Ja kun ei oo mitään elämääkään niin vastoinkäymiset tuntuu todella pahoilta. Ei hitto... Mitä minä teen. Taidan vaan olla epäonnistunut ihminen. Ei tätä enää kauan yksin jaksa. Pitäis yrittää hankkia elämä, mut ei sitä ihan helposti näin kotona kyyhöttäessä saa. Sori nyt kaikille että oon tämmönen. Tulinpahan nyt tänne valittamaan kun en muutakaan keksiny. Kun ois edes joku jonka kanssa jakaa ilot ja surut...
Mikään ei onnistu!
Luuser
1298
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jokaisella on omanlaisensa elämä. Elämä ei ole jotain sellaista, mikä olisi jossain muualla, joskus muulloin. Se on juuri nyt ja tässä, jokaisella ihmisellä. Jokaisen elämä on yhtä arvokas.
Älä ole pahoillasi, että olet kokenut vastoinkäymisiä tai että olet mikä olet. Olet tärkeä! Elämässä tulee kolhuja. Jokaisella on omat "ristinsä". Ne kuuluvat asiaan. Ongelmat voi nähdä haasteina, kutsuina kokeilemaan, miten käy. Usein on niin, että ongelman selvitettyään on vaikea edes muistaa, miten pulma oli alunperin tuntunut niin hankalalta.
Masennukseen saa apua ja siitä voi toipua. Usko, että kaikki kääntyy parhain päin. Heittäydy tuon uskon varaan. Et ainakaan menetä mitään uskomalla parempaan huomiseen. Kokeile!
Ihmisiin voi tutustua kaikkialla, missä ihmisiä on: harrastusten parissa, töissä, koulussa, puistossa, kirjastossa...missä vain! Tarvitaan vain se aloitus ja asiat ruullaavat yleensä omalla painolla eteenpäin. Monet suomalaiset ovat sellaisia, että he kummeksuvat vieraita ihmisiä, mutta heti jos on kyseessä tuttu, ollaan hyvinkin erilaisia suhtautumisessaan. Ei muuta kun kokeilemaan/etsimään! Aloitus on vaikein osa, mutta sitten helpottaa. Luota itseesi - se näkyy ulospäin!
Toivotan sinulle voimia. Niin kauan kun on elämää, on toivoa!