Hallitus ajaa paikallista sopimista. Satonen sanoi, että sen tavoitteena on kannattavuuden parantaminen.
Jo nykyisin voi paikallisesti sopia asioista, jotka parantavat palkansaajan asemaa.
YT-neuvottelut menevät nykyään niin, että yritys kertoo yt-tarpeesta ja sen koskevan 100 henkeä ja tavoitteena vähentää 20 henkeä (todellinen tavoite 5 henkeä). Neuvottelujen jälkeen pelastetaan luottamushenkilön kasvot ja saadaan sovittua 10 hengen vähennys.
Tukilakot meni. Palkansaaja neuvottelee potku- ja leikatun ansiosidonnaisen uhassa yksin.
Tuleeko paikallisesta neuvottelusta vastaava kuin YT:stä? Työnantaja tuskin haluaa sanella palkansaajalle etuja.
Voisiko joku kertoa, mitä paikallisella sopimisella haetaan ja mitä konkreettista hyvää se voi tuoda lisää, kun jo nyt se voidaan sopia?
Jo nykyisin voi paikallisesti sopia asioista, jotka parantavat palkansaajan asemaa.
YT-neuvottelut menevät nykyään niin, että yritys kertoo yt-tarpeesta ja sen koskevan 100 henkeä ja tavoitteena vähentää 20 henkeä (todellinen tavoite 5 henkeä). Neuvottelujen jälkeen pelastetaan luottamushenkilön kasvot ja saadaan sovittua 10 hengen vähennys.
Tukilakot meni. Palkansaaja neuvottelee potku- ja leikatun ansiosidonnaisen uhassa yksin.
Tuleeko paikallisesta neuvottelusta vastaava kuin YT:stä? Työnantaja tuskin haluaa sanella palkansaajalle etuja.
Voisiko joku kertoa, mitä paikallisella sopimisella haetaan ja mitä konkreettista hyvää se voi tuoda lisää, kun jo nyt se voidaan sopia?
Vastaukset 32
Vanhimmat
Palkansaajan asemaa ei ole tarkoitus ajaa, vaan nimenomaan Satosen sanoin parantaa kannattavuutta omistajalle.
Suomessakin pitäisi tehdä oikeita työelämän uudistuksia, sen sijaan että palataan useita kymmeniä vuosia taaksepäin.
Ruotsissa työntekijöiden edustajat ovat yritysten hallituksissa ja jos erimielisyyttä esiintyy, työntekijöiden kanta voittaa riita-asioissa.
Useissa EU-maissa on kokeiltu 4-päiväistä työviikkoa ja todettu se hyväksi.
Suomessa oikeistopuolueet kokoomus, perusS, RKP ja vihreät, kirjasivat hallitusohjelmaan työehtojen heikennykset, joita Elinkeinoelämän keskusliitto EK on vuosikausia ajanut. Orpon hallitus ei ole ottanut huomioon eikä neuvotellut työntekijäpuolen kanssa. Sen sijaan hallitus on vedonnut itse kirjoittamaansa ohjelmaan, ja päättänyt säätää oikeistoenemmistöisen eduskunnan avulla työehtojen heikennykset, muun muassa lakko lait ja työsuhdeturvan leikkaukset työlaiksi.
Kolmikanta-yhteistyö voidaan unohtaa samoin kuin työelämän uudistukset niin kauan kun nykyinen hallitus päättää työehdoistamme EK:n tavoitteiden mukaan.
Hallitusken uudistukset tähtää palkansaajan ostovoiman heikennyksesn ja miljonäärien
Yritystuki on sosialietuutta jonka maksaa yksin palkansaajat rikkaille
Paikallisen sopimisen edut ovat ilmiselvät, jos niitä vaivautuu ajattelemaan.
98% suomalaisista yrityksistä on pieniä. Vain 2% yrityksistä päättää alakohtaisista TESseistä ja ne sovitaan niin, että se 2% hyötyy ja 98% kärsii. Tämä tapahtuu ei pelkästään AY-liikkeen hyväksymänä vaan vaatimana.
Nyt annetaan siis 98% yrityksistä mahdollisuus sopia paikallisesti. Se hyödytää kaikkia työntekijöitä. Ei AY-liikettä kiinnosta se, jos vaikka bussi lähtee työn kannalta huonoon aikaan, mutta se kiinnostaa pienen yrityksen johtoa ja työntekijöitä.
