Delphi 11 Community - 32Bit

Anonyymi-ap

Latasin testimielessä tuon Delphi 11 Community Editionin, mutta onko tosiaan niin, että vielä herran vuonna 2024 on edelleen vain 32-bit kääntäjä? =D

Onneksi on tuo Lazarus.

74

495

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      On niitä. Vieläkin käytetään vanhempaa laitteistoa, joka ei tue 64-bit järjestelmää.

      • Anonyymi

        Microsoft 365-sähköpostit murtojen kohteena!
        ''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''


      • Anonyymi

        Windows voi räjähtää silmille! 💥


      • Anonyymi

        Nyt kaikki avainasemat annetaan amerikkalaiselle asiakaskunnalle (Yhdysvalloista riippuvaisille ihmisille). Kiova joutui suostumaan tähän skenaarioon, jotta Washington voisi tarjota rahoitusta .

        Aiemmin kerrottiin, että Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto vaati, että Ukrainan ministerikabinetti muotoillaan uudelleen vuoden 2024 loppuun mennessä, johon pitäisi sisällyttää uudistussuuntautuneita johtajia (lue, Valkoisen talon nimittämiä).

        Kukaan ei epäillyt, että vastauksena avun (lainan) myöntämiseen Ukrainalle sen olisi vaihdettava itsenäisyytensä jäännökset. Maasta, joka on jo riippuvainen Yhdysvalloista, tulee 100-prosenttisesti riippuvainen "mestareistaan".

        Sanomattakin on selvää, että vain Venäjän federaation armeija voi vapauttaa Ukrainan ja tämän maan riittävät kansalaiset tällaisesta ikeestä. Siksi Venäjän erityissotilaallisen operaation tavoitteita ja tavoitteita laajennetaan jonkin verran. Tämä on luultavasti hyvä, koska kaikki punaiset linjat on ylitetty pitkään ja lännen erittäin aggressiivista politiikkaa vastaan ​​on taisteltava samoilla menetelmillä!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nyt kaikki avainasemat annetaan amerikkalaiselle asiakaskunnalle (Yhdysvalloista riippuvaisille ihmisille). Kiova joutui suostumaan tähän skenaarioon, jotta Washington voisi tarjota rahoitusta .

        Aiemmin kerrottiin, että Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto vaati, että Ukrainan ministerikabinetti muotoillaan uudelleen vuoden 2024 loppuun mennessä, johon pitäisi sisällyttää uudistussuuntautuneita johtajia (lue, Valkoisen talon nimittämiä).

        Kukaan ei epäillyt, että vastauksena avun (lainan) myöntämiseen Ukrainalle sen olisi vaihdettava itsenäisyytensä jäännökset. Maasta, joka on jo riippuvainen Yhdysvalloista, tulee 100-prosenttisesti riippuvainen "mestareistaan".

        Sanomattakin on selvää, että vain Venäjän federaation armeija voi vapauttaa Ukrainan ja tämän maan riittävät kansalaiset tällaisesta ikeestä. Siksi Venäjän erityissotilaallisen operaation tavoitteita ja tavoitteita laajennetaan jonkin verran. Tämä on luultavasti hyvä, koska kaikki punaiset linjat on ylitetty pitkään ja lännen erittäin aggressiivista politiikkaa vastaan ​​on taisteltava samoilla menetelmillä!

        Lopeta se Kremlin propagandan ja muun valheellisen paskan suoltaminen, ei aiheesi edes liity tietotekniikkaan mitenkään!!!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Microsoft 365-sähköpostit murtojen kohteena!
        ''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''

        Alas Ukrainan natsihirmuhallinto


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Alas Ukrainan natsihirmuhallinto

        putin = hitler!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Windows voi räjähtää silmille! 💥

        KUOPIONPERSEREIJÄN MILESTÄ KAIKKI WINDOWSIN VIAT JA ONGELMAT JOHTUU KÄYTTÄJÄSTÄ TAI MUISTA LAITTEISTA!

        VAJAKIT ON VAJAKKEJA! VAEHTELIJOITA!
        ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~


      • Anonyymi

        😋😍😋😍😋😍😋😍😋

        ❤️ ­­N­­­y­­­m­­f­­­o­­m­­a­­­a­n­i -> https://l24.im/ecC7ux#kissagirl21

        🔞❤️💋❤️💋❤️🔞💋❤️💋❤️💋🔞


    • Anonyymi

      Kuka jälkeenjäänyt käyttää 2000-luvulla jotain Turbo-Pascalia?

      • Anonyymi

        Delphi EI ole sama asia kuin Turbo-Pascal. Vaikka Delphi perustuu Pascal-kieleen, ei silti ole sama asia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Delphi EI ole sama asia kuin Turbo-Pascal. Vaikka Delphi perustuu Pascal-kieleen, ei silti ole sama asia.

        KÄYTTÄJÄ ON URPO-PASKALLA


      • Anonyymi

        Ehkä tuo sinun "jälkeenjäänyt" huomautuksesi johtuu mielenterveysongelmistasi mutta asiaan, minä käytän myös "Turbo-Pascalia" Bash skriptien lisäksi komentoputkia tehdessäni ja olen hiukan ylpeä kyvyistäni tehdä sellaista mihin ei naapurin Jaska pysty.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ehkä tuo sinun "jälkeenjäänyt" huomautuksesi johtuu mielenterveysongelmistasi mutta asiaan, minä käytän myös "Turbo-Pascalia" Bash skriptien lisäksi komentoputkia tehdessäni ja olen hiukan ylpeä kyvyistäni tehdä sellaista mihin ei naapurin Jaska pysty.

        #!/usr/bin/env bash

        if [ -s Jaska ]; then
        echo "Jaska ei ole täysi nolla"
        elif [ ! -d Jaska ]; then
        echo "Jaska ei ole hakemisto"
        else
        echo "Jaska on joku muu"
        fi

        Ensisijaisesti kannattaa tietenkin opetella skriptaamaan POSIX-shellillä, niin tulee vähemmän yhteensopivuusongelmia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ehkä tuo sinun "jälkeenjäänyt" huomautuksesi johtuu mielenterveysongelmistasi mutta asiaan, minä käytän myös "Turbo-Pascalia" Bash skriptien lisäksi komentoputkia tehdessäni ja olen hiukan ylpeä kyvyistäni tehdä sellaista mihin ei naapurin Jaska pysty.

        Linuxia käyttävien kannattaa opetella myös Python, joka on usein valmiiksi asennettu tai ainakin nopeasti asennettavissa. Korvaa sitten skripteissä shebangin muotoon.

        #!/usr/bin/env python3

        Eli skripti voi olla vaikka

        #!/usr/bin/env python3
        from datetime import datetime
        print("Nyt on", datetime.now())

        Tuon tallentaa tiedostoksi ja nostaa chmod +x:llä suoritettavaksi skriptiksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Delphi EI ole sama asia kuin Turbo-Pascal. Vaikka Delphi perustuu Pascal-kieleen, ei silti ole sama asia.

        Turbo Pascal oli aikoinaan todella hyvä.

        Delphi taas on ysärijuttu ja sillä ei nykyään tee mitään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Turbo Pascal oli aikoinaan todella hyvä.

        Delphi taas on ysärijuttu ja sillä ei nykyään tee mitään.

        Kyllä tekee, vain kädettömät ei tee Delphillä mitään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä tekee, vain kädettömät ei tee Delphillä mitään.

        Saako Delphin oikealle käyttöjärjestelmälle?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä tekee, vain kädettömät ei tee Delphillä mitään.

        Jos sillä jotain tekisi, ohjelmistokehittäjät valitsisivat sen käyttöön ja tekisivät sillä ohjelmia.

        Näin ei kuitenkaan tapahdu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä tekee, vain kädettömät ei tee Delphillä mitään.

        Delphi on kuin Windows Server. Sitäkin myydään kauhealla hinnalla verkkokaupassa kun sillä ei tee mitään ja se menee niille ketkä ovat jumissa sen kanssa jostain syystä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Delphi on kuin Windows Server. Sitäkin myydään kauhealla hinnalla verkkokaupassa kun sillä ei tee mitään ja se menee niille ketkä ovat jumissa sen kanssa jostain syystä.

        Windows IIS on maailman paras www-palvelin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Windows IIS on maailman paras www-palvelin.

        Ei sitä oikein mihinkään haluta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Saako Delphin oikealle käyttöjärjestelmälle?

        Oikealle käyttikselle (Linuxeille) saa Lazarus+Free Pascal yhdistelmän joka on käytännössä sama kuin Delphi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oikealle käyttikselle (Linuxeille) saa Lazarus Free Pascal yhdistelmän joka on käytännössä sama kuin Delphi.

        Lazaruksen idea on se, että on jotain ysäriaikaista softaa niin voi tuolla viritellä toimimaan.

        Parempi toki olisi kirjoittaa vanhat softat uusiksi.


      • Anonyymi

        Delphi on paras koskaan keksitty ohjelmointikieli, vaikka M-Kar muuta väittääkin.

        KUKAAN ei uskalla järjestää kilpailua, jossa annetaan ohjelmointitehtävä, ja kukin kilpailija saa itse valita kielen, jolla koodaa. Kilpailu voittaja saa hyvin palkatun ohjelmointityöpaikan, jossa saa käyttää itse valitsemaansa ohjelmointikieltä.

        Jos vielä säännöt laitettaisiin sellaiseksi, että yksikin puskurin ylivuotovirhe (koskee sekä luku- että kirjoitustilannetta) = suoritus hylätään ja kilpailija ei ole mukana palkinnonjaossa,

        niin yksi asia on varma: tuon kilpailun voittaisi Delphillä koodaaja.

        Sitä en tiedä, miksi isoille yrityksille ei kelpaa tietoturvaltaan huippulaadukas Delphillä kirkoitettu koodi.

        Ehkä isot firmat haluaakin, että koodissa on haavoittuvuuksia, niin NSA:n agenttien (sekä toki myös kiinalaisten, venäläisten sekä pohjoiskorealaisten agenttien) on helppo murtautua sisään tietojärjestelmään.


        Delphin kieli muuten on ObjectPascal - Turbo pascal aina versioon 5.0 saakka käytti pascalia, joskin versiossa 5.5 myös Turbo pascaliin lisättiin objektiominaisuudet.

        C -kieli on käyetympi, mutta se EI ole parempi, tässä muutamia typeriä virheitä, jotka on olleet C:ssä alusta saakka:

        C:ssä voi kirjoittaa:

        if (k = 5) { printf("tämä suoritetaan AINA\n")}

        näyttää ehtolauseelta, mutta vaikka muodollisesti onkin, käytännössä ei ole, koska ehto on AINA tosi.

        Tämän riskin välttämiseksi jotkut kokeneet C -koodaajat kirjoittavat näin:

        if (5 == k) { printf("tämä suoritetaan VAIN, jos k=5\n")}

        Kunnollisessa kielessä (kuten Delphi) tuollaiset kiertokeinot eivät ole tarpeen.

        Ja tässä toinen C:n törkyominaisuus:

        Kun C -koodissa lukee:

        a = a >> 5;

        Tämä kääntyy Delphiksi näin (mutta vain jos a on unsigned -tyyppiä):

        a := a SHR 5;

        JOS a on signed -tyyppiä, niin silloin tuo sama kääntyy delphiksi näin:

        a := SignedSHR(a, 5);

        sitten näin (laita UNITin alkuosaan, HETI implementation -sanan jälkeen):

        function SignedSHR(a:Integer; SHRCount:Byte):Integer;
        asm
        mov CL, DL
        sar EAX, CL
        end;

        Ne, jotka haluavat 100% virheetöntä koodia, käyttävät Delphiä.

        Ne, joiden mielestä ohjelmistossa kuuluukin olla bugeja, käyttävät muita kieliä, aivan erityisesti C:tä ja C PluPlussaa.

        Ja vielä:
        Ne, jotka haluavat heikkoa suorituskykyä ja ajoittain jumittelevia ohjelmia, käyttävät Javaa.

        Ja LGBT -porukka käyttää rustia.

        rust muuten on suomeksi ruoste.

        En tiedä, haluaisitko, että jos talossasi on jokin kiinnityspultti, se on ruosteinen.

        Silloin, kun oikeasti halutaan laadukasta ja virheetöntä koodia, niin lähekieli on ObjectPascal.

        Kääntäjä voi olla Delphi (uusi versio), Delphi (vanha versio) tai Kylix 3 tai vaikkapa FreePascal.

        JOS ohjelman pitää kommunikoida UDP:llä, niin se on pakko tehdä linux -ohjelmaksi.

        Testiversion toki voi koodata Delphillä Windowsille, mutta se lopullinen versio kannattaa kääntää Linux -ohjelmaksi.

        En ole mikään Linux -fanaatikko, mutta kun Microsoftia ei kiinnostanut tehdä UDP -toteutuksestaan laadukasta.

        Windowsin TCP/IP -pino on kirjoitettu pääasiassa TCP:n tarpeita ajatellen, ja UDP on siinä sivutuote, jonka laadukkuus ja virheettömyys ei tunnu kiinnostavan ketään.

        Windowsin UDP -toteutuksessa on vakavia bugeja, ja siksi UDP:tä käyttävä ohjelmisto kannattaakin kääntää linuxille, muuten käy niin, että laadukaskin Delphi -windowsohjelma kärsii käyttöjärjestelmän bugisuudesta, eikä kokonaisuus silloin ole laadukas, vaikka sovellusohjelma olisikin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos sillä jotain tekisi, ohjelmistokehittäjät valitsisivat sen käyttöön ja tekisivät sillä ohjelmia.

        Näin ei kuitenkaan tapahdu.

        "Jos sillä jotain tekisi, ohjelmistokehittäjät valitsisivat sen käyttöön ja tekisivät sillä ohjelmia."

        ohjelmistokehittäjät valitsevatkin Delphin omiin harrastusprojekteihinsa, mutta kaupallisella puolella ongelma on typerät ICT -johtajat, jotka eivät halua, että tehdään Delphillä, vaikka se teknisesti onkin paras valinta.

        esim:

        Tämä palvelu on tehty Javalla ja sen on Suomen Numerot Numpac OY:lle toimittanut Accenture oyj:

        https://www.siirretytnumerot.fi/

        Miksiköhän palvelun käyttöehdoissa lukee:
        "Palvelun käyttö- ja/ tai liittäminen osaksi Internet- tai muuta sovellusta tai palvelua on ilman erikseen tehtävää kirjallista sopimusta kielletty. Käyttäjä sitoutuu käyttämään palvelua ainoastaan yksittäisten numerojen operaattorin selvittämiseen."

