Leikkaushaluja hoidoista, joita ei ole olemassa?!

Hallitus haluaa leikata hoidoista, joita ei ole olemassa, sanoo plastiikka­kirurgian professori

Hallitus kaavailee leikkauksia erikoissairaanhoidon palveluvalikoimaan. Esimerkkinä se mainitsi ”estetiikkaa lähenevän plastiikkakirurgian.” Professori muistuttaa, että julkisella puolella plastiikkakirurgisten leikkausten taustalla on aina sairaus.

Plastiikkakirurgian professori Virve Koljonen arvostelee hallitusta kovasanaisesti erikoissairaanhoitoon kohdistuvista leikkausaikeista.

Hallitus päätti kehysriihessään hakea säästöjä rajaamalla erikoissairaanhoidon palveluvalikoimaa lisää. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi tiettyjä hoitoja ei enää tarjottaisi julkisella puolella.

Esimerkkeinä mahdollisista kohteista hallitus mainitsi ”estetiikkaa lähenevän plastiikkakirurgian” ja sterilisaation.

Säästöt alkaisivat vuonna 2026 ja niitä aiotaan saada 70 miljoonaa euroa vuonna 2028.

Mitään ”estetiikkaa lähenevää plastiikkakirurgiaa” ei kuitenkaan ole olemassa, Koljonen sanoo.

Nyt on vaarana että plastiikkakirurgia mielletään väärin, kun on keksitty tällainen harhaanjohtava termi, hän toteaa.

Koljonen haluaa selventää, että julkisella puolella puhtaasti esteettistä plastiikkakirurgiaa ei tehdä lainkaan, vaan sitä tehdään yksityisellä puolella.

Julkisella puolella tehdään korjaavaa ja ennallistavaa plastiikkakirurgiaa.

”Meillä on aina siellä sairaus taustalla, jota me hoidamme. Meillä on myöskin kansallisesti sovittuja kriteerejä, joita noudatamme.”

Julkisella puolella toteutettavat plastiikkakirurgiset toimenpiteet voidaan jakaa karkeasti elämää pelastavaan kirurgiaan, kuten syöpä- ja tapaturmakirurgiaan ja toisaalta niin sanottuun elämänlaatukirurgiaan.

Koljonen toteaa, että jälkimmäinen vaikuttaa näyttöön perustuvasti elämänlaatuun ja toimenpiteillä on osoitettu merkittäviä terveyshyötyjä.

Tästä kategoriasta hallitus nyt väläyttelee säästöjä.

Esimerkkejä elämänlaatukirurgiasta ovat esimerkiksi rintojen pienennykset, lihavuusleikkauksen jälkeinen korjaava kirurgia, silmäluomileikkaukset sekä syöpäleikkauksen jälkeiset rintarekonstruktiot.

Koljonen ottaa esiin esimerkiksi lihavuusleikkauksen jälkeiset operaatiot, joissa roikkuvaa ihoa poistetaan.

Lihavuusleikkauksen jälkeen vatsan iho saattaa roikkua jopa polviin asti. Pussin alle syntyy helposti tulehduksia. Joissain tilanteissa roikkuva iho voi altistaa myös tapaturmille.

Lisäksi sosiaalinen haitta on ilmeinen ja elämää rajoittava.

Koljonen huomauttaa, että ilman vastaavia korjaavia toimenpiteitä esimerkiksi sairauspoissaolot, käynnit perusterveydenhuollossa ja antibioottien käyttö saattavat lisääntyä.

Koljonen toteaa, että ihmisillä on plastiikkakirurgiasta muun muassa some-maailmaan perustuva mielikuva, jossa korjataan täydellisiä ihmisiä.

”Se, että plastiikkakirurgia on nostettu tähän nyt tikunnokkaan, se on vähän tämmöistä halpahintaista yleisön kosiskelua ja populismia.”

”Kun ihmiset eivät valitettavasti tiedä mitä plastiikkakirurgia oikeasti on, niin siitä on vääriä mielikuvia. Ja tällä nyt yritetään minun näkemykseni mukaan oikeuttaa nämä säästöt.”

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan toistaiseksi ei ole listaa siitä, millä tarkalla tavalla erikoissairaanhoidon palveluvalikoimaa lopulta rajataan.

Valmistelu lähtee vasta liikkeelle hyvinvointialueiden erikoisalojen ja erikoisalayhdistysten kanssa.

Mainitut ”estetiikkaa lähenevä plastiikkakirurgia” ja sterilisaatio ovatkin esimerkkejä, eivät ainoita kohteita, joista säästöjä haetaan, sanoo lääkintöneuvos Sirkku Pikkujämsä.

”Tarkoituksena on lähinnä käydä erikoisaloittain läpi erilaisten lääketieteen hoitojen tai leikkausten vaikuttavuutta ja onko sellaisia, jotka eivät suoraan vaikuta ihmisen terveydentilaan vaan ovat enemmän sen tyyppisiä, millä on elämänlaatuun vaikutusta”, hän sanoo.

Juuri LAAJAA kaikkien erikoisalojen tarkastelua toivoo myös professori Koljonen. Kaikki erikoisalat tulee käydä läpi ja tarkastella, onko hoito vaikuttavaa.

”Minä pystyn kaikista näistä [toimenpiteistä], joita olen tässä nyt luetellut, osoittamaan tutkittua tietoa, että näillä leikkauksilla on vaikutusta elämänlatuun ja merkittäviä näyttöön perustuvia terveyshyötyjä ja toiminnallisuuden paranemista.”

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010368668.html