Paikallinen sopiminen on inhimillistä.
Taas kirjoitus paikallisesta sopimisesta, mikä ei tue mitään konkretiaa, miten se edistää palkansaajan asemaa.
Jo nyt voidaan paikallisesti sopia asioista, jotka ovat palkansaajalle edullisia, niin miksei niitä sitten sovita.
Kertokaapa siis, mitä paikallisella sopimisella haetaan ja mitä konkreettista hyvää se tuo palkansaajalle.
Se tuo joustavuutta toimintaan. Pienet yritykset eivät ole enää isojen armoilla.
Esimerkiksi työaikojen sopiminen vapaammin lisää hyvinvointia.
Et taida ymmärtää mitä sopimisella tarkoitetaan.
Sopiminen on vaihtokauppaa, siinä molemmat luopuvat vähemmän tärkeistä asioista saadakseen itselleen jotain, mitä pitävät arvokkaampana.
Työntekijä voi luopua asioista, joille hänellä ei ole merkitystä saadakseen jotain itselleen merkityksellisempää.
Tällä hetkellä niin ei voi menetellä kuin isoissa yrityksissä.
Työaikoja voi sopia vapaammin jo nyt, jos se tuo etua palkansaajalle.
Aivan, eli nykykyisin työnantaja ei voi antaa ilmaiseksi palkansaajalle edullisia työhyvinvointia edistäviä asioita eli sen vuoksi paikallista sopimista ei tehdä.
Kaikki palkansaajalle edulliset asiat jätetään sopimatta, kunnes saadaan tehtyä vastakauppaa.
Paikallisen sopimisen tarkoitus kuulostaa enemmän mahdollisuudelta sopia palkansaajalle epäedullisia asioita.
Voisiko uuteen paikallisen sopimisen sääntöön kirjata, että tehdään asioista reilua vaihtokauppa eikä sanella, kuten hallitus nyt tekee? Ruotsissa palkansaajalla on myös oikeus hylätä asiat, jos sopimiseen ei päästä.
Näyttää siltä, että Suomessa palkansaaja pelotellaan potkulailla ja ansiosidonnaisen leikkaamisella neuvottelemaan yksin (ay-liikkeen tuki viedään lainsäädännöllä) paikallisesti.
Mitä luulet, kumpi jää hommassa tappiolle?
Yritykset ovat ottaneet esimerkkiä SAK:sta.
Tehy sanoo paikallisesta sopimisesta näin:
Paikallinen sopimus palvelee sekä työntekijöiden etuja että työnantajan tarpeita.
Sopimisella on tarkoitus ottaa huomioon kaikkien tarpeet.
AY-liikkeen mukaan paikallinen sopimus palvelee sekä työntekijöiden etuja että työnantajan tarpeita. Siksi se on hyvä sallia kaikissa yrityksissä.
Siis kaikki hyvä mitä SDP on aikaan saanut tuhotaan ja poistetaan bielä kesälomatkin
Yritystuki on sosialietuutta jonka maksaa yksin palkansaajat rikkaille
Tehy-lehti 4.3.2024:
"Paikallisesta sopimisesta voi tulla hyvin sekavaa, jos hallituksen lakiesitys toteutuu"
"Tehyn mielestä paikallisesta sopimisesta ei saa tulla vain uusi keino heikentää työehtoja."
Eli tehyn näyttää olevan huolissaan siitä, että paikallisella sopimisella heikennetään työehtoja.
Tämä johtuu varmasti siitä, kun hallitus sanelee asiat. Niin on varmasti ajatus sanella paikallisesti asiat työnantajan etuja ajaen. Sitä tukevat potkulaki, ansiosidonnaisen leikkais ja tulilakkojen tekeminen laittomaksi.
Olen kuullut, että kaikkialla maailmassa on kesälomia.
Kerro, miten SDP teki sen?
Muutos on mahdollisuus.
Pelkurit ei uskalla ottaa sitä.
Yritystukea saavat uritykset ei yksittäiset ihmiset.
Eikö yksittäinen ihminen voi omistaa yrityksen. Kuka mielestäsi hyötyy silloin yritystuesta?
Vai jaetaanko nykyään yritystukea siksi, että yrityksellä on mahdollista maksaa edes minimipalkkaa?
