Sinulle sopiva
Perustele miksi hän olisi
Anonyymi-ap
25464
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Istuu hyvin. Ovat sopivat
Ei purista
Tarpeeksi löysät
Ei ole ketään
Uskon että tykkäisimme samantyylisistä jutuista. Ollaan kummatkin vähän ujoja, ajatellaan samalla tavalla monista asioista. Voi olla että meidän olisi hyvä olla toistemme kanssa. Jopa rakastaa toisiamme.
Henkisellä ja fyysisellä puolella jotenkin vain niin passeli. P siis.
Herkku Nam Nam
Symphony of restruction
Hän on aivan upea, mun taistelupari.
Arvostan outoa syvää yhteyttä ja ystävyyttämme, jossa kaikki on helpompaa yhdessä, kun hän vaan on, juuri sellainen kun on.
Aina on joku käsirysy päällä?
Eipä koskaan ole ollut, henkistä kiusoittelua vaan kaikella rakkaudella
Varmaan saisin olla ihan oma herkkä itseni eikä nainen kiusaisi tai satuttaisi. Mieheltä.
Nainen ehkä ymmärtää että elämä on lyhyt ja että jos saa ikioman rakkaan, häntä tulisi kohdella aivan loputtomalla lempeydellä ja rakkaudella. Itsekin toivon ymmärtäväni tuon.
Eli nada
Luultavasti ymmärtää, jos on aikuinen, elämää nähnyt ihminen. Sivusta
Hän on minun täysi vastakohta. En tunne häntä, mutta luulen, että hyvin monella tavalla, mutta toisaalta hänessä on paljon samaa, kuin itsessäni.
Hän vain tuntuu jostain syystä oikealta. Kukaan muu ei ole vastaavia tuntemuksia aiheuttanut.
Olemme hyvin samanhenkisiä. Hänen olemassaolonsa saa minut onnellisemmaksi, kuin mikään muu, ikinä ennen.
En pysty kun ei kunnolla ole tutustuttu. Vähän vain alkuun päästy. Mukavaa ja aurinkoista helatorstaita hänelle tahdon kuitenkin toivottaa.
No jos ei kerran niin paljoo vituta tmv prööt
Ei harmita. Olen valmis kaikkiin lopputuloksiin. Siksi en pelkää.
Pidän siitä hetkestä kun kaksi hyvin erilaista elementtiä kohtaa siten, että vesi palaa.
Kyseenalainen kysymysmerkki vielä. Tuntuisi silti jotenkin kummalla tavalla sopivalta, turvalliseltakin? En vain tiedä uskallanko/ haluanko enää koskaan päästää ketään lähelle. En varmaan. Toivon hänelle pelkkää hyvää elämään ja olisi kiva kun tietäisi sen että jos on vaikeita hetkiä elämässä niin minulle saa kyllä soittaa.
Kutsuva ja kuunteleva. Aidosti huomioonottava ja välittävä. Vain hänen läheisyydelle uskaltaisin antautua.
Olen miettinyt, että ehkä ei olisikaan. Olen ollut ihastunut vain siihen puoleen hänestä, jonka halusin nähdä. Mutta ymmärsin, että hän ei olekaa sellainen. Samoin kuin tällä palstalla haluaa kuvitella, että juuri se oma ihastuksen kohde kirjoittaisi ne mukavat viestit. Ja voihan kirjoittaakin, mutta kenelle tai keille. Nobody knows.
Tunnetko sitten niin hyvin?