat aiheuttaa myös surua. No, sekin kuuluu elämään.
Kyllä kannattaisi yrittää selvittää asiat kasvotusten, koska tämä on vain oman mielen purkamista, mikä tietysti on myös hyvää.
Kaikkea hyvää! (sivusta)
Oli oikein mukava tavata paikallisessa kaupassa.
Milloin?
No haluaisin olla kanssasi mutta olet niin mustis mutta sinä voit aina tulla kyllä minulle livenä juttelemaan jos haluat turhaan me enään mitään viestejä laitella kun et itse siihen pysty suuttumatta ja olemaan kuin aikuinen tietysti jos pystyt olemaan haikkumatta minua niin silloin voidaan viestitellä käy lääkärissä hakemassa rauhottavia niin voidaan sitten viestotellä
just just 🤭
Hyvä kirjoitus jollekin.
Itse mietin joskus, että jos olisin saanut puoliksikaan niin paljon positiivista huomiota kuin sitä hirveää paskaa, niin se olisi ollut eeppistä.
Ap, katkaisit siis välit koska halusit helpon kautta?
Osaatko korjata?
Antaa toivoa jollekin toiselle? Rakastuneet lukee näitä jatkuvia anonyymeja hylkäämiäsi ja voi huonosti. Olet typerys.
Olen samaa mieltä, itse en laittaisi tänne mitään hylkäämisviestejä, koska ihmiset reagoi niihin herkästi ja se aiheuttaa turhaa surua. Keskitytään niihin positiivisiin asioihin, ei kaikkea ole pakko sanoa.
sivusta.
Kuka tietää, miksi täytyy kaivata saavuttamatonta. Katse on jäänyt minulle mieleen, eikä aikakaan pyyhi sitä pois. En osaa tätä selittää, annan vain tunteen kulkea mukana elämässäni.
Minäkin olin siinä imussa, niin pitkään. Se oli kauheaakin. Joskus pystyin tuskin syömään – anteeksi, tiedän, että se kuulostaa minun kohdallani oudoista oudoimmalta. Mutta päiviin en tuntenut nälkää ollenkaan. Olin... miehitetty. Veit minulta halun kaikkeen muuhun, ja sitä olen taas opetellut uudelleen näkemättömyyden turvin. En tiedä, varmaan ansaitsinkin tuon haasteesi, ettet ollut kovinkaan helppo. Mutta se vei sitten minut liikaa toiseen syvään päähän. Kiintymykseen, tolkkuun. Usko mahdottomaan, siihen onnelliseen loppuun, alkoi kadota. Ei ole takeita edes menneestä, ja muistojen painaessa niiden otteesta irrottautuminen tekee keveääkin keveämmäksi kun mikään ei enää tunnu ankkuroivan paikoilleen. Onko sitä sitten jo muotoutunut yhden tempun taikuriksi, joka aina häviämässä vain välttääkseen kaiken pysyvän ansan. Mitä enemmän tekee pelastaakseen itsensä sitä vähemmän taitaa olla sen arvoinen.
Hän on selvästikin itse luovuttamassa, eikä ketään hylkäämässä. Luetunymmärtäminen on tosi vaikeaa tunnekuohuissa, sellainen kuva vahvistuu joitain tämän aloituksen kommentteja lukiessa. Hyvä muistutus siitä, miksi kannattaa keskittyä tosiasioihin ja -elämään. Onnea matkaan.