HS Foreign - Tuesday 10.12.2002 toteaa:
Prime Minister Lipponen discusses Russia with President Bush in Washington
Russia was the main topic in discussions when US President George W. Bush met with Finnish Prime Minister Paavo Lipponen in the White House on
Monday.
In their talks lasting about three quarters of an hour, the two leaders also discussed the hottest issue on the world political stage: the
crisis in Iraq. The importance of the meeting from Finland's point of view was underscored by the fact that Secretary of State Colin Powell
was also present.
Huomatkaa, tapaaminen oli erittäin tärkeä Suomen kansainvälisten suhteiden takia, joten pääministerin pitäisi olla hyvin tarkka lausunnoissaan.
Iraq also came up at the meeting with President Bush. Lipponen said after the meeting that Bush had expressed considerable skepticism about Iraqi
claims that it had no more banned weapons.
Bush and Lipponen agreed that the UN arms inspections should be brought to a conclusion. If war ultimately breaks out, Finland is willing to
help deal with the aftermath - by supplying humanitarian aid and taking part in a possible peacekeeping operation. Bush said that he appreciated Lipponen's offer, and Finland's contribution in the fight against terrorism.
Lipponen siis toteaa, että Suomi on halukas auttamaan sodan jälkiselvittelyissä sekä toimittamalla humanitaarista apua että
ottamalla osaa mahdolliseen rauhanturvaoperaatioon. Mikä tärkeintä, niin
Bush sanoo arvostavansa Lipposen tarjousta! Lipponen siis tarjoaa USAlle rauhanturvalain alaisia toimenpiteitä, vaikka ko. laki ei moista
toimintaa salli.
Lain mukaan Suomi voi osallistua sellaiseen Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) tai Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) päätökseen perustuvaan rauhanturvaamistoimintaan, joka tähtää kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseen tai humanitaarisen avustustoiminnan ja siviiliväestön suojaamiseen.
Päätöksen Suomen osallistumisesta rauhanturvaamistoimintaan ja osallistumisen lopettamisesta tekee kussakin tapauksessa erikseen
tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä. Ennen rauhanturvajoukon asettamista koskevan esityksen tekemistä valtioneuvoston on kuultava eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa.
Valtioneuvoston on lisäksi kuultava eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa, mikäli suomalaiselle rauhanturvajoukolle määrättyjä tehtäviä
suunnitellaan olennaisesti muutettaviksi.
Jos rauhanturvajoukon voimankäyttöä koskevat toimivaltuudet tulisivat olemaan tavanomaista itsepuolustusoikeutta laajemmat, valtioneuvoston on ennen esityksen tekemistä kuultava eduskuntaa. Samoin on meneteltävä, jos rauhanturvajoukon voimankäyttöä koskevia toimivaltuuksia
suunnitellaan rauhanturvaamisoperaation kuluessa edellä tarkoitetuin tavoin laajennettaviksi.
Lipponen siis antoi rauhanturvalain alaisuuteen kuuluvan lupauksen Bushille, vaikka USA ei toiminut ETYJ:n, YK:n tai sen alaisen järjestön
valtuuttamana. Sen sijaan USA toimi unilateraalisesti vastoin kaikkia Suomen YK:n toimivaltaa korostavia periaatteita. Lipposen
lupaus rikkoo räikeästi rauhanturvalain edellyttämää parlamentaarista menettelytapaa. Kaikilla rauhanturvatehtävillä täytyy ehdottomasti olla edellä mainittujen järjestöjen valtuutus, ennen kuin asiaa voidaan Suomessa edes ryhtyä tutkimaan. Lipposella ei tällaista valtuutusta ollut, joten hänen toimintansa on rangaistava teko.
Nyt vielä herää kysymys, että mikä on presidentti Halosen rooli asiassa?
Antero Jyränki tulkitsee perustuslakia seuraavasti: Kun on kysymys Suomen taholta esitettävän merkittävän ulkopoliittisen aloitteen
tekemisestä tai kannanotosta jonkun muun valtion vastaavaan laajakantoiseen aloitteeseen, koko valtioneuvoston myötävaikutus on tarpeen itse asiaratkaisun tekemisessä. Se voidaan toteuttaa siten, että presidentti ja ministeristö neuvottelevat asiasta vapaamuotoisesti (esimerkiksi ns. valtioneuvoston iltakoulussa). Vaihtoehtoinen yhteistyöelin on valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta.