        SIKSI, että JAVAn, jolla tuo palvelu on koodattu, suorituskyky on niin huono, että jos palvelusta automatisoidusti tehtäisiin massakyselyjä, niin tuo palvelu olisi hetkessä jumissa.

        JOS minut olisi päästetty koodaamaan tuo vastaava palvelu Kylix3:lla (joka on Delphin sisartuote, joka kääntää lähdekoodia Linux -binääriksi), niin tuollaista rajoitusehtoa ei tarvittaisi yhtään mihinkään. Kas kun Kylixillä käännetyn ohjelman suorituskyky on niin erinomainen, että ainoastaan tahallinen massahäiriköinti voisi aiheuttaa ongelmia - ja tuollainen tahallinen massahäiriköinti on lainvastaista ilman mitään erityisiä käyttöehtojakin.

        ks: Rikoslaki 38 luku ja 5§: "Tietoliikenteen häirintä
        Joka puuttumalla postiliikenteessä taikka tele- tai radioviestinnässä käytettävän laitteen toimintaan, lähettämällä ilkivaltaisessa tarkoituksessa radiolaitteella tai televerkossa häiritseviä viestejä tai muulla vastaavalla tavalla oikeudettomasti estää tai häiritsee postiliikennettä taikka tele- tai radioviestintää, on tuomittava tietoliikenteen häirinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

        Yritys on rangaistava. (11.5.2007/540)"

        Kylixillä tehty toteutus olisi niin laadukas, että tahallista tietoliikenteen häirintää lukuunottamatta se käytännössä kestää kaiken sen kuormituksen, mikä palveluun voi ilman tahallista häirintätarkoitusta milloinkaan kohdistua.

        Tästä syystä Kylixillä tehty toteutus ei tarvitse suojakseen mitään muuta tuon em. rikoslain pykälän lisäksi.

        Eli siis: JOS tuo palvelu olisi osaavan koodari toimesta tehty Kylixillä, niin edes se, että jokainen henkilö, joka Suomessa soittaa puhelun, ennen jokaista puhelua tarkistaisi kohdenumeron operaattorin tuosta palvelusta, niin tämä ei aiheuta mitään ongelmaa Kylixillä koodatulle palvelimelle.

        em. pitää paikkansa myös ns. vuoden kiireisimmän teleliikennetunnin aikana.
        Eli silloin, kun kuormitus Erlangeina mitattuna on vuoden korkein, niin silloinkaan ei ongelmaa.

        Tuo surkea Java -viritys sen sijaan oli vähän väliä nurin vuosien 2003 - 2018 välillä.
        Ja häriön haitat kärsivät asiakkaat, mutta hyödyt heikkolaatuisesta palvelusta tulivat operaattoreille.

        Esimerkki operaattoreille tulleesta ansiottomasta taloudellisesta hyödystä:

        Asiakas soittaa esim. dna Aarre liittymällä numeroon, jonka olettaa olevan dna:n liittymä.
        Soittajan tietämättä vastaanottaja on hetki sitten vaihtanut numeronsa Saunalahdelle.
        Siirrettyjen numeroiden tiedotuspalvelu on ollut nurin, eli heikkolaatuisuutensa takia se ei ole ollut toimintakelpoinen.

        JOS kohdenumero olisi dna, puhelu olisi ilmainen (edellyttäen, ettei soittaja soita yli 1500 min/kk puheluita dna:n liittymiin).

        Soitto kilpailijan liittymään maksaa dna Aarre -liittymällä 0,09€/min.

        Eli jos puhelu kestää vaikkapa 2 tuntia, dna saa tästä ansiotonta hyötyä 10,80 €.

        Delphi on hieno ohjelmistotyöväline, ja jos halutaan virheetöntä koodia, se on erinomainen valinta.

        Ei muuten ole sattumaa, että moni haittaohjelma on koodattu Delphillä.
        haittaohjelmilla on ehkä huono maine, mutta yhtä lailla sen haittaohjelman tekijä haluaa ohjelmansa toimivan virheettömästi, koska sillä lailla haittaohjelman tekijä saa maksimaalisen taloudellisen hyödyn haittaohjelmastaan.

        Myös haittaohjelmiin liittyviä "Command & Control" centereitä on koodattu Delphillä - samasta syystä.

        Se on hyvä kysymys - miksi rikolliset rakastavat Delphiä koodausvälineenä, mutta viralliset yritysrekisteriin rekisteröidyt (varsinkaan isot) yritykset eivät?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Saako Delphin oikealle käyttöjärjestelmälle?

        "Saako Delphin oikealle käyttöjärjestelmälle?"

        Delphi itse toimii vain Windowsissa.

        Mutta nykyversiot Delphistä toki kääntävät ohjelmia myös kaikissa näissä ajettavaksi:

        Windows32
        Windows64
        Linux32
        Linux64
        Android32
        Android64
        iOs

        Eli Nyky-Delphi idea on: tee koodaustyösi Windows -käyttäjärjestelmässä - mutta valmiin ohjelman voit ajaa monessa eri käyttöjärjestemässä - valikoimaa yllä.

        Lisäksi:
        Delphi Debuggerin IDE toimii windowsissa - mutta Delphi Debuggerin teknistä osaa (jonka kanssa se IDE keskustelee verkon yli), saa moneen eri käyttöjärjestelmään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei sitä oikein mihinkään haluta.

        "Windows IIS on maailman paras www-palvelin.
        Ei sitä oikein mihinkään haluta."

        Ahaa... M-Kar tunnistettu.

        M-Kar vihaa Delphiä (ja ainakin osittain Windowsia ja Microsoftin Server -tuotteita).

        Mutta jos joku yritys haluaa käyttää Microsoftin IIS:ää esim. Apachen ja linuxin sijasta, se on jokaisen yrityksen oma valinta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Delphi on paras koskaan keksitty ohjelmointikieli, vaikka M-Kar muuta väittääkin.

        KUKAAN ei uskalla järjestää kilpailua, jossa annetaan ohjelmointitehtävä, ja kukin kilpailija saa itse valita kielen, jolla koodaa. Kilpailu voittaja saa hyvin palkatun ohjelmointityöpaikan, jossa saa käyttää itse valitsemaansa ohjelmointikieltä.

        Jos vielä säännöt laitettaisiin sellaiseksi, että yksikin puskurin ylivuotovirhe (koskee sekä luku- että kirjoitustilannetta) = suoritus hylätään ja kilpailija ei ole mukana palkinnonjaossa,

        niin yksi asia on varma: tuon kilpailun voittaisi Delphillä koodaaja.

        Sitä en tiedä, miksi isoille yrityksille ei kelpaa tietoturvaltaan huippulaadukas Delphillä kirkoitettu koodi.

        Ehkä isot firmat haluaakin, että koodissa on haavoittuvuuksia, niin NSA:n agenttien (sekä toki myös kiinalaisten, venäläisten sekä pohjoiskorealaisten agenttien) on helppo murtautua sisään tietojärjestelmään.


        Delphin kieli muuten on ObjectPascal - Turbo pascal aina versioon 5.0 saakka käytti pascalia, joskin versiossa 5.5 myös Turbo pascaliin lisättiin objektiominaisuudet.

        C -kieli on käyetympi, mutta se EI ole parempi, tässä muutamia typeriä virheitä, jotka on olleet C:ssä alusta saakka:

        C:ssä voi kirjoittaa:

        if (k = 5) { printf("tämä suoritetaan AINA\n")}

        näyttää ehtolauseelta, mutta vaikka muodollisesti onkin, käytännössä ei ole, koska ehto on AINA tosi.

        Tämän riskin välttämiseksi jotkut kokeneet C -koodaajat kirjoittavat näin:

        if (5 == k) { printf("tämä suoritetaan VAIN, jos k=5\n")}

        Kunnollisessa kielessä (kuten Delphi) tuollaiset kiertokeinot eivät ole tarpeen.

        Ja tässä toinen C:n törkyominaisuus:

        Kun C -koodissa lukee:

        a = a >> 5;

        Tämä kääntyy Delphiksi näin (mutta vain jos a on unsigned -tyyppiä):

        a := a SHR 5;

        JOS a on signed -tyyppiä, niin silloin tuo sama kääntyy delphiksi näin:

        a := SignedSHR(a, 5);

        sitten näin (laita UNITin alkuosaan, HETI implementation -sanan jälkeen):

        function SignedSHR(a:Integer; SHRCount:Byte):Integer;
        asm
        mov CL, DL
        sar EAX, CL
        end;

        Ne, jotka haluavat 100% virheetöntä koodia, käyttävät Delphiä.

        Ne, joiden mielestä ohjelmistossa kuuluukin olla bugeja, käyttävät muita kieliä, aivan erityisesti C:tä ja C PluPlussaa.

        Ja vielä:
        Ne, jotka haluavat heikkoa suorituskykyä ja ajoittain jumittelevia ohjelmia, käyttävät Javaa.

        Ja LGBT -porukka käyttää rustia.

        rust muuten on suomeksi ruoste.

        En tiedä, haluaisitko, että jos talossasi on jokin kiinnityspultti, se on ruosteinen.

        Silloin, kun oikeasti halutaan laadukasta ja virheetöntä koodia, niin lähekieli on ObjectPascal.

        Kääntäjä voi olla Delphi (uusi versio), Delphi (vanha versio) tai Kylix 3 tai vaikkapa FreePascal.

        JOS ohjelman pitää kommunikoida UDP:llä, niin se on pakko tehdä linux -ohjelmaksi.

        Testiversion toki voi koodata Delphillä Windowsille, mutta se lopullinen versio kannattaa kääntää Linux -ohjelmaksi.

        En ole mikään Linux -fanaatikko, mutta kun Microsoftia ei kiinnostanut tehdä UDP -toteutuksestaan laadukasta.

        Windowsin TCP/IP -pino on kirjoitettu pääasiassa TCP:n tarpeita ajatellen, ja UDP on siinä sivutuote, jonka laadukkuus ja virheettömyys ei tunnu kiinnostavan ketään.

        Windowsin UDP -toteutuksessa on vakavia bugeja, ja siksi UDP:tä käyttävä ohjelmisto kannattaakin kääntää linuxille, muuten käy niin, että laadukaskin Delphi -windowsohjelma kärsii käyttöjärjestelmän bugisuudesta, eikä kokonaisuus silloin ole laadukas, vaikka sovellusohjelma olisikin.

        "Delphi on paras koskaan keksitty ohjelmointikieli, vaikka M-Kar muuta väittääkin."

        Mitä tämä tarkoittaa?

        "KUKAAN ei uskalla järjestää kilpailua, jossa annetaan ohjelmointitehtävä, ja kukin kilpailija saa itse valita kielen, jolla koodaa. Kilpailu voittaja saa hyvin palkatun ohjelmointityöpaikan, jossa saa käyttää itse valitsemaansa ohjelmointikieltä."

        Onhan tuollaisia tehtäviä vähän väliä. Firmat rekrytoi laittamalla ohjelmointitehtäviä ja nämä joilla on parhaat toteutukset helposti rekrytoidaan.

        Mutta ei toivoakaan, että Delphillä onnistuisi.

        "niin yksi asia on varma: tuon kilpailun voittaisi Delphillä koodaaja."

        Eivät ole koskaan voittaneet.

        "Jos vielä säännöt laitettaisiin sellaiseksi, että yksikin puskurin ylivuotovirhe (koskee sekä luku- että kirjoitustilannetta) = suoritus hylätään ja kilpailija ei ole mukana palkinnonjaossa,"

        Näissä tehtävissä minimivaatimus on, että toimii oikein.

        "Ne, jotka haluavat 100% virheetöntä koodia, käyttävät Delphiä."

        Ei käytä.

        "Ne, joiden mielestä ohjelmistossa kuuluukin olla bugeja, käyttävät muita kieliä, aivan erityisesti C:tä ja C PluPlussaa.

        Harvemmin näitäkään käytetään.

        "Ne, jotka haluavat heikkoa suorituskykyä ja ajoittain jumittelevia ohjelmia, käyttävät Javaa."

        Java on helposti nopein nykyään johtuen vaikka Nettystä, Kafkasta, roskienkerääjästä, erittäin pitkälle optimoidusta kääntäjästä.

        "Silloin, kun oikeasti halutaan laadukasta ja virheetöntä koodia, niin lähekieli on ObjectPascal."

        Sellaisia laadukkaita ja virheettömiä ObjectPascal ohjelmia ei oikein ole.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Jos sillä jotain tekisi, ohjelmistokehittäjät valitsisivat sen käyttöön ja tekisivät sillä ohjelmia."

        ohjelmistokehittäjät valitsevatkin Delphin omiin harrastusprojekteihinsa, mutta kaupallisella puolella ongelma on typerät ICT -johtajat, jotka eivät halua, että tehdään Delphillä, vaikka se teknisesti onkin paras valinta.

        esim:

        Tämä palvelu on tehty Javalla ja sen on Suomen Numerot Numpac OY:lle toimittanut Accenture oyj:

        https://www.siirretytnumerot.fi/

        Miksiköhän palvelun käyttöehdoissa lukee:
        "Palvelun käyttö- ja/ tai liittäminen osaksi Internet- tai muuta sovellusta tai palvelua on ilman erikseen tehtävää kirjallista sopimusta kielletty. Käyttäjä sitoutuu käyttämään palvelua ainoastaan yksittäisten numerojen operaattorin selvittämiseen."

        SIKSI, että JAVAn, jolla tuo palvelu on koodattu, suorituskyky on niin huono, että jos palvelusta automatisoidusti tehtäisiin massakyselyjä, niin tuo palvelu olisi hetkessä jumissa.

        JOS minut olisi päästetty koodaamaan tuo vastaava palvelu Kylix3:lla (joka on Delphin sisartuote, joka kääntää lähdekoodia Linux -binääriksi), niin tuollaista rajoitusehtoa ei tarvittaisi yhtään mihinkään. Kas kun Kylixillä käännetyn ohjelman suorituskyky on niin erinomainen, että ainoastaan tahallinen massahäiriköinti voisi aiheuttaa ongelmia - ja tuollainen tahallinen massahäiriköinti on lainvastaista ilman mitään erityisiä käyttöehtojakin.

        ks: Rikoslaki 38 luku ja 5§: "Tietoliikenteen häirintä
        Joka puuttumalla postiliikenteessä taikka tele- tai radioviestinnässä käytettävän laitteen toimintaan, lähettämällä ilkivaltaisessa tarkoituksessa radiolaitteella tai televerkossa häiritseviä viestejä tai muulla vastaavalla tavalla oikeudettomasti estää tai häiritsee postiliikennettä taikka tele- tai radioviestintää, on tuomittava tietoliikenteen häirinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

        Yritys on rangaistava. (11.5.2007/540)"

        Kylixillä tehty toteutus olisi niin laadukas, että tahallista tietoliikenteen häirintää lukuunottamatta se käytännössä kestää kaiken sen kuormituksen, mikä palveluun voi ilman tahallista häirintätarkoitusta milloinkaan kohdistua.

        Tästä syystä Kylixillä tehty toteutus ei tarvitse suojakseen mitään muuta tuon em. rikoslain pykälän lisäksi.

        Eli siis: JOS tuo palvelu olisi osaavan koodari toimesta tehty Kylixillä, niin edes se, että jokainen henkilö, joka Suomessa soittaa puhelun, ennen jokaista puhelua tarkistaisi kohdenumeron operaattorin tuosta palvelusta, niin tämä ei aiheuta mitään ongelmaa Kylixillä koodatulle palvelimelle.

        em. pitää paikkansa myös ns. vuoden kiireisimmän teleliikennetunnin aikana.
        Eli silloin, kun kuormitus Erlangeina mitattuna on vuoden korkein, niin silloinkaan ei ongelmaa.

        Tuo surkea Java -viritys sen sijaan oli vähän väliä nurin vuosien 2003 - 2018 välillä.
        Ja häriön haitat kärsivät asiakkaat, mutta hyödyt heikkolaatuisesta palvelusta tulivat operaattoreille.

        Esimerkki operaattoreille tulleesta ansiottomasta taloudellisesta hyödystä:

        Asiakas soittaa esim. dna Aarre liittymällä numeroon, jonka olettaa olevan dna:n liittymä.
        Soittajan tietämättä vastaanottaja on hetki sitten vaihtanut numeronsa Saunalahdelle.
        Siirrettyjen numeroiden tiedotuspalvelu on ollut nurin, eli heikkolaatuisuutensa takia se ei ole ollut toimintakelpoinen.

        JOS kohdenumero olisi dna, puhelu olisi ilmainen (edellyttäen, ettei soittaja soita yli 1500 min/kk puheluita dna:n liittymiin).

        Soitto kilpailijan liittymään maksaa dna Aarre -liittymällä 0,09€/min.

        Eli jos puhelu kestää vaikkapa 2 tuntia, dna saa tästä ansiotonta hyötyä 10,80 €.

        Delphi on hieno ohjelmistotyöväline, ja jos halutaan virheetöntä koodia, se on erinomainen valinta.

        Ei muuten ole sattumaa, että moni haittaohjelma on koodattu Delphillä.
        haittaohjelmilla on ehkä huono maine, mutta yhtä lailla sen haittaohjelman tekijä haluaa ohjelmansa toimivan virheettömästi, koska sillä lailla haittaohjelman tekijä saa maksimaalisen taloudellisen hyödyn haittaohjelmastaan.

        Myös haittaohjelmiin liittyviä "Command & Control" centereitä on koodattu Delphillä - samasta syystä.

        Se on hyvä kysymys - miksi rikolliset rakastavat Delphiä koodausvälineenä, mutta viralliset yritysrekisteriin rekisteröidyt (varsinkaan isot) yritykset eivät?

        "ohjelmistokehittäjät valitsevatkin Delphin omiin harrastusprojekteihinsa, mutta kaupallisella puolella ongelma on typerät ICT -johtajat, jotka eivät halua, että tehdään Delphillä, vaikka se teknisesti onkin paras valinta."

        Ei ICT johtajat näitä oikein päätä vaan juurikin ohjelmistokehittäjät. Valinta tehdään usein tiimin kesken, joku konsultti tulee polkaisemaan projektin käyntiin ja valitsee tai sitten projektin aloittaa vaikka vain yksittäinen ohjelmistokehittäjä joka päättää.

        Delphiä ei valita missään harrastusprojekteihin yhtään sen enempää kuin kaupalliselle puolelle.

        "Miksiköhän palvelun käyttöehdoissa lukee"

        Siksi että siitä ei tule kuluja.

        "SIKSI, että JAVAn, jolla tuo palvelu on koodattu, suorituskyky on niin huono, että jos palvelusta automatisoidusti tehtäisiin massakyselyjä, niin tuo palvelu olisi hetkessä jumissa."

        Ei olisi. Helposti saa skaalattua mutta siitä vaan tulee kuluja.

        "JOS minut olisi päästetty koodaamaan tuo vastaava palvelu Kylix3:lla (joka on Delphin sisartuote, joka kääntää lähdekoodia Linux -binääriksi), niin tuollaista rajoitusehtoa ei tarvittaisi yhtään mihinkään."

        Java on nopeampi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Windows IIS on maailman paras www-palvelin.
        Ei sitä oikein mihinkään haluta."

        Ahaa... M-Kar tunnistettu.

        M-Kar vihaa Delphiä (ja ainakin osittain Windowsia ja Microsoftin Server -tuotteita).

        Mutta jos joku yritys haluaa käyttää Microsoftin IIS:ää esim. Apachen ja linuxin sijasta, se on jokaisen yrityksen oma valinta.

        "Mutta jos joku yritys haluaa käyttää Microsoftin IIS:ää esim. Apachen ja linuxin sijasta, se on jokaisen yrityksen oma valinta."

        Vähän kuullostaa siltä, että et tiedä ohjelmoinnista mitään.

        Niin Apache kuin IIS ovat sellaisia joita ei oikein nykyään valita mihinkään.


      • Anonyymi

        KUOLEMA zelenskyille


      • Anonyymi

        Papparaiset ei osaa edes koodata!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Delphi on paras koskaan keksitty ohjelmointikieli, vaikka M-Kar muuta väittääkin.

        KUKAAN ei uskalla järjestää kilpailua, jossa annetaan ohjelmointitehtävä, ja kukin kilpailija saa itse valita kielen, jolla koodaa. Kilpailu voittaja saa hyvin palkatun ohjelmointityöpaikan, jossa saa käyttää itse valitsemaansa ohjelmointikieltä.

        Jos vielä säännöt laitettaisiin sellaiseksi, että yksikin puskurin ylivuotovirhe (koskee sekä luku- että kirjoitustilannetta) = suoritus hylätään ja kilpailija ei ole mukana palkinnonjaossa,

        niin yksi asia on varma: tuon kilpailun voittaisi Delphillä koodaaja.

        Sitä en tiedä, miksi isoille yrityksille ei kelpaa tietoturvaltaan huippulaadukas Delphillä kirkoitettu koodi.

        Ehkä isot firmat haluaakin, että koodissa on haavoittuvuuksia, niin NSA:n agenttien (sekä toki myös kiinalaisten, venäläisten sekä pohjoiskorealaisten agenttien) on helppo murtautua sisään tietojärjestelmään.


        Delphin kieli muuten on ObjectPascal - Turbo pascal aina versioon 5.0 saakka käytti pascalia, joskin versiossa 5.5 myös Turbo pascaliin lisättiin objektiominaisuudet.

        C -kieli on käyetympi, mutta se EI ole parempi, tässä muutamia typeriä virheitä, jotka on olleet C:ssä alusta saakka:

        C:ssä voi kirjoittaa:

        if (k = 5) { printf("tämä suoritetaan AINA\n")}

        näyttää ehtolauseelta, mutta vaikka muodollisesti onkin, käytännössä ei ole, koska ehto on AINA tosi.

        Tämän riskin välttämiseksi jotkut kokeneet C -koodaajat kirjoittavat näin:

        if (5 == k) { printf("tämä suoritetaan VAIN, jos k=5\n")}

        Kunnollisessa kielessä (kuten Delphi) tuollaiset kiertokeinot eivät ole tarpeen.

        Ja tässä toinen C:n törkyominaisuus:

        Kun C -koodissa lukee:

        a = a >> 5;

        Tämä kääntyy Delphiksi näin (mutta vain jos a on unsigned -tyyppiä):

        a := a SHR 5;

        JOS a on signed -tyyppiä, niin silloin tuo sama kääntyy delphiksi näin:

        a := SignedSHR(a, 5);

        sitten näin (laita UNITin alkuosaan, HETI implementation -sanan jälkeen):

        function SignedSHR(a:Integer; SHRCount:Byte):Integer;
        asm
        mov CL, DL
        sar EAX, CL
        end;

        Ne, jotka haluavat 100% virheetöntä koodia, käyttävät Delphiä.

        Ne, joiden mielestä ohjelmistossa kuuluukin olla bugeja, käyttävät muita kieliä, aivan erityisesti C:tä ja C PluPlussaa.

        Ja vielä:
        Ne, jotka haluavat heikkoa suorituskykyä ja ajoittain jumittelevia ohjelmia, käyttävät Javaa.

        Ja LGBT -porukka käyttää rustia.

        rust muuten on suomeksi ruoste.

        En tiedä, haluaisitko, että jos talossasi on jokin kiinnityspultti, se on ruosteinen.

        Silloin, kun oikeasti halutaan laadukasta ja virheetöntä koodia, niin lähekieli on ObjectPascal.

        Kääntäjä voi olla Delphi (uusi versio), Delphi (vanha versio) tai Kylix 3 tai vaikkapa FreePascal.

        JOS ohjelman pitää kommunikoida UDP:llä, niin se on pakko tehdä linux -ohjelmaksi.

        Testiversion toki voi koodata Delphillä Windowsille, mutta se lopullinen versio kannattaa kääntää Linux -ohjelmaksi.

        En ole mikään Linux -fanaatikko, mutta kun Microsoftia ei kiinnostanut tehdä UDP -toteutuksestaan laadukasta.

        Windowsin TCP/IP -pino on kirjoitettu pääasiassa TCP:n tarpeita ajatellen, ja UDP on siinä sivutuote, jonka laadukkuus ja virheettömyys ei tunnu kiinnostavan ketään.

        Windowsin UDP -toteutuksessa on vakavia bugeja, ja siksi UDP:tä käyttävä ohjelmisto kannattaakin kääntää linuxille, muuten käy niin, että laadukaskin Delphi -windowsohjelma kärsii käyttöjärjestelmän bugisuudesta, eikä kokonaisuus silloin ole laadukas, vaikka sovellusohjelma olisikin.

        "En ole mikään Linux -fanaatikko, mutta kun Microsoftia ei kiinnostanut tehdä UDP -toteutuksestaan laadukasta."
        Tässä olisi fpc/Lazarus ympäristöön wrapperi, joka mahdollistaa mm. UDP:n käytön kelvollisella nettipinolla: Linux-puolella toteutus on siis c-kielisen koodin wrapperi joka koneesta muutenkin löytyy:
        https://wiki.freepascal.org/Synapse
        Tuossa on siis toteutettu mm. http ja ftp-protokollille unitit. Näitä tutkimalla pääsee jyvälle kuinka esim. UDP Socket:eja voi käyttää wrapperin läpi suoraan:
        ownSock: TSocket = INVALID_SOCKET;
        buf: array [0.. 10] of byte;
        addr,dest: TVarSin;
        err: integer;
        err := SetVarSin(addr, cLocalHost,cPort,AF_INET,IPPROTO_UDP,SOCK_DGRAM,true);
        ResolveIPtoName(cLocalHost,IPPROTO_UDP,SOCK_STREAM,AF_INET);
        ResolvePort(cPort,IPPROTO_UDP,SOCK_DGRAM,AF_INET);
        ownSock := Socket(integer(addr.AddressFamily),SOCK_DGRAM,IPPROTO_UDP);
        err := send(ownSock, @buf[0], buf_size, 0);
        err := recv(ownSock, @buf[0], buf_size, 0);
        DestroySocketInterface;


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Delphi on paras koskaan keksitty ohjelmointikieli, vaikka M-Kar muuta väittääkin.

        KUKAAN ei uskalla järjestää kilpailua, jossa annetaan ohjelmointitehtävä, ja kukin kilpailija saa itse valita kielen, jolla koodaa. Kilpailu voittaja saa hyvin palkatun ohjelmointityöpaikan, jossa saa käyttää itse valitsemaansa ohjelmointikieltä.

        Jos vielä säännöt laitettaisiin sellaiseksi, että yksikin puskurin ylivuotovirhe (koskee sekä luku- että kirjoitustilannetta) = suoritus hylätään ja kilpailija ei ole mukana palkinnonjaossa,

        niin yksi asia on varma: tuon kilpailun voittaisi Delphillä koodaaja.

        Sitä en tiedä, miksi isoille yrityksille ei kelpaa tietoturvaltaan huippulaadukas Delphillä kirkoitettu koodi.

        Ehkä isot firmat haluaakin, että koodissa on haavoittuvuuksia, niin NSA:n agenttien (sekä toki myös kiinalaisten, venäläisten sekä pohjoiskorealaisten agenttien) on helppo murtautua sisään tietojärjestelmään.


        Delphin kieli muuten on ObjectPascal - Turbo pascal aina versioon 5.0 saakka käytti pascalia, joskin versiossa 5.5 myös Turbo pascaliin lisättiin objektiominaisuudet.

        C -kieli on käyetympi, mutta se EI ole parempi, tässä muutamia typeriä virheitä, jotka on olleet C:ssä alusta saakka:

        C:ssä voi kirjoittaa:

        if (k = 5) { printf("tämä suoritetaan AINA\n")}

        näyttää ehtolauseelta, mutta vaikka muodollisesti onkin, käytännössä ei ole, koska ehto on AINA tosi.

        Tämän riskin välttämiseksi jotkut kokeneet C -koodaajat kirjoittavat näin:

        if (5 == k) { printf("tämä suoritetaan VAIN, jos k=5\n")}

        Kunnollisessa kielessä (kuten Delphi) tuollaiset kiertokeinot eivät ole tarpeen.

        Ja tässä toinen C:n törkyominaisuus:

        Kun C -koodissa lukee:

        a = a >> 5;

        Tämä kääntyy Delphiksi näin (mutta vain jos a on unsigned -tyyppiä):

        a := a SHR 5;

        JOS a on signed -tyyppiä, niin silloin tuo sama kääntyy delphiksi näin:

        a := SignedSHR(a, 5);

        sitten näin (laita UNITin alkuosaan, HETI implementation -sanan jälkeen):

        function SignedSHR(a:Integer; SHRCount:Byte):Integer;
        asm
        mov CL, DL
        sar EAX, CL
        end;

        Ne, jotka haluavat 100% virheetöntä koodia, käyttävät Delphiä.

        Ne, joiden mielestä ohjelmistossa kuuluukin olla bugeja, käyttävät muita kieliä, aivan erityisesti C:tä ja C PluPlussaa.

