Yritys ja ositus

Toiminimen omaisuus lasketaan osituksessa ao. henkilön netto-omaisuuteen, ja osituksessa tasingon kautta tasataan puolkkiin (esim. bobcatin omistussuhde ei muutu, mutta sen arvo mukana laskuissa). Yhtälailla toiminimen tai henkilön velat ovat laskuissa mukana.

Ja jos on avioehto, niin asia toki toisin. Samoin, jako/tasingot voidaan sopia toisin osituksessa ... mutta laki riitatapauksissa melko selkeä (tosin, joskus voidaan soveltaa kohtuullistamista, jolloin poiketaan kaavamaisesta laskennasta).

Toiminimen omaisuus lasketaan osituksessa ao. henkilön netto-omaisuuteen, ja osituksessa tasingon kautta tasataan puolkkiin (esim. bobcatin omistussuhde ei muutu, mutta sen arvo mukana laskuissa). Yhtälailla toiminimen tai henkilön velat ovat laskuissa mukana.

Ja jos on avioehto, niin asia toki toisin. Samoin, jako/tasingot voidaan sopia toisin osituksessa ... mutta laki riitatapauksissa melko selkeä (tosin, joskus voidaan soveltaa kohtuullistamista, jolloin poiketaan kaavamaisesta laskennasta).

mutta kysyessäni yrittäjä mieheltäni hän sanoi että puolet kuuluu puolisolle, luulen kyllä että jos toiminimi voimassa ennen avioliittoa voi olla jokin muu sääntö.

Katsotaanko arvo avioeron vireille tulon vai osituspäivän mukaan???

No kaikki katsotaan vireille laiton päivän mukaan.

Avioehto olisi hyvä edellytettävä aina avioliiton solmimisen yhteydessä tehtäväksi. Monelta ikävältä säästyttäisiin jos näin tehtäisiin. Mutta aina silloin kun on mukana yritystoimintaa sen pitäisi kuulua yhdeksi tärkeimmistä asioista hoitaa heti kuntoon.

Jos toiminimellä on velkaa ja perheen yhteinen omaisuus on vakuutena, silloin olet mukana siinä halusit tai et.

Eli kyllä se avioehto kuulusi ihmisillä olla heti alusta saakka ja muutoinkin raha-asiat erillään, vain yhteiset asiat kuten asuminen, eläminen, lasten kustannukset, ruuat yhteisestä kassasta, jota varten voi avata tilin ja asiat hoitaa sitä kautta.

Täällä monet ovat kirjoitelleet siitä, kuinka heidän käsityksen mukaan kaikki pitää olla yhteistä, en katso asioita samalla tavalla, sillä silloin pitää myös velat olla yhteisiä kaikki pikavipit ym. muut.
Olen tämän asian katsonut niin monesti omien asiakkaiden kohdalla, että uskallan varmuudella sanoa, että raha-asiat erillään ja avioehto.
Koskaan kukaan ei tiedä tulevasta ja siinä sitä sitten ollaan kovasti myöhässä, kun kakat ovat pöksyissä.

Nämä selvitykset, joissa on mukana yritystoimintaa vaativat yleensä asiantuntijan selvityksen ja sekin maksaa, tosin varojen mukaan maksu lasketaan.

Sitä mennään niin yhteen niin sinisilmäisesti, että monesti unohdetaan tämä karu puoli ja saattaahan toinen jopa laskelmoida, että saa toisen elättämään itsensä.
Hyvin monimutkaisia juttuja on eteeni tullut, kaikilta olisi avioehdolla säästytty monista ikävistä yllätyksistä.

Avoliittolaisten kohdalla selkeä ero raha-asioissa ja kuitit talteen niin hyvin, että eivät ole hävitettävissä, sillä kyllä se ihmismieli vaan sellainen on että ero tilanteessa revitään niin kuitit kuin testamentit, joten niiden on oltava varmassa tallessa tuhojen varalta. Avioehto kirjataan virallisesti, joten se säilyy.

>>
Jos toiminimellä on velkaa ja perheen yhteinen omaisuus on vakuutena, silloin olet mukana siinä halusit tai et.

Eli kyllä se avioehto kuulusi ihmisillä olla heti alusta saakka

No ei auta, jos on niin hupsu ollut, että on laittanut nimensä tuollaiseen paperiin.

Niin että, eipä pitäisi olla olemassa niin suurta rakkautta, että ei ajattele lainkaan seuraamuksia, sillä aina pitäisi ajatella, mitä tapahtuu ja huonosti käy, eikä nähdä vain ett kaikki onnistuu.

Jokaisessa asiassa on syytä ottaa paperia ja kynä ja kirjata ylös /- puoliset tekijät ja pitkällä jaksolla ajatellen. Tämän paperin laatimiseen pitää olla aikaa, jotta ehtii ottaa selville mitä merkitsee perheelle, jos mennään nurin tai juuri erotaan.

Jokaisesta allekirjoituksestaan ihminen on ihan yksin vastuussa, sillä niin hyvää kaveria ei ole olemassa että nimi pitäisi allekirjoittaa, eikä missään nimessä myöskään avopuolison pyyntöihin.
Avioliittolaisten tilanne on vähän toinen, mutta silloinkin selusta pitää hoitaa, eli pitää hoitaa asiat niin, että kaikki ei mene ja siihen tarvitaan kyllä asiantuntjijoita.

Niin helposti perustellaan näitä T:miä , milloin millaisiinkin tarkoituksiin, paljon ns. sivubisneksiä, mutta niissä hurjan moni otti takkiinsa ja perhe hajosi.
Sitten nämä kavereille takaukset, niin hyvää kaveria ei todellakaan ole, että hänelle lähdette takaajiksi, jo se että pitää alkaa takaajaksi kertoo, että kaverilla itsellään ei ole mitään menetettävää.
Juuri nämä taantuman ja laman ajat kaatavat tällaiset yrittäjät vastuu kaatuu takaajalle tai vakuuden antajalle.

Näitä "ompeluseura" yrityksiä kun kenenkään ei edes pitäisi laittaa pystyyn, ei niillä ole juuri koskaan mitään tulevaisuutta.
Pitää olla erittäin hyvä liikeidea että kannattaisi ja kaiken lisäksi koko ajan maailma muuttuu, joten miten muuttuu tarve, sekin kaataa yrityksiä.

Oma allekirjoitus on niin arvokas, että sitä ei kirjoiteta kuin täysin tietäen riskit ja hyvin harkiten edes aviopuolison pyytämiin papereihin.

Jos puolisot molemmat mukana toiminimen toiminnassa, eikö silloin jaeta se omaisuus sen mukaan mitä omistavat nettovarallisuudesta? Toisaalta näissä on varmaan niin paljon erilaisia käytännön toteutuksia että ei voi yleispätevää ohjetta antaa.

Tietty ois hyvä jos sovussa pystyisivät pitämään tuon yrityksen edes jomman kumman elannonsaantikeinona, siitähän hyötyy niin exä kuin mahdolliset lapsetkin. Mutta aika nopeesti kannattaa pyrkiä siihen ositukseen, sillä ennen sitä ei saa mitään yhteistä omaisuutta millään tavalla myydä tai hukata.

Eikö se mies haluais jatkaa, ja sulle sitten kattoisitte muusta omaisuudesta saman arvoisen potin ja loput tasan?