Ilman presidentin nimenomaista valtuutta valtioneuvosto ei voi kuitenkaan ratkaista sellaisia ulkopolitiikan asioita, joista presidentti tekee määrämuotoisen päätöksen valtioneuvostossa, esimerkiksi siis kansainvälisen velvoitteen hyväksymistä.
USA tiedusteli Suomelta 21.11.2002, että onko Suomi halukas liittymään normaalien olosuhteiden palauttamiseen Irakiin mahdollisen aseellisen
konfliktin jälkeen?
HS Foreign - Friday 22.11.2002
The United States asked the Finnish Government on Thursday if it would be willing to join in efforts to restore normal conditions to Iraq after
a possible armed conflict there.
USA siis käytännössä esitti Suomelle laajakantoisen ulkopoliittisen aloitteen, johon Lipponen antoi Suomen vastauksen Bushin vierailullaan joulukuun alussa. USAn tekemä aloite siis vaatii edellä mainitun proseduurin, jonka hyväksymisestä lopullisen päätöksen tekee
presidentti. Oliko Lipposen rauhanturvalain vastaiset lupaukset presidentin hyväksymiä, kuten perustuslaki edellyttää, jolloin siis
presidenttikin olisi syyllistynyt rauhanturvalain rikkomiseen, vai toimiko Lipponen myös perustuslain vastaisesti ilman presidentti Halosen
hyväksyntää?
Pyydän teitä siis tutkimaan, että onko pääministeri Lipponen, presidentti Halonen, tai muu valtioneuvoston jäsen tai elin todella
syyllistynyt jonkin lain rikkomiseen edellä mainittuihin tapahtumiin viitaten. Jos on, niin syyllisiä odottakoon rikoksesta seuraava
rangaistus, mikä tässä tapauksessa ilmeisesti tarkoittaa valtakunnanoikeutta, koska kyseessä olevat mahdolliset rikokset olisivat äärimmäisen vakavia.Todisteet lain rikkomisesta ovat mielestäni harvinaisen vahvat. Odotan nopeaa ja perusteellista selvitystä asian suhteen, sillä se saa ansaitsemansa huomion.
Kunnioittaen, Petri Rissanen (kesk.)
Arvoisaa presidenttiä kunnioittaen,
Petri Rissanen (kesk.)
Finland buries its own version of "Iraqgate"
Wednesday, 25-Jun-2003 11:30AM PDT
Story from AFP
Copyright 2003 by Agence France-Presse (via ClariNet)
--------------------------------------------------
HELSINKI, June 25 (AFP) - Finland's coalition parties struck a snap deal to stay on in power together after the sudden resignation of the prime
minister last week in a determined bid to bury the "Iraqgate" scandal that brought her down, observers said Wednesday.
The scandal concerns one of the most sensitive subjects in Finland -- the country's neutrality --
and could claim more victims if any attempts were
made to get to the bottom of it.
Anneli Jaeaetteenmaeki, the country's first-ever woman prime minister, resigned after just 63 days in power amid claims she lied to parliament about how she obtained classified foreign ministry information that she used to help her win March elections.
During the election campaign, Jaeaetteenmaeki accused her Social Democratic opponent, then prime minister Paavo Lipponen, of supporting
Washington in its war on Iraq, without having discussed the matter first within the government.
The claims cost Lipponen the election say some observers, with Jaeaetteenmaeki winning by only 6,000 votes. She went on to form a coalition with her Center Party, the Social Democrats and the liberal Swedish People's Party, which represents Finland's Swedish-speaking minority.
Called on to explain how she had received the classified information, Jaeaetteenmaeki provided explanations which satisfied few and which were
immediately contradicted by her source, a presidential aide who was later fired.
Accused of lying to parliament on the matter, she finally tendered her resignation last week and now faces a legal battle for alleged illegal
procurement of the documents.
But surprisingly, the Social Democrats elected not to jump at the opportunity to seek revenge and reclaim the post of prime minister, and have instead repeatedly stressed their aim to cooperate fully with Jaeaetteenmaeki's Center Party in the coalition government.
"They have tried to put a lid on Lipponen's promises to Bush, as that would be embarrassing for him and the Social Democrats. The contents of
the documents are certainly very embarrassing," said one Finnish journalist.
"And yet it's the main issue. But Lipponen has never really been pressed on this," she added.
The Social Democrats sought instead to minimize the risks and maximize the profits, holding on to their key posts in the coalition government without forcing Lipponen, now speaker of parliament, to answer questions on Iraqgate.
"Now practically all power in the government is in the hands of the Social Democrats," Osmo Soininvaara, leader of the Greens, noted in parliament.