        Ja vielä:
        Ne, jotka haluavat heikkoa suorituskykyä ja ajoittain jumittelevia ohjelmia, käyttävät Javaa.

        Ja LGBT -porukka käyttää rustia.

        rust muuten on suomeksi ruoste.

        En tiedä, haluaisitko, että jos talossasi on jokin kiinnityspultti, se on ruosteinen.

        Silloin, kun oikeasti halutaan laadukasta ja virheetöntä koodia, niin lähekieli on ObjectPascal.

        Kääntäjä voi olla Delphi (uusi versio), Delphi (vanha versio) tai Kylix 3 tai vaikkapa FreePascal.

        JOS ohjelman pitää kommunikoida UDP:llä, niin se on pakko tehdä linux -ohjelmaksi.

        Testiversion toki voi koodata Delphillä Windowsille, mutta se lopullinen versio kannattaa kääntää Linux -ohjelmaksi.

        En ole mikään Linux -fanaatikko, mutta kun Microsoftia ei kiinnostanut tehdä UDP -toteutuksestaan laadukasta.

        Windowsin TCP/IP -pino on kirjoitettu pääasiassa TCP:n tarpeita ajatellen, ja UDP on siinä sivutuote, jonka laadukkuus ja virheettömyys ei tunnu kiinnostavan ketään.

        Windowsin UDP -toteutuksessa on vakavia bugeja, ja siksi UDP:tä käyttävä ohjelmisto kannattaakin kääntää linuxille, muuten käy niin, että laadukaskin Delphi -windowsohjelma kärsii käyttöjärjestelmän bugisuudesta, eikä kokonaisuus silloin ole laadukas, vaikka sovellusohjelma olisikin.

        "En ole mikään Linux -fanaatikko, mutta kun Microsoftia ei kiinnostanut tehdä UDP -toteutuksestaan laadukasta."

        Mikä Microsoftin UDP:ssä on vikana?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Mutta jos joku yritys haluaa käyttää Microsoftin IIS:ää esim. Apachen ja linuxin sijasta, se on jokaisen yrityksen oma valinta."

        Vähän kuullostaa siltä, että et tiedä ohjelmoinnista mitään.

        Niin Apache kuin IIS ovat sellaisia joita ei oikein nykyään valita mihinkään.

        Apache on avoimen lähdekoodin verkkopalvelin, jonka kehittäjäryhmä on kehittänyt ja ylläpitänyt Apache Software Foundationin alaisuudessa. Se on tulosta yhteisistä ponnisteluista, joiden tavoitteena oli luoda vankka ja turvallinen kaupallisen tason web-palvelin, joka noudattaa kaikkia HTTP-standardeja. Se on ollut markkinajohtaja siitä lähtien, kun se tuli web-palvelinmarkkinoille vuonna 1995, ja se on edelleen suosituin web-palvelin, koska se pystyy toimimaan useilla alustoilla.

        Saatat tietää, että Apache on yhtä tehokas lähes kaikissa käyttöjärjestelmissä, mutta löydösten voidaan havaita olevan maksimaalisessa käytössä, kun se yhdistetään Linuxin kanssa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Apache on avoimen lähdekoodin verkkopalvelin, jonka kehittäjäryhmä on kehittänyt ja ylläpitänyt Apache Software Foundationin alaisuudessa. Se on tulosta yhteisistä ponnisteluista, joiden tavoitteena oli luoda vankka ja turvallinen kaupallisen tason web-palvelin, joka noudattaa kaikkia HTTP-standardeja. Se on ollut markkinajohtaja siitä lähtien, kun se tuli web-palvelinmarkkinoille vuonna 1995, ja se on edelleen suosituin web-palvelin, koska se pystyy toimimaan useilla alustoilla.

        Saatat tietää, että Apache on yhtä tehokas lähes kaikissa käyttöjärjestelmissä, mutta löydösten voidaan havaita olevan maksimaalisessa käytössä, kun se yhdistetään Linuxin kanssa.

        Niin, tuo oli suora lainaus jostakin asiaa tuntevasta lähteestä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Apache on avoimen lähdekoodin verkkopalvelin, jonka kehittäjäryhmä on kehittänyt ja ylläpitänyt Apache Software Foundationin alaisuudessa. Se on tulosta yhteisistä ponnisteluista, joiden tavoitteena oli luoda vankka ja turvallinen kaupallisen tason web-palvelin, joka noudattaa kaikkia HTTP-standardeja. Se on ollut markkinajohtaja siitä lähtien, kun se tuli web-palvelinmarkkinoille vuonna 1995, ja se on edelleen suosituin web-palvelin, koska se pystyy toimimaan useilla alustoilla.

        Saatat tietää, että Apache on yhtä tehokas lähes kaikissa käyttöjärjestelmissä, mutta löydösten voidaan havaita olevan maksimaalisessa käytössä, kun se yhdistetään Linuxin kanssa.

        Apache kuitenkin on pitkään väistynyt käytöstä. Staattinen sisältö menee CDN:n ja HTTP serverit on ohjelmointikielten ajoympäristöissä.

        Sellainen yleiskäyttöinen HTTP serveri mikä keskittyy hostaamaan sisältöä on pitkään vaihtunut Apache HTTP:stä Nginx. Nginx on ollut pitkään Apache HTTP:tä yleisempi: https://www.hostinger.com/tutorials/nginx-vs-apache-what-to-use/

        Hyvin huomaa että täällä ei porukka tiedä ohjelmien tekemisestä yhtään mitään kun höpisee jostain IIS:stä, Apachesta, Delphistä tai C++:sta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Delphi on paras koskaan keksitty ohjelmointikieli, vaikka M-Kar muuta väittääkin."

        Mitä tämä tarkoittaa?

        "KUKAAN ei uskalla järjestää kilpailua, jossa annetaan ohjelmointitehtävä, ja kukin kilpailija saa itse valita kielen, jolla koodaa. Kilpailu voittaja saa hyvin palkatun ohjelmointityöpaikan, jossa saa käyttää itse valitsemaansa ohjelmointikieltä."

        Onhan tuollaisia tehtäviä vähän väliä. Firmat rekrytoi laittamalla ohjelmointitehtäviä ja nämä joilla on parhaat toteutukset helposti rekrytoidaan.

        Mutta ei toivoakaan, että Delphillä onnistuisi.

        "niin yksi asia on varma: tuon kilpailun voittaisi Delphillä koodaaja."

        Eivät ole koskaan voittaneet.

        "Jos vielä säännöt laitettaisiin sellaiseksi, että yksikin puskurin ylivuotovirhe (koskee sekä luku- että kirjoitustilannetta) = suoritus hylätään ja kilpailija ei ole mukana palkinnonjaossa,"

        Näissä tehtävissä minimivaatimus on, että toimii oikein.

        "Ne, jotka haluavat 100% virheetöntä koodia, käyttävät Delphiä."

        Ei käytä.

        "Ne, joiden mielestä ohjelmistossa kuuluukin olla bugeja, käyttävät muita kieliä, aivan erityisesti C:tä ja C PluPlussaa.

        Harvemmin näitäkään käytetään.

        "Ne, jotka haluavat heikkoa suorituskykyä ja ajoittain jumittelevia ohjelmia, käyttävät Javaa."

        Java on helposti nopein nykyään johtuen vaikka Nettystä, Kafkasta, roskienkerääjästä, erittäin pitkälle optimoidusta kääntäjästä.

        "Silloin, kun oikeasti halutaan laadukasta ja virheetöntä koodia, niin lähekieli on ObjectPascal."

        Sellaisia laadukkaita ja virheettömiä ObjectPascal ohjelmia ei oikein ole.

        M-Kar:lla on ollut aina kova pätemisen tarve, mitä vähemmän se asiasta tietää sitä enemmän se inttää ja olettaa asioita päin honkia.

        Käyttää verkosta kopioimiaan termejä, joihin ei viitsi edes perehtyä jonka vuoksi syntyy huvittavia pätemis yrityksiä.

        Samaa sekoilua myös englanninkielisistä lähteistä mutu tuntumalla ymmärrettyjen asioiden kanssa. Poimii asiansa tueksi englanninkielisen artikkelin joka on sisällöltään hänen väittämäänsä kumoava, eikä ressukka ymmärrä, vaan viittaa uudestaan ja uudestaan samaan lähteeseen hänen väittämäänsä tukevana.

        Tässäkin perustelee asioita asiantuntevasti, muutama esimerkki sennevammasen vastauksista:

        - Ei käytä.
        - Harvemmin näitäkään käytetään.
        - Eivät ole koskaan voittaneet.
        - Mitä tämä tarkoittaa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä tekee, vain kädettömät ei tee Delphillä mitään.

        "Kyllä tekee, vain kädettömät ei tee Delphillä mitään."

        Kerro mitä sillä tekee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Delphi on paras koskaan keksitty ohjelmointikieli, vaikka M-Kar muuta väittääkin.

        KUKAAN ei uskalla järjestää kilpailua, jossa annetaan ohjelmointitehtävä, ja kukin kilpailija saa itse valita kielen, jolla koodaa. Kilpailu voittaja saa hyvin palkatun ohjelmointityöpaikan, jossa saa käyttää itse valitsemaansa ohjelmointikieltä.

        Jos vielä säännöt laitettaisiin sellaiseksi, että yksikin puskurin ylivuotovirhe (koskee sekä luku- että kirjoitustilannetta) = suoritus hylätään ja kilpailija ei ole mukana palkinnonjaossa,

        niin yksi asia on varma: tuon kilpailun voittaisi Delphillä koodaaja.

        Sitä en tiedä, miksi isoille yrityksille ei kelpaa tietoturvaltaan huippulaadukas Delphillä kirkoitettu koodi.

        Ehkä isot firmat haluaakin, että koodissa on haavoittuvuuksia, niin NSA:n agenttien (sekä toki myös kiinalaisten, venäläisten sekä pohjoiskorealaisten agenttien) on helppo murtautua sisään tietojärjestelmään.


        Delphin kieli muuten on ObjectPascal - Turbo pascal aina versioon 5.0 saakka käytti pascalia, joskin versiossa 5.5 myös Turbo pascaliin lisättiin objektiominaisuudet.

        C -kieli on käyetympi, mutta se EI ole parempi, tässä muutamia typeriä virheitä, jotka on olleet C:ssä alusta saakka:

        C:ssä voi kirjoittaa:

        if (k = 5) { printf("tämä suoritetaan AINA\n")}

        näyttää ehtolauseelta, mutta vaikka muodollisesti onkin, käytännössä ei ole, koska ehto on AINA tosi.

        Tämän riskin välttämiseksi jotkut kokeneet C -koodaajat kirjoittavat näin:

        if (5 == k) { printf("tämä suoritetaan VAIN, jos k=5\n")}

        Kunnollisessa kielessä (kuten Delphi) tuollaiset kiertokeinot eivät ole tarpeen.

        Ja tässä toinen C:n törkyominaisuus:

        Kun C -koodissa lukee:

        a = a >> 5;

        Tämä kääntyy Delphiksi näin (mutta vain jos a on unsigned -tyyppiä):

        a := a SHR 5;

        JOS a on signed -tyyppiä, niin silloin tuo sama kääntyy delphiksi näin:

        a := SignedSHR(a, 5);

        sitten näin (laita UNITin alkuosaan, HETI implementation -sanan jälkeen):

        function SignedSHR(a:Integer; SHRCount:Byte):Integer;
        asm
        mov CL, DL
        sar EAX, CL
        end;

        Ne, jotka haluavat 100% virheetöntä koodia, käyttävät Delphiä.

        Ne, joiden mielestä ohjelmistossa kuuluukin olla bugeja, käyttävät muita kieliä, aivan erityisesti C:tä ja C PluPlussaa.

        Ja vielä:
        Ne, jotka haluavat heikkoa suorituskykyä ja ajoittain jumittelevia ohjelmia, käyttävät Javaa.

        Ja LGBT -porukka käyttää rustia.

        rust muuten on suomeksi ruoste.

        En tiedä, haluaisitko, että jos talossasi on jokin kiinnityspultti, se on ruosteinen.

        Silloin, kun oikeasti halutaan laadukasta ja virheetöntä koodia, niin lähekieli on ObjectPascal.

        Kääntäjä voi olla Delphi (uusi versio), Delphi (vanha versio) tai Kylix 3 tai vaikkapa FreePascal.

        JOS ohjelman pitää kommunikoida UDP:llä, niin se on pakko tehdä linux -ohjelmaksi.

        Testiversion toki voi koodata Delphillä Windowsille, mutta se lopullinen versio kannattaa kääntää Linux -ohjelmaksi.

        En ole mikään Linux -fanaatikko, mutta kun Microsoftia ei kiinnostanut tehdä UDP -toteutuksestaan laadukasta.

        Windowsin TCP/IP -pino on kirjoitettu pääasiassa TCP:n tarpeita ajatellen, ja UDP on siinä sivutuote, jonka laadukkuus ja virheettömyys ei tunnu kiinnostavan ketään.

        Windowsin UDP -toteutuksessa on vakavia bugeja, ja siksi UDP:tä käyttävä ohjelmisto kannattaakin kääntää linuxille, muuten käy niin, että laadukaskin Delphi -windowsohjelma kärsii käyttöjärjestelmän bugisuudesta, eikä kokonaisuus silloin ole laadukas, vaikka sovellusohjelma olisikin.

        "Delphi on paras koskaan keksitty ohjelmointikieli, vaikka M-Kar muuta väittääkin."

        Jos Delphi olisi hyvä, sitä myös käytettäisiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Kyllä tekee, vain kädettömät ei tee Delphillä mitään."

        Kerro mitä sillä tekee.

        Sillä Delphillä ohjelmoidaan, tietenkin!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Delphi on paras koskaan keksitty ohjelmointikieli, vaikka M-Kar muuta väittääkin."

        Jos Delphi olisi hyvä, sitä myös käytettäisiin.

        Jaaha, Karvahatun piti tulla anonyymina taas pätemään ja jauhamaan asiasta josta ei mitään ymmärrä!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Delphi on kuin Windows Server. Sitäkin myydään kauhealla hinnalla verkkokaupassa kun sillä ei tee mitään ja se menee niille ketkä ovat jumissa sen kanssa jostain syystä.

        Tarvisin jakkaran jossa on reikä keskellä! halun koodata kauha ahterissa!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Windows IIS on maailman paras www-palvelin.
        Ei sitä oikein mihinkään haluta."

        Ahaa... M-Kar tunnistettu.

