Menetetty tilaisuus harmittaa

Olen nuorehko nainen, elänyt parisuhteessa teini-iästä lähtien, melkein 20 vuotta, suhteessa joka ei todellakaan ole hyvä, vaan paremminkin alistava ja määräilevä.
Seksielämäni on ollut koko ikäni surkeaa, ja viime aikoina olematonta, en tahdo miestäni, joka on loukannut minua niin paljon sekä henkisesti että myös fyysisestikin, itsetuntoni on olemattomalla tasolla, päivittäin saan kuulla kuinka kamalan näköinen ja huora olen.

Muutama viikko sitten minulla olisi ollut tilaisuus "saada" mieheltä, jota olen pitänyt kiinnostavana pitkään ja ihastunutkin tavallaan, ja kuin yllättäen hänelläkin oli (sanojensa mukaan ainakin) tunteita minua kohtaan. Viime tipassa kuitenkin jänistin, mietin, mitä hänenlaisensa ihana mies minussa näkisi muuta kuin helpon nakin. Arvatkaapa olenko murehtinut tätä menetettyä tilaisuutta kokea, miltä tuntuu rakastelu. Olemme kyllä vieläkin tekemisissä, mutta koska kumpikin olemme varattuja, on välillämme tämä tietty este. Kyse ei ole siitä että haluaisin mitään rakkaussuhdetta, vaan ihan puhtaasti seksiä. Kuitenkaan en halua ketä tahansa, vaan ihmisen, josta pidän muutenkin.

Mielessä pyörii kuitenkin mieheni haukkumasanat ja ajatus siitä, että loppuviimein sitten taidan olla "huono nainen", kuten hän on minua koko yhdessäolomme ajan jaksanut muistuttaa, vaikken pettänyt häntä olekaan kuin ajatuksen tasolla. Siltikin olisin halunnut edes sen yhden kerran kokea elämässäni :(, vaikka tuntuu että se ei ole naiselle sopivaa haluta mieheltä vain sitä...
71543
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

ole hyviä tuloksia. Asiat vain mutkistuvat.

Sinä ansaitset parempaa! Ansaitset parempaa kohtelua parisuhteessa, ansaitset parempaa kuin pelkkää seksiä varatun miehen kanssa.

Ota hyvä tyttö itseäsi niskasta kiinni ja tee jotain!

Äänestä
  • Mutta elämäntilanne on sellainen, etten pysty lähtemään vain itseäni ajatellen. Jos niin olisikin, en hetkeäkään miettisi. Ja kummasti sitä kasvaa toiseen kiinni, vaikka asiat eivät hyvin olisikaan, osa on siis omastakin saamattomuudesta kiinni. Tai myös siitä, että en itse ole mitenkään täydellinen, vaan vikaa on myös minussa. Silti en katso ansainneeni sitä kohtelua, jota olen osakseni saanut, siitä kai sai alkunsa tämä suunnaton hellydenkaipuu, haluaisin hellyyttä ja intohimoa tähän paskaan elämääni.

    Ja tuska on kova, kun en saa tätä kaipuutani tyydytettyä.

    Äänestä

  • -N- kirjoitti:

    Mutta elämäntilanne on sellainen, etten pysty lähtemään vain itseäni ajatellen. Jos niin olisikin, en hetkeäkään miettisi. Ja kummasti sitä kasvaa toiseen kiinni, vaikka asiat eivät hyvin olisikaan, osa on siis omastakin saamattomuudesta kiinni. Tai myös siitä, että en itse ole mitenkään täydellinen, vaan vikaa on myös minussa. Silti en katso ansainneeni sitä kohtelua, jota olen osakseni saanut, siitä kai sai alkunsa tämä suunnaton hellydenkaipuu, haluaisin hellyyttä ja intohimoa tähän paskaan elämääni.

    Ja tuska on kova, kun en saa tätä kaipuutani tyydytettyä.

    Nimittäin tämän miehen naiselle. Hänellä se tuska tulee olemaan tosi kova jos mies pettää ja hän ei voi asialle mitään...

    Äänestä

Sinä et ole huono nainen, USKO, USKO, USKO, USKO, USKO UUUUUSSSSKKOOOOOOOOO.
Epäselvää?

