tahtoo usein unohtua uskonnoista - myöskin tällä palstalla islamista - keskusteltaessa. Se on kuitenkin tärkein aihe. Miten uskova kokee Jumalansa/jumalansa (jos uskonto on monijumalainen)? Tunteeko hän olevansa yhteydessä Jumalaan/jumaliin päivittäin, joskus harvoin - vai ehkä aina? Onko hänellä persoonallisia, opetuksista ja pyhästä kirjallisuudesta riippumattomia kokemuksia jumaluudesta?
Maan päällä elävät ihmiset riitelevät uskontojen riiteistä, ruokatavoista, pukeutumissäännöistä, dogmeista ja pyhien kirjojen tulkinnoista niin että ilma raikaa. Jopa uskontoon perustuvia sotia, kansanmurhia ja vainoja on kaiken aikaa.
Jos on olemassa Jumala/jumalia ja jos on olemassa oikea ja suotava tapa olla yhteydessä jumaluuteen, niin eikö kaikki "palaa" siihen, miten uskova yksilö elää ja valmistautuu elämänsä päättymiseen,jonka jälkeen tapahtuvasta ei tieteen keinoin voi muuta todistaa, kuin että ihminen muuttuu maaksi. Yksilön uskonto taas antaa vastauksen siihen, mitä muuta hänelle voi tapahtua kuoleman jälkeen.
Pysähtyminen pohdiskelemaan omaa jumalasuhdetta (tai sitä, ettei jumalasuhdetta ole) saattaisi viileentää monista "muotoseikoista" käräjöimistä.
---
Kun esimerkiksi me ei-muslimit tällä palstalla pohdimme islamia, taidamme enemmän pohtia muslimeja kuin muslimien uskon kohdetta.
Maan päällä elävät ihmiset riitelevät uskontojen riiteistä, ruokatavoista, pukeutumissäännöistä, dogmeista ja pyhien kirjojen tulkinnoista niin että ilma raikaa. Jopa uskontoon perustuvia sotia, kansanmurhia ja vainoja on kaiken aikaa.
Jos on olemassa Jumala/jumalia ja jos on olemassa oikea ja suotava tapa olla yhteydessä jumaluuteen, niin eikö kaikki "palaa" siihen, miten uskova yksilö elää ja valmistautuu elämänsä päättymiseen,jonka jälkeen tapahtuvasta ei tieteen keinoin voi muuta todistaa, kuin että ihminen muuttuu maaksi. Yksilön uskonto taas antaa vastauksen siihen, mitä muuta hänelle voi tapahtua kuoleman jälkeen.
Pysähtyminen pohdiskelemaan omaa jumalasuhdetta (tai sitä, ettei jumalasuhdetta ole) saattaisi viileentää monista "muotoseikoista" käräjöimistä.
---
Kun esimerkiksi me ei-muslimit tällä palstalla pohdimme islamia, taidamme enemmän pohtia muslimeja kuin muslimien uskon kohdetta.
Vastaukset 25
Vanhimmat
"Miten uskova kokee Jumalansa/jumalansa (jos uskonto on monijumalainen)?"
Miksi ihmeessä kirjoitetaan pienellä "jumalat", jos uskonto on monijumalainen?
Millaisen käytännön olet nähnyt esim. uskontotieteellisessä kirjallisuudessa?
Minusta on luonnollista kirjoittaa näin. Jos olen väärässä, palauta minut maan pinnalle - jos esim. kielitoimisto neuvoo kirjoitettavaksi toisin.
Jumala kirjoitetaan isolla alkukirjaimella silloin kun se on erisnimi, eli jumalan nimi. Jos uskonnossa on useita jumalia, niin todennäköisesti yhdenkään jumalan nimi ei ole Jumala (paitsi tietenkin maailman levinneimmässä polyteismissä, kristinuskossa).
Hertha kirjoitti ainoalla oikealla tavalla. Kommenttisi oli niin suurta tietämättömyyttä osoittava, että sen perusteella on helppo nähdä sairas, ainoastaan islamiin kohdistuva kiihkovihamielisyytesi. Sinulla ei yksinkertaisesti näytä olevan eväitä ymmärtää, että islamissa palvotaan samaa Jumalaa (huom. ERISNIMI), ja islam ei ole sen huonompi uskonto kuin maailman eniten inhimillistä kärsimystä ja kuolemaa aiheuttanut sisaruskontonsa. Melko samaa paskaa vain hieman eri paketeissa tarjoavat nuo Lähi-Idän tappajauskonnot.
"Jopa uskontoon perustuvia sotia, kansanmurhia ja vainoja on kaiken aikaa."
Etkö ole oppinut kollegaltasi aabrahamilta mitään???
Salatieteissä en ole vielä päässyt niin pitkälle, että voisin varmistaa, ketkä ovat kollegoitani.
---
Mikä onkaan suhteesi Jumalaan/jumaliin?
johdattaa keskustelua sivuun?
Kutittaako, etkä saa raapia?
Voisitko uskoa Koraanin ilmoittamaan Jumalaan?
Unohda tässä vaiheessa muslimit.
>Kutittaako, etkä saa raapia?>
En ymmärrä - taaskaan - mitä tarkoitat, mutta ei minua kutita. Ja jos kutittaisi, niin kyllä pystyn raapimaan. Ainakin jos tuo kommandopipopäinen mies kalasnikov kädessään ei huomaa.
>Voisitko uskoa Koraanin ilmoittamaan Jumalaan?>
En missään nimessä. Aivan kauhean julma jumala.
Miksi muuten sinua tämä kiinnostaa?
Niinpä niin. Uskontojen tunnustajat aiheuttavat kutinaa.
Millä tavalla luet kristillisen kulttuurin edustajana uskontomme pyhien kirjoitusten kuvauksia Jumalasta? Miten helppoa sinun on ohittaa kohdat, joissa Jumala kuvataan rankaisevana ja kärsimyksiä sallivana kaikkivaltiaana?
Miten helppoa sinun on esim. Koraania lukiessasi ohittaa kohdat, joissa Jumala kuvataan auttavana ja armeliaana?
nyt alkaa olla kiire. harmi sillä olisi ollut kiinnostavaa. jatketaan mahd. myöh.
>>Niinpä niin. Uskontojen tunnustajat aiheuttavat kutinaa.>>
No se pitää kyllä paikkansa. lievästi sanottuna. pain in the ***
>Millä tavalla luet kristillisen kulttuurin edustajana uskontomme pyhien kirjoitusten kuvauksia Jumalasta?>
Vaimo on ollut vähän vihainen kun vihkiraamattumme on täynnä punakynämerkintöjä. merkkasin kaikki ristiriitaisuudet tai kohdat joista en tykännyt.
>Miten helppoa sinun on ohittaa kohdat, joissa Jumala kuvataan rankaisevana ja kärsimyksiä sallivana kaikkivaltiaana?>
Nimenomaan niihin kohtiin olenkin kiinnittänyt huomiota, enkä tykkää.
>Miten helppoa sinun on esim. Koraania lukiessasi ohittaa kohdat, joissa Jumala kuvataan auttavana ja armeliaana?>
auttavana ja armeliaana, mutta _kenelle_?
Olisin mielelläni jatkanut.
"Kun esimerkiksi me ei-muslimit tällä palstalla pohdimme islamia, taidamme enemmän pohtia muslimeja kuin muslimien uskon kohdetta."
Kun esimerkiksi me ei-ufouskovaiset tällä palstalla pohdimme ufouskontoa, taidamme enemmän pohtia ufouskovaisia kuin ufouskovaisten uskon kohdetta.
Ymmärrätkö?
Toki ymmärrän.
Ja silti: jos ufoja on olemassa, kyllä ne kiehtovuudessa hakkaavat ufouskovaiset mennen tullen.
Jos ufoja ei ole olemassa, kohautan hartioitani ja sanon: "So what? On paljon muutakin, johon uskotaan, ja jota ei ole olemassa."
Täällä on kyllä tehty keskustelun aloitteita näistä asioista, mutta muslimeilla ei ole mitään sanottavaa tästä aiheesta. Islamin usko on aivan erilaista kuin kristinusko, siksi on erehdyttämistä väittää samojen asioiden löytyvän molemmissa uskonnoissa.
Kun epäluuloja lietsotaan kiihkeästi joka päivä, ei mitään asiallista keskustelua voida käydä. Muslimeita kiihotetaan valheellisilla väitteillä ja heillä ei ole mitään käsitystä todellisuudesta. Kaikki on propagandan vääristämää.
Muslimien ajatuksista on vaikea saada selvää, koska heillä ei ole lupaa käydä avoimia keskusteluja kristittyjen kanssa. Heillä on käskyt välttää sellaista.
Sinun avauksesi sopisi parhaiten kristinuskon palstoille. Siellä on aina halukkaista vastaajia. Täällä ei ole heitä aina.
No niin, pysytäänpäs asiassa, eli uskon kohteessa.
Miten näet Koraanin ilmoittaman Jumalan, miten taas esim. Raamatun? Vai oletko perehtynyt kumpaankaan? Onko jumalasuhteesi pyhistä kirjoista ja dogmeista riippumaton?
Tällaisesta pitäisi kirjoittaa pitkä artikkeli. Minä en kuitenkaan ole pitkien artikkelien kirjoittaja.
Jonkin verran sitä on ripoteltu vastauksiin kuukausien kuluessa.
Kyllä minä näen välttämättömänä jonkinlaisen järjestyksen olemisen, joka on lisäksi huikean paljon korkeammalla kuin mitä ihmiset pystyy järjestystä luomaan. Siihen tulee välttämättä myös oikeudenmukaisuus mukaan, muutenhan kaikki romahtaisi. Olemassaolon kaikki ulottuvuudet ovat ihmiselle mahdotonta ymmärtää. Parasta on vaan, ettei kohella aivan vastuuttomasti. Uskon kyllä, että elämään kuuluu myös vastuu, eihän muuten olisi oikeudenmukaisuutta. Kaikenlainen kauneus ja hyvyyden runsaus viittaa siihen, että Luoja on hyvä.
Islamia pidän liian yksinkertaisena lakioppina, joka vieroittaa ihmisiä ajattelemasta rakentavia ajatuksia.
>> Miten näet Koraanin ilmoittaman Jumalan, miten taas esim. Raamatun?>>
Koraanin ilmoittama jumala on väkivaltainen jumala. Erilaisista adjektiiveista tulee äkkiseltään mieleen:
- tyrannimainen
- kateellinen
- sotaalietsova
- suvaitsematon
- hyvä ja antelias "omilleen" ts. rasistinen
- sadistinen
Minulle tällainen jumala on aika kaukana rakkaudesta. Mutta rakkauttahan on muslimien ja aabrahammien keskuudessa pidettykin vähintään toisarvoisena asiana. Vanhan Testamentin jumala ei juurikaan eroa Koraanin jumalasta julmuuden osalta.
>>Onko jumalasuhteesi pyhistä kirjoista ja dogmeista riippumaton?>>
Tietenkin oma kasvuympäristö vaikuttaa, minkälaiseksi oma jumalakuva muodostuu.
Kerron tässä salaisuuden. En ole koskaan tuntenut oloani kotoisaksi kirkossa. Olen jotenkin aistinut haistanut siellä tekopyhyyttä. Mutta kuitenkin se, mitä Jeesuksesta on kirjoitettu, kertoo pääosin hyvästä henkilöstä.
Olen erittäin maallinen tyyppi.
Eniten uskonnollisessa mielessä minuun vaikutti joskus iltalukiossa kurssi maailmanuskonnoista.
Kirjan buddhalaisuusosio oppeineen vaikutti minuun syvästi kyseisessä elämäntilanteessani, mutta sekin pieni "herääminen" on jo aikoja sitten laimentunut unholaan. Islamkin kuului kurssiin, ja sekin osio piti lukea. Ei vaikuttanut minuun mitenkään erityisesti. Islamista kertova osio oli itse asiassa tylsin kaikista. Kiinnostukseni heräsi 11.9.2001 jälkeen - ei mitenkään myönteisessä mielessä kuten huomannet.
Pääpiirteittäin voisin sanoa, että oma jumalasuhteeni on useimmiten on/off ja se ei todellakaan ole riippuvainen VT:n tai Koraanin dogmeista. Uudessa Testamentissakin on paikoin aika ilkeitä juttuja.
Buddhalaisuuden idealismi viehättää, mutta realistisena ihmisenä olen hylännyt totaalisen väkivallastakieltäytymisen. "Jos kimppuun hyökätään, on puolustauduttava."