        M-Kar vihaa Delphiä (ja ainakin osittain Windowsia ja Microsoftin Server -tuotteita).

        Mutta jos joku yritys haluaa käyttää Microsoftin IIS:ää esim. Apachen ja linuxin sijasta, se on jokaisen yrityksen oma valinta.

        Nyt on jännäkakka jakkarassa!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "En ole mikään Linux -fanaatikko, mutta kun Microsoftia ei kiinnostanut tehdä UDP -toteutuksestaan laadukasta."
        Tässä olisi fpc/Lazarus ympäristöön wrapperi, joka mahdollistaa mm. UDP:n käytön kelvollisella nettipinolla: Linux-puolella toteutus on siis c-kielisen koodin wrapperi joka koneesta muutenkin löytyy:
        https://wiki.freepascal.org/Synapse
        Tuossa on siis toteutettu mm. http ja ftp-protokollille unitit. Näitä tutkimalla pääsee jyvälle kuinka esim. UDP Socket:eja voi käyttää wrapperin läpi suoraan:
        ownSock: TSocket = INVALID_SOCKET;
        buf: array [0.. 10] of byte;
        addr,dest: TVarSin;
        err: integer;
        err := SetVarSin(addr, cLocalHost,cPort,AF_INET,IPPROTO_UDP,SOCK_DGRAM,true);
        ResolveIPtoName(cLocalHost,IPPROTO_UDP,SOCK_STREAM,AF_INET);
        ResolvePort(cPort,IPPROTO_UDP,SOCK_DGRAM,AF_INET);
        ownSock := Socket(integer(addr.AddressFamily),SOCK_DGRAM,IPPROTO_UDP);
        err := send(ownSock, @buf[0], buf_size, 0);
        err := recv(ownSock, @buf[0], buf_size, 0);
        DestroySocketInterface;

        Oottakaa vähänaikaa, lähihoito tuli vaihtaan vaippojani!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oottakaa vähänaikaa, lähihoito tuli vaihtaan vaippojani!

        Mikkisoftan UDP-toteutus saattaa toimia, mutta sehän on luettavissa Synapse-paketin unittien koodeista mitä sen toimintaan saattaminen edellyttää: Ei ole ihan standardin mukainen rakenne ja aiheuttaa ongelmia toimimalla hiukan eri tavalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oikealle käyttikselle (Linuxeille) saa Lazarus Free Pascal yhdistelmän joka on käytännössä sama kuin Delphi.

        "Lazarus+Free Pascal yhdistelmän joka on käytännössä sama kuin Delphi"

        EI OLE.

        Koodia toki kirjoittaa FreePascalilla siinä kuin Delphilläkin, KUNHAN muistaa kirjoittaa jokaisen käännösyksikön alkuun nämä:

        {$asmmode Intel}
        {$mode Delphi}

        MUTTA:

        Lazarus käyttää debuggerinsa perustana luokattoman huonoa GDB:tä.

        GDB EI ole debuggeri - se on varoitusesimerkki siitä, miten EI tehdä hyvää debuggeria.

        Jos Linux Kernel -kehittäjät viitsisivät toteuttaa Linux Kerneliin saman debuggaukseen liittyvän toiminnallisuuden kuin Windowsissa on ollut jo ainakin Windows 95:stä ja Windows NT 4.0:sta alkaen, niin silloin olisi mahdollista tehdä laadukas debuggeri Linux -käyttöjärjestelmälle.

        Tarkoitan siis näitä (ja muita samaan kokonaisuuteen kuuluvia) Windows API -funktioita:

        SuspendThread
        ResumeThread
        GetThreadContext
        SetThreadContext
        IsDebuggerPresent
        ReadProcessMemory
        WriteProcessMemory
        CreateRemoteThread

        Toki: Kaikkia API -funktioita voidaan käyttää niin hyviin kuin pahoihinkin tarkoituksiin.

        Jos tietoturvasta ollaan huolissaan, asian voisi toteuttaa näin (tämä vähentää väärinkäytön vaaraa):

        Tehdään niin, että oletuksena yksikään yllämainituista funktioista ei toimi, vaan palauttaa virhekoodin, joka tarkoittaa: "Ei käyttöoikeutta Debug -toiminnallisuuteen".

        Sitten lisätään vielä 1 funktio:

        EnableDebugFunctionality()

        Tuo funktio toimii, kun sitä kutsutaan root -oikeuksin, muussa tapauksessa sekin palauttaa tuon saman "Ei käyttöoikeutta Debug -toiminnallisuuteen" -virhekoodin.

        Tällöin debuggeri (tai debuggerin apuohjelma) itse voidaan merkitä ns. setuid root -ohjelmaksi.
        Kun debuggeri (tai debuggerin apuohjelma) käynnistetään, se kutsuu (vielä root -oikeuksin) tuota EnableDebugFunctionality() -funktiota, ja heti sen jälkeen pudottaa pois omat root -oikeutensa.
        Näin ohjelma käyttää root -oikeuksiaan kerran ohjelmansuorituksen alussa, ja luopuu sitten root -oikeuksistaan.
        Näin minimoidaan tarve root -oikeuksien käytölle (=hyvän tietoturvapolitiikan mukaista).

        Tätä sopii kysyä: miksi Linux Kernel -kehittäjät eivät ole jo toteuttaneet tuota ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Delphi on paras koskaan keksitty ohjelmointikieli, vaikka M-Kar muuta väittääkin."

        Mitä tämä tarkoittaa?

        "KUKAAN ei uskalla järjestää kilpailua, jossa annetaan ohjelmointitehtävä, ja kukin kilpailija saa itse valita kielen, jolla koodaa. Kilpailu voittaja saa hyvin palkatun ohjelmointityöpaikan, jossa saa käyttää itse valitsemaansa ohjelmointikieltä."

        Onhan tuollaisia tehtäviä vähän väliä. Firmat rekrytoi laittamalla ohjelmointitehtäviä ja nämä joilla on parhaat toteutukset helposti rekrytoidaan.

        Mutta ei toivoakaan, että Delphillä onnistuisi.

        "niin yksi asia on varma: tuon kilpailun voittaisi Delphillä koodaaja."

        Eivät ole koskaan voittaneet.

        "Jos vielä säännöt laitettaisiin sellaiseksi, että yksikin puskurin ylivuotovirhe (koskee sekä luku- että kirjoitustilannetta) = suoritus hylätään ja kilpailija ei ole mukana palkinnonjaossa,"

        Näissä tehtävissä minimivaatimus on, että toimii oikein.

        "Ne, jotka haluavat 100% virheetöntä koodia, käyttävät Delphiä."

        Ei käytä.

        "Ne, joiden mielestä ohjelmistossa kuuluukin olla bugeja, käyttävät muita kieliä, aivan erityisesti C:tä ja C PluPlussaa.

        Harvemmin näitäkään käytetään.

        "Ne, jotka haluavat heikkoa suorituskykyä ja ajoittain jumittelevia ohjelmia, käyttävät Javaa."

        Java on helposti nopein nykyään johtuen vaikka Nettystä, Kafkasta, roskienkerääjästä, erittäin pitkälle optimoidusta kääntäjästä.

        "Silloin, kun oikeasti halutaan laadukasta ja virheetöntä koodia, niin lähekieli on ObjectPascal."

        Sellaisia laadukkaita ja virheettömiä ObjectPascal ohjelmia ei oikein ole.

        " Firmat rekrytoi laittamalla ohjelmointitehtäviä ja nämä joilla on parhaat toteutukset helposti rekrytoidaan."

        Täyttä valhetta!

        Kerran oli helsingin sanomissa työpaikkailmoitus, jossa luki "Solve and be rewarded".

        Siinä oli hexadesimaalista PDU -koodia.

        Ratkaisin PDU -koodin tekemälläni Delphi -ohjelmalla.
        Kun yritykselle selvisi, että ratkaisu oli tehty Delphillä - niin en saanut luvattua palkkiota.
        Yritys (Malibu Software) siis valehteli päin naamaa työpaikkailmoituksessaan.
        Tapahtuneesta on jo vuosia aikaa.

        Kertaakaan ei ole ollut sellaista ohjelmointikilpailua, jossa annetaan tehtävä, ja sen laadukkaasti ratkaisija saa hyväpalkkaisen työpaikan - ja ohjelmointikielen saa hakija valita itse.

        Jos tuollaisia kilpailuja olisi, oma ennustukseni on, että sen voittaja jopa yli 90% tapauksista olisi se, joka koodaa Delphillä.

        Valehtelevia IT -johtajia kyllä riittää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "ohjelmistokehittäjät valitsevatkin Delphin omiin harrastusprojekteihinsa, mutta kaupallisella puolella ongelma on typerät ICT -johtajat, jotka eivät halua, että tehdään Delphillä, vaikka se teknisesti onkin paras valinta."

        Ei ICT johtajat näitä oikein päätä vaan juurikin ohjelmistokehittäjät. Valinta tehdään usein tiimin kesken, joku konsultti tulee polkaisemaan projektin käyntiin ja valitsee tai sitten projektin aloittaa vaikka vain yksittäinen ohjelmistokehittäjä joka päättää.

        Delphiä ei valita missään harrastusprojekteihin yhtään sen enempää kuin kaupalliselle puolelle.

        "Miksiköhän palvelun käyttöehdoissa lukee"

        Siksi että siitä ei tule kuluja.

        "SIKSI, että JAVAn, jolla tuo palvelu on koodattu, suorituskyky on niin huono, että jos palvelusta automatisoidusti tehtäisiin massakyselyjä, niin tuo palvelu olisi hetkessä jumissa."

        Ei olisi. Helposti saa skaalattua mutta siitä vaan tulee kuluja.

        "JOS minut olisi päästetty koodaamaan tuo vastaava palvelu Kylix3:lla (joka on Delphin sisartuote, joka kääntää lähdekoodia Linux -binääriksi), niin tuollaista rajoitusehtoa ei tarvittaisi yhtään mihinkään."

        Java on nopeampi.

        "Java on nopeampi."

        Mutta tuo on VALHE. Eikä se muutu todeksi, toistatpa sitä miten monta kertaa hyvänsä.

        Tosiasiassa: Jos minä olisin saanut koodata tuon siirretytnumerot.fi Kylix3:lla, niin palvelu vastaisi myös vuoden kiireisimmän tunnin isoon kyselymäärään ilman mitään ongelmia.

        Mitään "skaalauksia" ei tarvita - ja kun niitä ei tarvita - ei tule myöskään mitään lisäkustannuksia.

        AINOA mahdollinen lisäkulu on se, että palvelimena toimivan tietokoneen sähkönkulutus saattaa vuoden kiireisimmän tunnin aikana olla hieman isompi kuin se on muulloin - koska silloin CPU -kuorma saattaa olla koko tunnin lähes 100%, kun se muulloin on pääosan ajasta 0-1 %.

        Sähkön hinnat ovat toki kohonneet siitä, mitä olivat vielä 2021, mutta en usko, että palvelimen lisääntynyt sähkönkulutus kiireisimmän tunnin aikana on kenellekään vakava ongelma.

        Jos laitetaan rinnakkain Java -ohjelma ja Kylix3 -ohjelma, niin nopeudessa Kylix3 -ohjelma voittaa joka kerta.

        Java:ssa on lisäksi muita ongelmia - kuten se, että kun muistinsiivousajo käynnistyy, niin sillä aikaa java -ohjelma ei tee mitään.

        Ehkä tarkoitat "skaalauksella" kuormantasausta - eli sitä, että samaa palvelinkoodia ajetaan useammassa koneessa.

        Tuollaisessa tiedotuspalvelussa tästä hyötyisi se, joka lähettää kysely sisään sitten, kun kone A on juuri aloittanut sen java -muistinsiivousajon - ja sekin vain sillä edellytyksellä, että kuormantasausta hoitava reititin on tietoinen siitä, että kone A on juuri nyt jumissa tuon muistinsiivousajon takia ja ohjaa kyselyt koneelle B.

        JOS se kuormantasausta hoitava reititin ei ole tietoinen tuosta muistinsiivousajosta, se ohjaa typeränä edelleen kyselyitä koneelle A -joka on jumissa, eikä vastaa kyselyihin.

        Ja se epäonninen, jonka kysely ohjautui koneelle A juuri ennen muistinsiivousajon alkua - niin häntä se kuormantasaus ei hyödytä yhtään mitään - ei, vaikka se reititin olisikin tietoinen ongelmasta.

        JOS IT -alan johtajat käyttäisivät yhtään järkeään, JAVAa ei käytettäisi yhtään missään - juurikin siksi, että tuollainen muistinsiivousajo, joka pysäyttää koneen koko toiminnan, on aivan idioottimainen idea - siksi Delphi ja Kylix eivät tuollaista käytäkään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "En ole mikään Linux -fanaatikko, mutta kun Microsoftia ei kiinnostanut tehdä UDP -toteutuksestaan laadukasta."

        Mikä Microsoftin UDP:ssä on vikana?

        "Mikä Microsoftin UDP:ssä on vikana"

        etkö todella muka tiedä - vai teeskenteletkö vain tietämätöntä ?

        Jos Windows PC:ssä laitat UDP socketin odottamaan yhteydenottoja (= UDP -paketteja) netistä, niin ensimmäinen sisääntuleva paketti ja vastauspaketti siihen toimivat aivan oikein.

        MUTTA kun heti sen jälkeen tulee TOINEN tuleva UPD -paketti, niin siihen, kun vastaat, niin vastauspaketti ei menekää sinne, minne pitäisi (eli IP-osoitteeseen ja porttinumeroon, mistä tuo toinen UDP -paketti tulivat) vaan menee sinne samaan paikkaan minne ensimmäinenkin!

        Tuo on BUGI Windowsin UDP -toteutuksessa.

        Eli ensimmäisen kyselyn lähettäjä saa ensin vastauksen kyselyynsä - ja sitten toisen paketin, jota ei halua.

        Ja toisen kyselyn lähettäjä ei saa vastauspakettia lainkaan (kun se vastaus menee väärään osoitteeseen).

        En ole kokeillut linuxilla samaa, mutta olettaisin, ettei windowsin bugit vaikuta linuxiin mitään, joten mitä todennäköisimmin sama ohjelma käännettynä
        Delphillä Windowsille = bugi

        mutta käännettynä
        Kylix3:lla Linuxille = ei bugia.

        Tottakai tuo yllätti, mutta ilmeisesti Microsoftin pääpaino on ollut TCP:ssä, ja UDP -toteutus Windowsissa "on mitä on" - eli joissain asioissa jopa toimii -toisissa sitten ei.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        " Firmat rekrytoi laittamalla ohjelmointitehtäviä ja nämä joilla on parhaat toteutukset helposti rekrytoidaan."