Te ette vain rakasta toisianne.

Äänestä

Lähde pois tuollaisesta suhteesta, maailmassa ei ole mitään sellaista syytä että pitäisi elää onnettomassa suhteessa jonkun kanssa. aina voi lähteä, vaikka se voi olla hyvinkin vaikeaa. ei kannata alistua, pitää tahtoa ja vaatia itselleen parempaa. kulunut sananparsi, mutta kerran me täällä vain elämmä, vain kerran tätä ikää, vain kerran tätä päivää.

itse lopetin puoli vuotta sitten parisuhteen jolla ei ollut minulle mitään annettavaa..asia pyöri mielessäni kauan jopa vuosia..ero oli vaikea, mutta olen onnellinen että tein sen, koska nyt voin keskittyä rakentamaan omaa elämää ja olen ottanut opiksi, en tee mitään sellaista mitä en halua tehdä. olen onnellinen, ja minua puistattaa ajatuksin siitä jos vielä olisin siinä parisuhteessea. kaiki siinä suhteessa oli muuten hyvin, paitsi en vain enään rakastanut, seksioli vastenmielistä jne.

nyt tunnen itseni vuosien jälkeen taas omaksi itsekseni, olen vapaa ja olen ihastunut..

mutta elä koske varattuun mieheen eläkä petä, koska se ei oleratkaisu ongelmaan, se vain lisää ongelmia itsellesi ja muille, ensin irottaudut suhteesta, sitten katsastamaan sinkkumiehiä.

toivottavasti elämäsi paranee. kaikkea hyvää.

Äänestä
  • sanoo, lähde pois suhteesta.
    kun suhde on kestänyt ikuisuuden,
    ja ollaan oltu yhdessä tosi nuoresta.
    itsekkin välillä funtsin, että pitäskö
    mun ottaa ja lähteä...
    tiedän, että ottajia olisi.
    mutta kun se kynnys on niin suuri, miksi?

    Äänestä

Kenenkään naisen ei pidä suostua ottamaan vastaan kumppaniltaan henkistä väkivaltaa, fyysisestä puhumattakaan! Olet nuori, älä pilaa elämääsi! Kerää voimasi, jätä mies.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


-N- kirjoitti:

Olen nuorehko nainen, elänyt parisuhteessa teini-iästä lähtien, melkein 20 vuotta, suhteessa joka ei todellakaan ole hyvä, vaan paremminkin alistava ja määräilevä.
Seksielämäni on ollut koko ikäni surkeaa, ja viime aikoina olematonta, en tahdo miestäni, joka on loukannut minua niin paljon sekä henkisesti että myös fyysisestikin, itsetuntoni on olemattomalla tasolla, päivittäin saan kuulla kuinka kamalan näköinen ja huora olen.

Muutama viikko sitten minulla olisi ollut tilaisuus "saada" mieheltä, jota olen pitänyt kiinnostavana pitkään ja ihastunutkin tavallaan, ja kuin yllättäen hänelläkin oli (sanojensa mukaan ainakin) tunteita minua kohtaan. Viime tipassa kuitenkin jänistin, mietin, mitä hänenlaisensa ihana mies minussa näkisi muuta kuin helpon nakin. Arvatkaapa olenko murehtinut tätä menetettyä tilaisuutta kokea, miltä tuntuu rakastelu. Olemme kyllä vieläkin tekemisissä, mutta koska kumpikin olemme varattuja, on välillämme tämä tietty este. Kyse ei ole siitä että haluaisin mitään rakkaussuhdetta, vaan ihan puhtaasti seksiä. Kuitenkaan en halua ketä tahansa, vaan ihmisen, josta pidän muutenkin.

Mielessä pyörii kuitenkin mieheni haukkumasanat ja ajatus siitä, että loppuviimein sitten taidan olla "huono nainen", kuten hän on minua koko yhdessäolomme ajan jaksanut muistuttaa, vaikken pettänyt häntä olekaan kuin ajatuksen tasolla. Siltikin olisin halunnut edes sen yhden kerran kokea elämässäni :(, vaikka tuntuu että se ei ole naiselle sopivaa haluta mieheltä vain sitä...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu