Arvoisat NF-veneiden tuntijat. Olen etsiskellyt tietoutta NF-30 veneiden sisustuksien vaihtoehdoista. Olen havainnut, että Birka Marinin tekemissä pursissa on päälaipio enemmän ummessa ja ovellinen kun uudempi Botnian versio on ylhäältä auki ja jättää samalla tökerön avonaisen tilan wc:ssä olijalle? Vai onko noissa myös venekohtaisia eroja?
Mistä tulee Bothnian n. 20 cm lisäpituus? Botnian paateissa näyttää myös olevan paapuurin puolella olevassa punkassa "välilaipio". Onko se myös kaikissa Botnian veneissä?
Mistä tulee Bothnian n. 20 cm lisäpituus? Botnian paateissa näyttää myös olevan paapuurin puolella olevassa punkassa "välilaipio". Onko se myös kaikissa Botnian veneissä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
on sisustettu tee-se-itse -miesten toimesta lukuisia yksilöitä, joten sisustusvaihtoehtoja on varmaankin yhtä monta versiota.
Pituusero johtuu erillaisesta mittauksesta. Eli toinen on mitannut veneen rungon pituuden ja toinen runko peräsin pituuden. Nöffissähän peräsin on kiinni peräpeilissä. Rungot on siis samanlaisia. Jotkut ti-miehet ovat myös keksineet tehdä vesilinjaan "jatkoksen" peräsimen molemmin puolin siinä uskossa, että pidentynyt vesilinja lisää nopeutta. Tämän toimivuudesta ei kyllä ole mitään tietoa.
Alunperin NF suunniteltiin yksityyppiluokaksi.
Ruotsissa toimiikin luokkaliitto, jonka kotisivut, www.nfseglare.com , kertoo asiasta hiukan lisää.
Botnia NF 30, niinkuin myyntinimike kuuluu, poikkeaa alkuperäisestä paitsi sisustukseltaan, myös rikaukseltaan; vantit on siirretty partaalta ruffin kylkeen, mikä tietysti heikentää tai ainakin monimutkaistaa rakennetta ja samalla mahdollistaa täysikokoisen genuan käytön. Genuaahan Nöffi ei tarvitse, se kulkee kevyessäkin kelissä kiitettävästi peruspurjeillaan, isolla ja itseskuuttaavallaan.
Yritän myös viritellä NF purjehtijoiden palstaa kunhan kiinnostusta ilmenee: http://groups.yahoo.com/group/NF purjehtijat .
Jäipäs ryhmän linkistä NF:n jälkeen alaviiva pois.
uudestaan:
http://groups.yahoo.com/group/NF_purjehtijat
Ruotsin luokkasivuja olenkin ahkerasti selaillut.
En ole koko varma, mutta mielestäni myös Birkan takiloissa on rustit kannella eikä paaralla. Niissä näyttää useassa olevan suora saalinkipari, kahdet alavantit.
Kts myös jonkun ruotsalaisen NF-kunnostusprojekti http://hellmans.net/nordisk_familjebat/dack.htm . Se on vuodelta 77 ja vanttien kiinnityspisteet ruffin kyljessä. Valmistajaa en tiedä, tarina ei kerro (ainakaan pikalukaisulla).
Joka tapauksessa, käyn tänään koepurjehtimassa vm 79 nöffillä. Jännityksellä odotan.
vaan tietoa.
Luokkasäännöt eivät tunne genuaa, vaan itseskuuttaavan fokan. siksi vantit on sijoitettu laidalle. Luonnollisesti myös lujuuden vuoksi.
Luokkasäännöt eivät kiellä sijoittamasta vantteja toisinkaan, niinkuin on joisskin veneissä laita, mutta siinähän ei ole luokkakilpailemisen kannalta mitään järkeä. Eikä muutenkaan, koska vene on varsin eloisa kevyessäkin kelissä ilman genuaa.
Veneen mittakaaviossa, joka on luokkasääntöjen liitteenä, on vantit piirretty laidalle ja saalinkien kulmaksi max. 18 astetta taaksepäin, alavantit enintään 600 mm ja ylävantit enintään 500 mm maston keskilinjasta taaksepäin.
Sehän ei estä sijoittamasta rusteja suoraan sivulle, mutta Barduunoiden ollessa luokkasäännöissä kielletty, ei siinäkään ole mitään järkeä.
Eli suoraan sivulle sojottavin saalingein oleva paatti ei ole NF.
Ihan hienoa jos saadaan NF-sivut tänne Suomeenkin. Pitänee levittää tietoa.