Muutoksen voi tehdä hyvin. Jätetään sopimiselle ruotsinmallin mukainen ehto, että työntekijäpuolella on valta päättää loppupeleissä, tehdäänkö sopimus vai ei.
Näin saadaan homma eteenpäin nykyisessä luottamuspulassa, jonka hallitus vei vuosikymmeneksi.
Oletko tekemässä tämmöistä muutosta vai oletko pelkuri?
Tottakai paikallisella sopimisella heikennetään työehtoja, ei työnantajat ja hallitus olisi sitä muuten puskemassa eteenpäin.
Sitä saa mitä tilaa. Fiksummat jättää uppoavan laivan jo tässä vaiheessa ja jättää yritysten johdon ja omistajat keskenään Suomeen ;-)
Ei ay -liike ole työaikojen SOPIMISTA kieltänyt,työaikojen mielivaltaisen sanelun ay -liikkeen neuvottelema tes on kieltänyt.Nyt Orpon porukka tulee lain suojaamana sallimaan tällaisen sanelun ja paljon muita asioita joista inhimillisyys kaukana.
Paikallisessa sopimisessa ilman sopimusta rajaavia määritelmiä tulee duunarille käteen pelkkää paskaa.
Vain tyhmä sopii itselleen epäedullisen sopimuksen.
Pidätkö itseäsi siis tyhmänä?
Vai kuulutko siihen porukkaan, joka on omasra mielestään fiksu ja muut ovat tyhmiä?
Hallitus sanelee kolmikantaneuvottelut. Sama linja jatkunee paikallisessa sopimisessa, ellei lakiin kirjata siihen kuten Ruotsissa, että työntekijöillä on viime kädessä mahdollisuus olla sopimatta asiasta.
Hallituksen potkulaki ja ansiosidonnaisen leikkaus ja ay-liikkeen tuen vieminen viittaa siihen, että paikallinen sopiminen tulee olemaan sanelua. Toki hyviä yrityksiä ja johtajia löytyy.
Paikallinen sopiminen = Työantaja yksin sanelee palkan!
Paikallinen sopiminen = Palvelee työnantajan ja työntekijän tarpeita, sanoo AY-liike.
Uskon enemmän AY-liikettä.
Työnantajka joka tapauksessa sanelee palkan. Se ei teetä kannattamatonta työtä eikä sillä ole 10 miljoonaa 17 ihmisen palkkaan.
Totta, töihin tuleva itse päättää lähteekö sillä rahalla töihin vai ei.
Molemmat päättää.
Hallituksen ajatus on useilla toimilla "parantaa" työn kannattavuutta lähinnä tekemällä työttömän elämän todella vaikeaksi. Toivottavasti töitä löytyy, sitä tosin ei ole näköpiirissä.
Käytännössä hallituksen tavoite on palkkojen laskeminen tai vähintään jäädyttåminen. Tällä haetaan kannattavuutta omistajille.
Ei se ole hallituksen tavoite jamiksi olisikaan?
Hallituksen tavoite on, että palkoista jää enemmän käteen ja ostovoima paranee. Se on siksi koska sitä kansa haluaa.
Kansa on myös sitä mieltä, että työttömiä pitää kannustaa menemään töihin. Se ilmeisesti toimii koska moni työtön täällä itsee sitä, ettei ole hankkinut osaamista, joka takaisi paremman palkan.
Hallitus toteuttaa kansan tahtoa. Kansa on muutakin kuin pummeja.
Ei työtön voi hankkia osaamista, joka takaisi paremman palkan.
Jos lähdet opiskelemaan niin lähtee työttömyyskorvaukset/asumistuet ja joudut rötöstelemään opiskelun ohella.
Jos olet jo töissä ja tahdot hankkia osaamista, joka takaisi paremman palkan...No sekään ei onnistu, sillä hallitus poisti keinot siihen.
Hallitus leikkasi palkan sivukulujen laskua palkansaajilta. Työnantaja sai ne täysimääräisenä. Palkansaajalta hallitus siis nosti verotusta hieman.
Hallitus nosti matkakustannusten omavastuuta 750:stä 900 euroon.
Hallitus tavoittelee palkkojen jäädyttämistä. Miten näet ostovoiman parantumisen hallituksen toimesta?