        Täyttä valhetta!

        Kerran oli helsingin sanomissa työpaikkailmoitus, jossa luki "Solve and be rewarded".

        Siinä oli hexadesimaalista PDU -koodia.

        Ratkaisin PDU -koodin tekemälläni Delphi -ohjelmalla.
        Kun yritykselle selvisi, että ratkaisu oli tehty Delphillä - niin en saanut luvattua palkkiota.
        Yritys (Malibu Software) siis valehteli päin naamaa työpaikkailmoituksessaan.
        Tapahtuneesta on jo vuosia aikaa.

        Kertaakaan ei ole ollut sellaista ohjelmointikilpailua, jossa annetaan tehtävä, ja sen laadukkaasti ratkaisija saa hyväpalkkaisen työpaikan - ja ohjelmointikielen saa hakija valita itse.

        Jos tuollaisia kilpailuja olisi, oma ennustukseni on, että sen voittaja jopa yli 90% tapauksista olisi se, joka koodaa Delphillä.

        Valehtelevia IT -johtajia kyllä riittää.

        "Kun yritykselle selvisi, että ratkaisu oli tehty Delphillä - niin en saanut luvattua palkkiota."

        Kuten sanoin niin ovat kiinnostuneet parhaista toteutuksista.

        "Kertaakaan ei ole ollut sellaista ohjelmointikilpailua, jossa annetaan tehtävä, ja sen laadukkaasti ratkaisija saa hyväpalkkaisen työpaikan - ja ohjelmointikielen saa hakija valita itse."

        Siis kyllä näissä ohjelmointikieltä saa valita vapaasti mutta näitä kiinnostaa siistein toteutus ja jos sinne lähettää jonkun delphiräpellyksen niin miksi ihmeessä tätä arvostaisivat jos joku toinen toteuttaa vaikka Rustilla?

        Tietenkin arvostavat enemmän aikaansa seuraavaa kehittäjää joka tehnyt siistin toteutuksen paremmalla kielellä. Turha sinne on mitään Delphiä, D-kieltä, BASIC:ia, Fortrania tms. tarjota mitä kukaan ei halua mihinkään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Apache kuitenkin on pitkään väistynyt käytöstä. Staattinen sisältö menee CDN:n ja HTTP serverit on ohjelmointikielten ajoympäristöissä.

        Sellainen yleiskäyttöinen HTTP serveri mikä keskittyy hostaamaan sisältöä on pitkään vaihtunut Apache HTTP:stä Nginx. Nginx on ollut pitkään Apache HTTP:tä yleisempi: https://www.hostinger.com/tutorials/nginx-vs-apache-what-to-use/

        Hyvin huomaa että täällä ei porukka tiedä ohjelmien tekemisestä yhtään mitään kun höpisee jostain IIS:stä, Apachesta, Delphistä tai C :sta.

        """
        Apache kuitenkin on pitkään väistynyt käytöstä.
        """
        TODISTA SE saatanan HÖNÖ jollakin tavoin.

        """
        Staattinen sisältö menee CDN:n ja HTTP serverit on ohjelmointikielten ajoympäristöissä.
        """
        Mitä helvettiä tämäkin tarkoittaa, etkö voi olla tarkempi kopioidessasi tekstiä verkkosivuilta, et selvästikkään itsekkään käsitä mitä kopioit.

        """
        Hyvin huomaa että täällä ei porukka tiedä ohjelmien tekemisestä yhtään mitään kun höpisee jostain IIS:stä, Apachesta, Delphistä tai C++:sta.
        """
        Apache HTTP Server on avoimeen lähdekoodiin perustuva HTTP-palvelinohjelma. Apachen HTTP-palvelin on Apache Software Foundationin tunnetuin tuote ja tällä hetkellä mailman käytetyin HTTP-palvelinohjelma.

        IIS no jaa, en viitsi selvittää tilannetta, en tietoisesti ole sitä käyttänyt.

        Delphi on Borlandin tekemä Object Pascal -kieleen perustuva graafinen ohjelmankehitysympäristö ja ohjelmointikieli. Delphi mahdollisti julkaisuvuonnaan 1995 ensimmäisenä visuaalisen Windows-lomakkeiden editoinnin yhdistettynä olio-ohjelmointiin. Olin moneen kertaan itseeni tyytyväinen kun tulin alusta asti tuurilla valinneeksi mailman nopeiman kääntäjä ympäristön ja olen edelleenkin sitä mieltä parempaa valintaa en olisi pystynyt tekemään.

        C++ on ohjelmointikieli, joka kehitettiin 1980-luvulla C-kielestä lisäämällä siihen muun muassa olio-ohjelmointiin ja geneerisyyteen liittyviä ominaisuuksia. Vielä tänäänkin olen vakuuttunut ettei aika jonka pistin C++ kielen opiskeluun mennyt hukkaan, parempaa pohjaa ohjelmoinnin perusteisiin ei ole olemassa vieläkään.

        Alaikäiset rakkulat eivät osaa nykyään arvostaa työpöytä sovelluksia koska heillä on MEIDÄN tekemät työkalut verkottua osaamatta edes kirjoittaa ja lukea. Nämä saatanan sittisontiaiset aukovat päätään tyhmyyttään siinä kohtaa missä pitäisi osoittaan kunnioitusta mailman jaloinmille ohjelmointi lähteille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Kyllä tekee, vain kädettömät ei tee Delphillä mitään."

        Kerro mitä sillä tekee.

        "Kerro mitä sillä tekee."

        HÖNÖ etkö sinä osannut lukea; kädettömät ei tee Delphillä mitään.

        Sinä olet kädetön ja et tee sillä mitään enkä minä jouda sinulle sitä opettamaan, se on elämän suuria valintoja, ei ohjelmoimaan opita alle 20 vuoden. Rakkulat sanoo osaavansa ohjelmoida jo siinä vaiheessa kun ne osaabat verkosta kopioida jonkun muun tekemän Hello World esimerkin, ei se mitään osaamista ole.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Lazarus Free Pascal yhdistelmän joka on käytännössä sama kuin Delphi"

        EI OLE.

        Koodia toki kirjoittaa FreePascalilla siinä kuin Delphilläkin, KUNHAN muistaa kirjoittaa jokaisen käännösyksikön alkuun nämä:

        {$asmmode Intel}
        {$mode Delphi}

        MUTTA:

        Lazarus käyttää debuggerinsa perustana luokattoman huonoa GDB:tä.

        GDB EI ole debuggeri - se on varoitusesimerkki siitä, miten EI tehdä hyvää debuggeria.

        Jos Linux Kernel -kehittäjät viitsisivät toteuttaa Linux Kerneliin saman debuggaukseen liittyvän toiminnallisuuden kuin Windowsissa on ollut jo ainakin Windows 95:stä ja Windows NT 4.0:sta alkaen, niin silloin olisi mahdollista tehdä laadukas debuggeri Linux -käyttöjärjestelmälle.

        Tarkoitan siis näitä (ja muita samaan kokonaisuuteen kuuluvia) Windows API -funktioita:

        SuspendThread
        ResumeThread
        GetThreadContext
        SetThreadContext
        IsDebuggerPresent
        ReadProcessMemory
        WriteProcessMemory
        CreateRemoteThread

        Toki: Kaikkia API -funktioita voidaan käyttää niin hyviin kuin pahoihinkin tarkoituksiin.

        Jos tietoturvasta ollaan huolissaan, asian voisi toteuttaa näin (tämä vähentää väärinkäytön vaaraa):

        Tehdään niin, että oletuksena yksikään yllämainituista funktioista ei toimi, vaan palauttaa virhekoodin, joka tarkoittaa: "Ei käyttöoikeutta Debug -toiminnallisuuteen".

        Sitten lisätään vielä 1 funktio:

        EnableDebugFunctionality()

        Tuo funktio toimii, kun sitä kutsutaan root -oikeuksin, muussa tapauksessa sekin palauttaa tuon saman "Ei käyttöoikeutta Debug -toiminnallisuuteen" -virhekoodin.

        Tällöin debuggeri (tai debuggerin apuohjelma) itse voidaan merkitä ns. setuid root -ohjelmaksi.
        Kun debuggeri (tai debuggerin apuohjelma) käynnistetään, se kutsuu (vielä root -oikeuksin) tuota EnableDebugFunctionality() -funktiota, ja heti sen jälkeen pudottaa pois omat root -oikeutensa.
        Näin ohjelma käyttää root -oikeuksiaan kerran ohjelmansuorituksen alussa, ja luopuu sitten root -oikeuksistaan.
        Näin minimoidaan tarve root -oikeuksien käytölle (=hyvän tietoturvapolitiikan mukaista).

        Tätä sopii kysyä: miksi Linux Kernel -kehittäjät eivät ole jo toteuttaneet tuota ?

        "Koodia toki kirjoittaa FreePascalilla siinä kuin Delphilläkin, KUNHAN muistaa kirjoittaa jokaisen käännösyksikön alkuun nämä:

        {$asmmode Intel}
        {$mode Delphi}

        ------------------------

        VALEHTELET, et siis tiennyt mitä nuo kääntäjän ohjeistus merkinnät tarkoittaa, no minäpä kerron;

        {$asmmode Intel}
        asm -lohkot kirjoitettu Intelin syntaksia käyttäen.

        {$mode Delphi}
        Tällä kääntäjän ohjeella viestitetään että lähdekoodi jäljittelee Delphi 4:n syntaksia mahdollisiman tarkasti. Tähän liittyy ainakin 8 eri rajoitusta muuttujien ja operaattoreiden käytössä.

        Huomaa että nämä voidaan jättää koodista pois jos ne annetaa saateparametrina komentoriviltä.

        Joten on sanomattakin selvää ettei sinun tuntemuksesi riitä DELPHIN arvosteluun joten lopeta se menee vain sekasin kaikki.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Java on nopeampi."

        Mutta tuo on VALHE. Eikä se muutu todeksi, toistatpa sitä miten monta kertaa hyvänsä.

        Tosiasiassa: Jos minä olisin saanut koodata tuon siirretytnumerot.fi Kylix3:lla, niin palvelu vastaisi myös vuoden kiireisimmän tunnin isoon kyselymäärään ilman mitään ongelmia.

        Mitään "skaalauksia" ei tarvita - ja kun niitä ei tarvita - ei tule myöskään mitään lisäkustannuksia.

        AINOA mahdollinen lisäkulu on se, että palvelimena toimivan tietokoneen sähkönkulutus saattaa vuoden kiireisimmän tunnin aikana olla hieman isompi kuin se on muulloin - koska silloin CPU -kuorma saattaa olla koko tunnin lähes 100%, kun se muulloin on pääosan ajasta 0-1 %.

        Sähkön hinnat ovat toki kohonneet siitä, mitä olivat vielä 2021, mutta en usko, että palvelimen lisääntynyt sähkönkulutus kiireisimmän tunnin aikana on kenellekään vakava ongelma.

        Jos laitetaan rinnakkain Java -ohjelma ja Kylix3 -ohjelma, niin nopeudessa Kylix3 -ohjelma voittaa joka kerta.

        Java:ssa on lisäksi muita ongelmia - kuten se, että kun muistinsiivousajo käynnistyy, niin sillä aikaa java -ohjelma ei tee mitään.

        Ehkä tarkoitat "skaalauksella" kuormantasausta - eli sitä, että samaa palvelinkoodia ajetaan useammassa koneessa.

        Tuollaisessa tiedotuspalvelussa tästä hyötyisi se, joka lähettää kysely sisään sitten, kun kone A on juuri aloittanut sen java -muistinsiivousajon - ja sekin vain sillä edellytyksellä, että kuormantasausta hoitava reititin on tietoinen siitä, että kone A on juuri nyt jumissa tuon muistinsiivousajon takia ja ohjaa kyselyt koneelle B.

        JOS se kuormantasausta hoitava reititin ei ole tietoinen tuosta muistinsiivousajosta, se ohjaa typeränä edelleen kyselyitä koneelle A -joka on jumissa, eikä vastaa kyselyihin.

        Ja se epäonninen, jonka kysely ohjautui koneelle A juuri ennen muistinsiivousajon alkua - niin häntä se kuormantasaus ei hyödytä yhtään mitään - ei, vaikka se reititin olisikin tietoinen ongelmasta.

        JOS IT -alan johtajat käyttäisivät yhtään järkeään, JAVAa ei käytettäisi yhtään missään - juurikin siksi, että tuollainen muistinsiivousajo, joka pysäyttää koneen koko toiminnan, on aivan idioottimainen idea - siksi Delphi ja Kylix eivät tuollaista käytäkään.

        "Tosiasiassa: Jos minä olisin saanut koodata tuon siirretytnumerot.fi Kylix3:lla, niin palvelu vastaisi myös vuoden kiireisimmän tunnin isoon kyselymäärään ilman mitään ongelmia.

        Mitään "skaalauksia" ei tarvita - ja kun niitä ei tarvita - ei tule myöskään mitään lisäkustannuksia."

        On aika isoja ongelmia jos palvelin on rikki. Siksi kriittisempiä palveluja skaalataan horisontaalisesti vähintään kahdelle koneelle. Skaalautuvuutta tarvitaan silloinkin jos on hetkiä jolloin palvelua ei käytetä jolloin palvelimet voidaan sammuttaa kokonaan eivätkä tee mitään kuluja. Toki bootti vie aikaa jotain millisekunteja mutta tällaisissa tapauksissa valmiiksi etukäteen käännetty koodi GraalVM:llä ratkoo tuota asiaa, että pöyrähtää palvelin ylös nopeasti kun tulee kyselyjä.

        "Jos laitetaan rinnakkain Java -ohjelma ja Kylix3 -ohjelma, niin nopeudessa Kylix3 -ohjelma voittaa joka kerta."

        Varmaankin Hello Worldissa mutta normitilanteissa ei. Kylix3 on yli 20 vuotta vanha kurttaus ja joten Java kääntäjiä, ajoympäristöjä ja frameworkkeja on optimoitu vuosikymmeniä sen jälkeen joten muinaisjäänteillä ei ole toivoakaan päästä samalle tasolle kun niitä ei ole niin hyvin optimoitu.

        "Java:ssa on lisäksi muita ongelmia - kuten se, että kun muistinsiivousajo käynnistyy, niin sillä aikaa java -ohjelma ei tee mitään."

        Automaattinen muistinsiivous nopeuttaa silloin kun varataan ja vapautetaan paljon muistia. Tämä siis lisää suorituskykyä.