Jos ajattelee tapaa, miten alkukristityt kokoontuivat (esim. toistensa koteihin), ja vertaa siihen, miten myöhempien aikojen kristityt (tai itseään sellaisina pitävät) ovat kokoontuneet, kauneimmatkin kirkot tuntuvat keinotekoisilta luomuksilta. Niin, et ole tuntenut oloasi kotoisaksi... Suhteesi metafyysiseen lienee mutkatonta. Toisaalta joidenkin ateistien (en oikein saanut selvää, oletko ateisti vai et) suhde metafyysiseen on kovin mutkikas. Paradoksi.
Meillä maallistuneissa länsimaissa voimme aivan rauhassa olla suorittamatta mitään uskonnollisia rituaaleja (rukouksia, paastoja yms.) ja muistelematta uskonnollisten juhlapyhien taustalla olevia tapahtumia, kunnioittamatta lepopäivää - ja silti saatamme uskoa uskontojemme perusdogmeihin. Uskomme on "yksityisasiamme", eikä se saa haitata uraamme, harrastuksiamme ja ystävyyssuhteitamme; se ei saa aiheuttaa kiusallista kutinaa edes oman kulttuuripiirimme kanssaihmisissä. Uskomme, ettei Jumala pahastu, vaikka pidämme häntä vain "salarakkaana". Ihmettelemme, miksei monien muiden uskontojen piirissä tajuta tällaista. Ihmettelemme, miksi Jumala muissa uskonnoissa vaatii niin paljon ihmiseltä.
>(en oikein saanut selvää, oletko ateisti vai et)>
Kun minä en oikein tiedä. Minusta tuntuu hölmöltä sanoa juuta tai jaata olennosta, josta en voi saada objektiivista tietoa.
(Tietenkin silloin, kun joku toinen julistaa ensin (Raamattu, Koraani, henkilö jne.) voin sanoa juun tai jaan). Tämä sulkulauseke oli tarkoitettu aabraham-ehkäisyvälineeksi.
Katsoisin, että tuossa viimeisessä kappaleessa yleistit liikaa sanan me alle.
Omasta puolestani voin sanoa, ettei minua haittaa laisinkaan 5 kertaa päivässä rukoilu - se ei vahingoita ketään (paitsi ehkä työnantajan kassavirtaa korkeintaan). Eikä minua haittaa mitkään muutkaan rauhalliset rituaalit. Pääsääntönä tosiaan on, että ne eivät häiritse muita. Tämän toisten huomioonottamisen pitäisi olla itsestään selvyys, jos sovussa aiotaan elää.
>>Ihmettelemme, miksi Jumala muissa uskonnoissa vaatii niin paljon ihmiseltä.>>
Niinpä. Eikö kyse ole juuri siitä jumalakuvasta, mikä eri kansoilla on? Mistä johtuu, että eri kansoilla on erilaiset jumalakuvat? Mistä jumalakuva muodostuu?
Jos oletamme, että on ihan oikeasti olemassa Jumala, ja että Jumala vaatii ihmisiltä saavutuksia.
Katsokaamme sitten maailmaa ja kysytään itseltämme, kuka on saavuttanut ja mitä?
No, tiedämme, että maailmanuskonnoissa on paljon profeetallista traditiota, jopa kirjoitettuna.
Tällaisen tradition sanotaan olevan jumalallista ilmoitusta. Uskotko tällaiseen? Objektiivista tietoa totta vieköön et voi saada, mutta uskotko viesteihin?
Käsittääkseni muslimien mielestä Muhammedia edeltävien profeettojen sanoma on vääristynyt.
Kristinuskonkin kannalta Jeesus oli kyllä profeetallinen henkilö, sen lisäksi että hänet käsitettiin Messiaaksi ja Jumalan pojaksi. Varhaisimmatkin hänestä ja hänen sanoistaan kertovat tekstit ovat about 30 vuotta hänen kuolemansa jälkeen - jos otetaan huomioon Paavalin kirjoituksia, alle 30 vuotta. Miten oikein hänen sanansa ovat jääneet muistiin? Ja miten oikein niitäkin sitten on tulkittu ja ihmisyhteiskunnassa käytetty?
Dogmatiikassa puhutaan "yleisestä ilmoitukseta" ja "erityisestä ilmoituksesta". "Yleinen ilmoitus" ilmenee kaikille ihmisille uskonnosta/uskonnottomuudesta riippumatta luonnossa, "vaistomaisessa" jumaluuden kokemisessa jne. Jos tämä pitää paikkansa, "yleinen ilmoitusko" meidät panee pohtimaan metafyysisia ulottuvuuksia, ja mahdammeko silloin peräti olla oikealla tiellä?