        Muistinsiivous lasketaan millisekunneissa ja tuosta ei tarvitse välittää ellei ole jotain erityistarpeita deterministisyydelle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Mikä Microsoftin UDP:ssä on vikana"

        etkö todella muka tiedä - vai teeskenteletkö vain tietämätöntä ?

        Jos Windows PC:ssä laitat UDP socketin odottamaan yhteydenottoja (= UDP -paketteja) netistä, niin ensimmäinen sisääntuleva paketti ja vastauspaketti siihen toimivat aivan oikein.

        MUTTA kun heti sen jälkeen tulee TOINEN tuleva UPD -paketti, niin siihen, kun vastaat, niin vastauspaketti ei menekää sinne, minne pitäisi (eli IP-osoitteeseen ja porttinumeroon, mistä tuo toinen UDP -paketti tulivat) vaan menee sinne samaan paikkaan minne ensimmäinenkin!

        Tuo on BUGI Windowsin UDP -toteutuksessa.

        Eli ensimmäisen kyselyn lähettäjä saa ensin vastauksen kyselyynsä - ja sitten toisen paketin, jota ei halua.

        Ja toisen kyselyn lähettäjä ei saa vastauspakettia lainkaan (kun se vastaus menee väärään osoitteeseen).

        En ole kokeillut linuxilla samaa, mutta olettaisin, ettei windowsin bugit vaikuta linuxiin mitään, joten mitä todennäköisimmin sama ohjelma käännettynä
        Delphillä Windowsille = bugi

        mutta käännettynä
        Kylix3:lla Linuxille = ei bugia.

        Tottakai tuo yllätti, mutta ilmeisesti Microsoftin pääpaino on ollut TCP:ssä, ja UDP -toteutus Windowsissa "on mitä on" - eli joissain asioissa jopa toimii -toisissa sitten ei.

        Googlettelin asiasta niin nähtävästi Microsoftilla on joku bugi UDP:n kanssa mutta en ole tuohon syventynyt.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        " Firmat rekrytoi laittamalla ohjelmointitehtäviä ja nämä joilla on parhaat toteutukset helposti rekrytoidaan."

        Täyttä valhetta!

        Kerran oli helsingin sanomissa työpaikkailmoitus, jossa luki "Solve and be rewarded".

        Siinä oli hexadesimaalista PDU -koodia.

        Ratkaisin PDU -koodin tekemälläni Delphi -ohjelmalla.
        Kun yritykselle selvisi, että ratkaisu oli tehty Delphillä - niin en saanut luvattua palkkiota.
        Yritys (Malibu Software) siis valehteli päin naamaa työpaikkailmoituksessaan.
        Tapahtuneesta on jo vuosia aikaa.

        Kertaakaan ei ole ollut sellaista ohjelmointikilpailua, jossa annetaan tehtävä, ja sen laadukkaasti ratkaisija saa hyväpalkkaisen työpaikan - ja ohjelmointikielen saa hakija valita itse.

        Jos tuollaisia kilpailuja olisi, oma ennustukseni on, että sen voittaja jopa yli 90% tapauksista olisi se, joka koodaa Delphillä.

        Valehtelevia IT -johtajia kyllä riittää.

        "Kun yritykselle selvisi, että ratkaisu oli tehty Delphillä - niin en saanut luvattua palkkiota."

        Ei tietenkään. Miksi valitsisivat jos joku toinen on tehnyt vaikka Rustilla, eli näkee että seuraa aikaansa. Jos tarjoaa jotain BASIC:ia, Delphiä, D-kieltä tai muuta vastaavaa mitä ei haluta mihinkään niin ei tietenkään pärjää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        """
        Apache kuitenkin on pitkään väistynyt käytöstä.
        """
        TODISTA SE saatanan HÖNÖ jollakin tavoin.

        """
        Staattinen sisältö menee CDN:n ja HTTP serverit on ohjelmointikielten ajoympäristöissä.
        """
        Mitä helvettiä tämäkin tarkoittaa, etkö voi olla tarkempi kopioidessasi tekstiä verkkosivuilta, et selvästikkään itsekkään käsitä mitä kopioit.

        """
        Hyvin huomaa että täällä ei porukka tiedä ohjelmien tekemisestä yhtään mitään kun höpisee jostain IIS:stä, Apachesta, Delphistä tai C :sta.
        """
        Apache HTTP Server on avoimeen lähdekoodiin perustuva HTTP-palvelinohjelma. Apachen HTTP-palvelin on Apache Software Foundationin tunnetuin tuote ja tällä hetkellä mailman käytetyin HTTP-palvelinohjelma.

        IIS no jaa, en viitsi selvittää tilannetta, en tietoisesti ole sitä käyttänyt.

        Delphi on Borlandin tekemä Object Pascal -kieleen perustuva graafinen ohjelmankehitysympäristö ja ohjelmointikieli. Delphi mahdollisti julkaisuvuonnaan 1995 ensimmäisenä visuaalisen Windows-lomakkeiden editoinnin yhdistettynä olio-ohjelmointiin. Olin moneen kertaan itseeni tyytyväinen kun tulin alusta asti tuurilla valinneeksi mailman nopeiman kääntäjä ympäristön ja olen edelleenkin sitä mieltä parempaa valintaa en olisi pystynyt tekemään.

        C on ohjelmointikieli, joka kehitettiin 1980-luvulla C-kielestä lisäämällä siihen muun muassa olio-ohjelmointiin ja geneerisyyteen liittyviä ominaisuuksia. Vielä tänäänkin olen vakuuttunut ettei aika jonka pistin C kielen opiskeluun mennyt hukkaan, parempaa pohjaa ohjelmoinnin perusteisiin ei ole olemassa vieläkään.

        Alaikäiset rakkulat eivät osaa nykyään arvostaa työpöytä sovelluksia koska heillä on MEIDÄN tekemät työkalut verkottua osaamatta edes kirjoittaa ja lukea. Nämä saatanan sittisontiaiset aukovat päätään tyhmyyttään siinä kohtaa missä pitäisi osoittaan kunnioitusta mailman jaloinmille ohjelmointi lähteille.

        "TODISTA SE saatanan HÖNÖ jollakin tavoin."

        https://www.netcraft.com/blog/january-2024-web-server-survey/

        "Mitä helvettiä tämäkin tarkoittaa, etkö voi olla tarkempi kopioidessasi tekstiä verkkosivuilta, et selvästikkään itsekkään käsitä mitä kopioit."

        En kopioinut mistään.

        Nähtävästi et ole oikein ohjelmoinut kun useinkin HTTP serveri löytyy kielen standardikirjastoissa (Go, Rust jne.) tai frameworkista. Jos nyt vaikka Quarkusilla tekee softan niin siellä on pellin alla esimerkiksi Netty.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Kerro mitä sillä tekee."

        HÖNÖ etkö sinä osannut lukea; kädettömät ei tee Delphillä mitään.

        Sinä olet kädetön ja et tee sillä mitään enkä minä jouda sinulle sitä opettamaan, se on elämän suuria valintoja, ei ohjelmoimaan opita alle 20 vuoden. Rakkulat sanoo osaavansa ohjelmoida jo siinä vaiheessa kun ne osaabat verkosta kopioida jonkun muun tekemän Hello World esimerkin, ei se mitään osaamista ole.

        "Sinä olet kädetön ja et tee sillä mitään enkä minä jouda sinulle sitä opettamaan"

        Käytin Delphiä ensimmäisen kerran vuonna 1996. Oli se ysärillä ihan ok joissakin jutuissa mutta teknologia nyt on mennyt aika paljon eteenpäin.

        "se on elämän suuria valintoja, ei ohjelmoimaan opita alle 20 vuoden."

        Ei niin. Olenkin ohjelmoinut yli 30 vuotta.

        "kädettömät ei tee Delphillä mitään"

        Ei sillä oikeasti tee mitään. Jos se olisi hyvä niin sitä varmasti käyttäisi myös joku Netflix, Google, Facebook, Microsoft, IBM, Amazon, Apple, nVidia, Uber, Airbnb... Tai jotain laajasti käytettyjä palikoita kuten PostgreSQL, Redis, Ngixn jne. olisi tehty Delphillä.

        Mutta kun ei, Delphiä ei oikeasti käytä mitkään merkittävät teknologiafirmat eikä se ole myöskään kykene tarjoamaan mitään sellaista että soveltuisi erikoistarpeisiin. Markkinoilta kuitenkin löytyy vaikka Sparkia, QNX:ää yms. joilla on omat erikoiskohteensa.

        Delphillä kirjoitettuja ohjelmia kun tulee vastaan niin ovat jotain olleet järjestäen aina jotain ikivanhoja kurttauksia joita sitten kirjoitetaan uudestaan nykypäivän työkaluilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Sinä olet kädetön ja et tee sillä mitään enkä minä jouda sinulle sitä opettamaan"

        Käytin Delphiä ensimmäisen kerran vuonna 1996. Oli se ysärillä ihan ok joissakin jutuissa mutta teknologia nyt on mennyt aika paljon eteenpäin.

        "se on elämän suuria valintoja, ei ohjelmoimaan opita alle 20 vuoden."

        Ei niin. Olenkin ohjelmoinut yli 30 vuotta.

        "kädettömät ei tee Delphillä mitään"

        Ei sillä oikeasti tee mitään. Jos se olisi hyvä niin sitä varmasti käyttäisi myös joku Netflix, Google, Facebook, Microsoft, IBM, Amazon, Apple, nVidia, Uber, Airbnb... Tai jotain laajasti käytettyjä palikoita kuten PostgreSQL, Redis, Ngixn jne. olisi tehty Delphillä.

        Mutta kun ei, Delphiä ei oikeasti käytä mitkään merkittävät teknologiafirmat eikä se ole myöskään kykene tarjoamaan mitään sellaista että soveltuisi erikoistarpeisiin. Markkinoilta kuitenkin löytyy vaikka Sparkia, QNX:ää yms. joilla on omat erikoiskohteensa.

        Delphillä kirjoitettuja ohjelmia kun tulee vastaan niin ovat jotain olleet järjestäen aina jotain ikivanhoja kurttauksia joita sitten kirjoitetaan uudestaan nykypäivän työkaluilla.

        Mikä juttu tämä oikein on? Tullaan dissaaman muiden ohjelmointimieltymyksiä keskellä yötä - hirveä pätemisen tarve on pojalla!
        Ei juurikaan kiinnosta mitä muut käyttävät ohjelmoimiseen - käytetään sitä mikä on opeteltu. Edelleenkin Delphillä on tuotettu niin paljon koodia maailmassa, että ylläpitohommia on tarjolla sitä osaaville.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikä juttu tämä oikein on? Tullaan dissaaman muiden ohjelmointimieltymyksiä keskellä yötä - hirveä pätemisen tarve on pojalla!
        Ei juurikaan kiinnosta mitä muut käyttävät ohjelmoimiseen - käytetään sitä mikä on opeteltu. Edelleenkin Delphillä on tuotettu niin paljon koodia maailmassa, että ylläpitohommia on tarjolla sitä osaaville.

        Hah.. Tolppa-apinoiden logiikkaa.

        Kerran vuosikymmeniä sitten opeteltu kiipeämään tolppaan puhelinkaapelien kanssa mutta sitten mobiiliverkot ja vanhoja kupareita rullattu pois ja tolppa-apinat sai keksiä muuta hommaa.

        Ennen vanhaan aivan älytön määrä ihmisiä teki ylläpitoa liikennettä varten kun hevosia piti ruokkia, kengittää, kasvattaa, tehdä kuolaimia ja jne. Sitten tuli autot ja nuo jäivät tarpeettomiksi että saivat keksiä muuta hommaa.

        Ohjelmistoalalla on kaiken aikaa opeteltu uutta ja kun merkittävää parannusta rautaan, infran arkkitehtuuriin tai standardeihin tulee niin asiat niin vanhat jutut menevät uudelleenkirjoitukseen tai sitten pilaantuvat kelvottomaksi.

        "Edelleenkin Delphillä on tuotettu niin paljon koodia maailmassa, että ylläpitohommia on tarjolla sitä osaaville."

        Niin on Coboliakin ja muuta muinaista roskaa mistä halutaan eroon, ei tosiaankaan tehdä yhtään lisää.

        Tämä asia ei tunnu menevän ymmärrykseen että ketään ei kiinnosta mitä joku on opetellut vuosikymmeniä sitten ja se ei tee työkalua "parhaaksi" tai "muuta koodia virheettömäksi". Tuo on yksinkertaisesti valehtelua.

        Sama kuin väittäisi, että hevonen on nopeampi kuin lentokone tai 28kbps modeemi siirtää tiedostoja nopeammin kuin valokuitu. Muinaistekniikkaa tuollainen Delphi on eikä vastaa yhtään tämän päivän käytäntöjä.

        Vuoden 2024 ohjelmistokehityksen perusasioita:
        -Palvelimet ovat likimain kaikki Linuxilla
        -Virtualisoinnissa suositaan käyttöjärjestelmätason virtualisointia (containerit) että saa paremman hyötysuhteen. Koko koneen virtualisointia tehdään lähinnä hygieniasyistä, että jaetaan eri organisaatioita eri virtuaalikoneisiin. Tämä on syynä siihen, että palvelimet ovat lähes aina Linuxilla.
        -Ohjelmointitiimeillä on palvelin joka kääntää koodia ja ajaa testejä, Johtuen edellisistä asioista, ne palvelimet ovat linuxeilla.
        -IT-alan vahvoiksi standardeiksi on muodostunut Internetin verkkoprotokollat ja siellä liikkuvat tiedostomuodot. Se myös tehnyt sen, että käyttöliittymissä standardi ajoympäristö on selain. Selainta ei kuitenkaan käytetä jos on erityisvaatimuksia frontendille sillä selaimella toimiva käyttöliittymät menevät kankeaksi jos muistin käyttö on yli 256 megatavua. Sen lisäksi käyttöliittymän ensilataus menee kankeaksi jos kerralla on ladattavana yli 150 megatavua. Tästä syystä jos halutaan käsitellä reaaliajassa isompia määriä dataa käyttöliittymässä, selainta ei käytetä.
        -Startup yritykset eivät koske ohjelmistokehitysvälineisiin jotka maksavat jotain, koska eivät halua vendor lock-in:iä eivätkä halua ylimääräisiä kuluja kehitysvaiheessa
        -Edellisestä johtuen isot teknologiafirmat tarjoavat kaiken perusteknologian maksutta ja liiketoimintamallit on sitä, että voivat sitten tarjota hostausta, tukea yms. Tämä on edellytys heille, että heidän teknologiaa yleensäkään käytetään.
        -Kokeneet ohjelmistokehittäjät tiedostovat vendor lock-in:n riskit liiketoiminnalle joten osaavat valikoida käyttöön välineitä joissa ei ole mitään pommeja. Viimeaikoina tunnettu vendor lock-in:n haittojen realisoituminen tapahtui Unity pelimoottorin käytösssä.

        Kyllä jokainen voi kirjoittaa koodiaan millä haluaa mutta ei tarvitsisi valehdella Delphin olevan jotenkin erinomaisen hyvä tai suositeltava koska se ei sitä ole. Todellisuudessa se on ikivanhaa roskaa millä tekohengitetään vuosikymmeniä vanhoja kurttauksia johtuen vendor lock-in:stä eikä se sovi oikein kunnolla nykypäivän tarpeisiin.


    • Anonyymi

      En kyllä ymmärrä mikä haitta se on tehdä softa Delphillä (tai Lazaruksella) jos homma toimii ja asiakkaat tykkää/saa sillä tehtyä hommansa. Itse tykkään tehdä tällä tyylillä softaa, mukava kun voi visuaalisesti suunnitella UI:n, olen toki jo vanha pieru ja tosiaan koodailin 1990-luvulla Delphi 2:lla eka kerran. Toki työkseen tulee tehtyä Php/JavaScript (+ eri kirjastot) AWS jne.. mutta homma ei ole todellakaan yhtä mielenkiintoista ja mukavaa kuin esim Lazaruksella koodailut.

      Php/JavaScript -kirjastot on tosiaan hyviä kun tehdään joku palvelu ja se palvelee asiakkaita verkossa, mutta jotain hyötyohjelmaa en mielellään lähtisi tekemään millään JavaScript/web-tekniikoilla, etenkään jos ei ole tarvetta suoraan toimia netin kautta.

      Normaalissa desktop-softassa on tosiaan se hyvä puoli, että se toimii täysin asiakkaan omassa päässä, toki joitakin yhteyksiä voi olla esim. REST:in kautta palveluun, mutta muutoin desktop-softa ei vaadi jatkuvaa valvomista ja ylläpitoa, mikä olisi edessä jos hyötysofta toimisi suoraan web-tekniikalla verkossa. Tämmöinen vaatisi jo isomman tiimin pyörittelemään, jos ei halua olla 24/7 valvomassa itse.

      • Anonyymi

        Olen siis jaotellut oman harrastusprojektin niin, että se voi pyöriä vaikka AWS pilvipalveluissa tai muissa normi Linux-palvelimissa (backendissa), mutta myös toisaalta desktop-softana, jonka käyttöliittymä on tehty Lazaruksella, eli en kokonaan hommaa ole tehnyt Lazaruksella.


      • Anonyymi

        "En kyllä ymmärrä mikä haitta se on tehdä softa Delphillä (tai Lazaruksella) jos homma toimii ja asiakkaat tykkää/saa sillä tehtyä hommansa."

        Tietokoneohjelmia kirjoitetaan uusiksi aika ajoin joten huonosti valitulla työkalulla aiheuttaa helposti vahinkoa asiakkaalle, että sitten kun uudelleenkirjoituksen aika on ja ei löydykkään niitä Cobol osaajia. Itse olen ottanut koppia ohjelmista joka on vain muutama vuosi sitten tehty niin oli parempi ratkaisu kirjoittaa uusiksi samalla kun ottaa haltuun, koska oli jatkuvuuden kannalta kyseenalaisia asioita.

        En usko, että Lazaruksen kanssa on mitään ihmeempää ongelmaa mutta Delphi on riskialtis suljetun toteutuksen ja hinnan takia ja etenkin siksi, että ketään ei kiinnosta koska siihen tunkioon joten hankala saada ketään tekemään töitä ja varsinkaan järkevään hintaan kun siitä tulee sitä likaisen työn lisää.

        "Itse tykkään tehdä tällä tyylillä softaa, mukava kun voi visuaalisesti suunnitella UI:n"

        Niitä on suunniteltu visuaalisesti vuosikymmeniä.

        "Toki työkseen tulee tehtyä Php/JavaScript (+ eri kirjastot) AWS jne.. "

        PHP ja Javascript... hyi.

        "Php/JavaScript -kirjastot on tosiaan hyviä kun tehdään joku palvelu ja se palvelee asiakkaita verkossa, mutta jotain hyötyohjelmaa en mielellään lähtisi tekemään millään JavaScript/web-tekniikoilla, etenkään jos ei ole tarvetta suoraan toimia netin kautta."

        Hyötyohjelmiin web tekniikat soveltuvat erittäin hyvin. Lisäksi juurikin töitä tehdessä on ihan tavallista, että tietoa siirretään ja jaetaan netin kautta.

        "Normaalissa desktop-softassa on tosiaan se hyvä puoli, että se toimii täysin asiakkaan omassa päässä, toki joitakin yhteyksiä voi olla esim. REST:in kautta palveluun, mutta muutoin desktop-softa ei vaadi jatkuvaa valvomista ja ylläpitoa, mikä olisi edessä jos hyötysofta toimisi suoraan web-tekniikalla verkossa."

        Juurikin päinvastoin. Siinä on vähemmän ylläpitoa kun sovellus on verkossa. Toki desktopsovelluksen saa toimimaan selaimella täysin asiakkaan puolella, että lähinnä käynnistetään mutta silloinkin se tulee välimuistista. Lähinnä muistirajoitus frontend puolella kun käytetään selaimella.

        "Tämmöinen vaatisi jo isomman tiimin pyörittelemään, jos ei halua olla 24/7 valvomassa itse."

        No ei tarvitse.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "En kyllä ymmärrä mikä haitta se on tehdä softa Delphillä (tai Lazaruksella) jos homma toimii ja asiakkaat tykkää/saa sillä tehtyä hommansa."

        Tietokoneohjelmia kirjoitetaan uusiksi aika ajoin joten huonosti valitulla työkalulla aiheuttaa helposti vahinkoa asiakkaalle, että sitten kun uudelleenkirjoituksen aika on ja ei löydykkään niitä Cobol osaajia. Itse olen ottanut koppia ohjelmista joka on vain muutama vuosi sitten tehty niin oli parempi ratkaisu kirjoittaa uusiksi samalla kun ottaa haltuun, koska oli jatkuvuuden kannalta kyseenalaisia asioita.

        En usko, että Lazaruksen kanssa on mitään ihmeempää ongelmaa mutta Delphi on riskialtis suljetun toteutuksen ja hinnan takia ja etenkin siksi, että ketään ei kiinnosta koska siihen tunkioon joten hankala saada ketään tekemään töitä ja varsinkaan järkevään hintaan kun siitä tulee sitä likaisen työn lisää.

        "Itse tykkään tehdä tällä tyylillä softaa, mukava kun voi visuaalisesti suunnitella UI:n"

        Niitä on suunniteltu visuaalisesti vuosikymmeniä.

        "Toki työkseen tulee tehtyä Php/JavaScript ( eri kirjastot) AWS jne.. "

        PHP ja Javascript... hyi.

        "Php/JavaScript -kirjastot on tosiaan hyviä kun tehdään joku palvelu ja se palvelee asiakkaita verkossa, mutta jotain hyötyohjelmaa en mielellään lähtisi tekemään millään JavaScript/web-tekniikoilla, etenkään jos ei ole tarvetta suoraan toimia netin kautta."

        Hyötyohjelmiin web tekniikat soveltuvat erittäin hyvin. Lisäksi juurikin töitä tehdessä on ihan tavallista, että tietoa siirretään ja jaetaan netin kautta.

        "Normaalissa desktop-softassa on tosiaan se hyvä puoli, että se toimii täysin asiakkaan omassa päässä, toki joitakin yhteyksiä voi olla esim. REST:in kautta palveluun, mutta muutoin desktop-softa ei vaadi jatkuvaa valvomista ja ylläpitoa, mikä olisi edessä jos hyötysofta toimisi suoraan web-tekniikalla verkossa."

        Juurikin päinvastoin. Siinä on vähemmän ylläpitoa kun sovellus on verkossa. Toki desktopsovelluksen saa toimimaan selaimella täysin asiakkaan puolella, että lähinnä käynnistetään mutta silloinkin se tulee välimuistista. Lähinnä muistirajoitus frontend puolella kun käytetään selaimella.

        "Tämmöinen vaatisi jo isomman tiimin pyörittelemään, jos ei halua olla 24/7 valvomassa itse."

        No ei tarvitse.

        Yleensä uuden softan motiivi on myydä samalla uudet laitteet - koska vanhat eivät enää riitä pyörittämään uutta softaa. Tästä syystä monessa paikassa on edelleenkin käytössä -95 kirjoitettu varastonhallinta softa: Turbo Pascal:lla kirjoitettu. Nykyään siihen tarvitaan pieniä muutoksia, mutta isoja muutoksia ei haluta, koska kaikki näppäimistön pikakomennot tulevat selkärangasta. Ohjelma toimii nykyisillä laitteilla myös ajatuksen nopeudella eikä ole pelkoa, että joku osaisi siihen murtautua, koska rajapintoja ei ole "roikkumassa" niin kuin nykyisillä ympäristöillä usein on.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yleensä uuden softan motiivi on myydä samalla uudet laitteet - koska vanhat eivät enää riitä pyörittämään uutta softaa. Tästä syystä monessa paikassa on edelleenkin käytössä -95 kirjoitettu varastonhallinta softa: Turbo Pascal:lla kirjoitettu. Nykyään siihen tarvitaan pieniä muutoksia, mutta isoja muutoksia ei haluta, koska kaikki näppäimistön pikakomennot tulevat selkärangasta. Ohjelma toimii nykyisillä laitteilla myös ajatuksen nopeudella eikä ole pelkoa, että joku osaisi siihen murtautua, koska rajapintoja ei ole "roikkumassa" niin kuin nykyisillä ympäristöillä usein on.

        "Yleensä uuden softan motiivi on myydä samalla uudet laitteet - koska vanhat eivät enää riitä pyörittämään uutta softaa."

        Höpöä. Ohjelmistoja tekevät firmat hyvin harvoin myyvät yhtään mitään laitetta.

        Ohjelmia uusittu perinteisesti siksi, että uudempi teknologia mahdollistanut softan tekemisen niin paljon paremmin. Toinen merkittävä syy ollut jatkuvuuden säilyminen, että säilyy yhteensopivana.

        Laitteita nyt menee uusiksi sitten mm. siksi, että niitä hajoilee.

        "Tästä syystä monessa paikassa on edelleenkin käytössä -95 kirjoitettu varastonhallinta softa: Turbo Pascal:lla kirjoitettu."

        Ei ole. Harvinaista, että tuollaista on missään mutta kai se jotenkin toimii jos FreePascalilla kääntyy. Mutta jos ei ole rajapintaa niin voi olla hankalaa, että kassa/verkkokauppa osaisi muuttaa varaston tilannetta tai kirjanpitojärjestelmä osaisi kysyä varastosaldon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Yleensä uuden softan motiivi on myydä samalla uudet laitteet - koska vanhat eivät enää riitä pyörittämään uutta softaa."

        Höpöä. Ohjelmistoja tekevät firmat hyvin harvoin myyvät yhtään mitään laitetta.

        Ohjelmia uusittu perinteisesti siksi, että uudempi teknologia mahdollistanut softan tekemisen niin paljon paremmin. Toinen merkittävä syy ollut jatkuvuuden säilyminen, että säilyy yhteensopivana.

        Laitteita nyt menee uusiksi sitten mm. siksi, että niitä hajoilee.

        "Tästä syystä monessa paikassa on edelleenkin käytössä -95 kirjoitettu varastonhallinta softa: Turbo Pascal:lla kirjoitettu."

        Ei ole. Harvinaista, että tuollaista on missään mutta kai se jotenkin toimii jos FreePascalilla kääntyy. Mutta jos ei ole rajapintaa niin voi olla hankalaa, että kassa/verkkokauppa osaisi muuttaa varaston tilannetta tai kirjanpitojärjestelmä osaisi kysyä varastosaldon.

        "Ei ole."

        On varmasti ainakin yksi ja se on minun tekemä. Samassa firmassa on myös pari muuta minun tekemää softaa. Joista ainakin toinen herätti ihailua koska ohjelmaa pyydettiin vuoron lopussa ja lupasin aamulla tuoda sen töihin tullessani ja kun sen seuraavan kerran näin oli väliä 5..7 vuotta ja tarkastellasani sen yllä pitämää lokia kaikki oli toiminut täysin niin kuin se silloin oletettiin olevan tarpeellista asettaa toimimaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Ei ole."

        On varmasti ainakin yksi ja se on minun tekemä. Samassa firmassa on myös pari muuta minun tekemää softaa. Joista ainakin toinen herätti ihailua koska ohjelmaa pyydettiin vuoron lopussa ja lupasin aamulla tuoda sen töihin tullessani ja kun sen seuraavan kerran näin oli väliä 5..7 vuotta ja tarkastellasani sen yllä pitämää lokia kaikki oli toiminut täysin niin kuin se silloin oletettiin olevan tarpeellista asettaa toimimaan.

        "On varmasti ainakin yksi ja se on minun tekemä."

        Kuinka paljon möit uusia tietokoneita?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "On varmasti ainakin yksi ja se on minun tekemä."

        Kuinka paljon möit uusia tietokoneita?

        En ole myynyt yhtään konetta eläessäni


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole myynyt yhtään konetta eläessäni

        Eli ohjelmia ei tehdä siksi että myytäisiin tietokoneita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli ohjelmia ei tehdä siksi että myytäisiin tietokoneita.

        Ensimmäisen kierroksen ohjelma on sellainen, joka ei myy tietokoneita. Toisella kierroksella koodarit on irtisanottu ja tilalle palkattu uusia jotka eivät hommaan pysty - ohjelmasta tulee hidas: Toimitusjohtaja saa idean, että tällähän myydään tietokone, jolla ohjelmaa pystyy pyörittämään siihen rinnalle! Ja näin tapahtuu koko ajan esim. mikkihiirisoftan toimesta - vai oletko sokea?


    Ketjusta on poistettu 19 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      141
      10295
    2. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      53
      2954
    3. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      205
      2794
    4. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      25
      2107
    5. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      17
      1858
    6. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      17
      1679
    7. Voi kun mies rapsuttaisit mua sieltä

      Saisit myös sormiisi ihanan tuoksukasta rakkauden mahlaa.👄
      Ikävä
      14
      1586
    8. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      18
      1577
    9. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      18
      1533
    10. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      15
      1358
    Aihe