Jos uskomme "erityiseen ilmoitukseen" ja vakuutumme sen ilmoittamasta jumalakuvasta ja sen tarjoamasta pelastuksesta ja ainoasta oikeasta tiestä, liitymme uskontoon.
---
Lainasin tässä Mika Waltarin "Mikael Karvajalan" ja "Mikael Hakimin". Onh jo aikaa siitä, kun ne viimeksi luin. Mikael lähti Suomen Turusta ja raa'aasta Euroopasta 1500-luvun alussa ja päätyi sulttanin orjaksi, sitten lääkäriksi ja suurvisiirin suosikiksi.
Jaksan aina ihmetellä Waltarin laveaa (lavertelevaakin) ja faktarikasta samoilua politiikan, uskonnon ja katalien naisten maailmassa. Nääs, minusta Waltarikin on historiallisissa romaaneissaan jotenkin, häivähtäen, profeetallinen. Nyt on aika lukea, miten hän kirjoitti 1500-luvun Turkista ja muusta islamilaisesta maailmasta 1940-luvun lopulla - ja mitä ajatuksia siitä saisi.
Mainitsit oikeudenmukaisuuden.
Lait ovat ihmisten laatimia. Ihmisten oikeudenmukaisuus on suhteellista ja oikeuden toteuttaminen vajavaista, jopa välistä "oikeuden" irvikuva ja huutava vääryys.
Miksi yleensä "kehtaamme" puhua oikeudenmukaisuudesta, kun olemme tuomarinviitan ryvettäneet niin, ettei sitä enää narrinpuvusta erota? Meillä on käsite oikeudenmukaisuus - mutta missä on todellinen oikeudenmukaisuus? Ehkäpä se on Jumalassa? Joka tapauksessa me ilmeisesti emme tiedä, mikä on todellinen oikeudenmukaisuus, koska kaikki järjestelmämme ovat puutteellisia. Viimeisen tuomion ajatus ei olekaan aivan absurdi.
Kirjoitin näin oikeudenmukaisuudesta:
"Kyllä minä näen välttämättömänä jonkinlaisen järjestyksen..... Siihen tulee välttämättä myös oikeudenmukaisuus mukaan, muutenhan kaikki romahtaisi."
Tässä sanoin siis, että järjestys täytyy olla oikein, että se toimisi. Se on sama kuin esim. auton moottorissa, teeveessä, ihmisen kehossa. Sitä voi laajentaa myös ihmisen mieleen. Nämä systeemit eivät toimi ja romahtavat jos ovat sekaisin.
Voihan pitää selvänä asiana, että Jumala pitää järjestystä, koska on luonut ja luo kaiken maailman. Nyt on luonnossa paljon epäjärjestystä ihmisen toimien ansiosta ja suuria osia luontoa kuolee. Monia lintulajeja kuolee jatkuvasti ja muukin eläinkunta harvenee. Lopulta voi tulla ihmisenkin vuoro. Ihminen häiritsee järjestystä, kun ei ymmärrä koko luonnon toimintaa.
Musliien ajatuksista on vaikea saada selvaa,koska heilla ei ole lupa kayda avoimia keskusteluja kristtyjen kanssa.
Perusteleppas tuo missa on sellainen kasky?
Olen keskustellut paivittain muslimien kanssa ei kukaan ole viela kieltanyt.
Pääasiallinen tietolähde islamin selityksiin on ollut islam Q&A-sivut. Sieltä on näitä tietoja haettu. Vastaajana oli siis eräs sheikki. Nyt ne ei toimi. Siitä ei tiedä, avataanko ne uudestaan.
Nämä ystävyyssuhteet oli selitetty sillä sivulla, mutta kaikki perustuu Koraaniin ja haditheihin. Etkö tunne Koraania? Sehän on siellä aivan selvään sanottuna.
Tässä on vähän rippeitä tiedoista jäljellä:
http://muslim-quotes.netfirms.com/obligedtohate.html
Islam Q&A ei aukea:
http://63.175.194.25/
Ei huolta. Sheikki jatkaa urheasti islamin likaisuuksien esilletuomista tajuamatta itse lainkaan, kuinka vastenmielisenä se normaaleille ihmisille avautuukaan.
http://63.175.194.25/index.php?ln=eng&dgn=4