"The Social Democrats now feel avenged after their loss in the elections," Tuomo Martikainen, a political scientist and leading commentator, told AFP.
"They have gained what they want, the upper hand in the cabinet, and the Center Party is inferior now," he added.
The new prime minister, Matti Vanhanen, a Center Party veteran who served as defense minister under Jaeaetteenmaeki, is seen as a political
lightweight with little governmental experience.
At the same time, Lipponen's party, the Social Democrats, controls the key portfolios of finance, foreign affairs and social affairs.
Observers also suggested that by burying the affair as quickly as possible, Jaeaetteenmaeki, who alone bears the responsibility for the scandal, the Center Party and the Social Democrats hope to benefit from the summer break to let the public forget any wrongdoing.
bur/po/da
Finland-politics
Lopuksi totean palstan lukijoille, että tietoni eivät kiinnostaneet toimittaja Pekka Ervastia lainkaan. Hän lähinnä tyytyi naureskelemaan niille.
Prime Minister Lipponen discusses Russia with President Bush in Washington
Russia was the main topic in discussions when US President George W. Bush met with Finnish Prime Minister Paavo Lipponen in the White House on
Monday.
In their talks lasting about three quarters of an hour, the two leaders also discussed the hottest issue on the world political stage: the
crisis in Iraq. The importance of the meeting from Finland's point of view was underscored by the fact that Secretary of State Colin Powell
was also present.
Huomatkaa, tapaaminen oli erittäin tärkeä Suomen kansainvälisten suhteiden takia, joten pääministerin pitäisi olla hyvin tarkka lausunnoissaan.
Iraq also came up at the meeting with President Bush. Lipponen said after the meeting that Bush had expressed considerable skepticism about Iraqi
claims that it had no more banned weapons.
Bush and Lipponen agreed that the UN arms inspections should be brought to a conclusion. If war ultimately breaks out, Finland is willing to
help deal with the aftermath - by supplying humanitarian aid and taking part in a possible peacekeeping operation. Bush said that he appreciated Lipponen's offer, and Finland's contribution in the fight against terrorism.
Lipponen siis toteaa, että Suomi on halukas auttamaan sodan jälkiselvittelyissä sekä toimittamalla humanitaarista apua että
ottamalla osaa mahdolliseen rauhanturvaoperaatioon. Mikä tärkeintä, niin
Bush sanoo arvostavansa Lipposen tarjousta! Lipponen siis tarjoaa USAlle rauhanturvalain alaisia toimenpiteitä, vaikka ko. laki ei moista
toimintaa salli.
Lain mukaan Suomi voi osallistua sellaiseen Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) tai Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) päätökseen perustuvaan rauhanturvaamistoimintaan, joka tähtää kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseen tai humanitaarisen avustustoiminnan ja siviiliväestön suojaamiseen.
Päätöksen Suomen osallistumisesta rauhanturvaamistoimintaan ja osallistumisen lopettamisesta tekee kussakin tapauksessa erikseen
tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä. Ennen rauhanturvajoukon asettamista koskevan esityksen tekemistä valtioneuvoston on kuultava eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa.
Valtioneuvoston on lisäksi kuultava eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa, mikäli suomalaiselle rauhanturvajoukolle määrättyjä tehtäviä
suunnitellaan olennaisesti muutettaviksi.
Jos rauhanturvajoukon voimankäyttöä koskevat toimivaltuudet tulisivat olemaan tavanomaista itsepuolustusoikeutta laajemmat, valtioneuvoston on ennen esityksen tekemistä kuultava eduskuntaa. Samoin on meneteltävä, jos rauhanturvajoukon voimankäyttöä koskevia toimivaltuuksia
suunnitellaan rauhanturvaamisoperaation kuluessa edellä tarkoitetuin tavoin laajennettaviksi.
Lipponen siis antoi rauhanturvalain alaisuuteen kuuluvan lupauksen Bushille, vaikka USA ei toiminut ETYJ:n, YK:n tai sen alaisen järjestön
valtuuttamana. Sen sijaan USA toimi unilateraalisesti vastoin kaikkia Suomen YK:n toimivaltaa korostavia periaatteita. Lipposen
lupaus rikkoo räikeästi rauhanturvalain edellyttämää parlamentaarista menettelytapaa. Kaikilla rauhanturvatehtävillä täytyy ehdottomasti olla edellä mainittujen järjestöjen valtuutus, ennen kuin asiaa voidaan Suomessa edes ryhtyä tutkimaan. Lipposella ei tällaista valtuutusta ollut, joten hänen toimintansa on rangaistava teko.
Nyt vielä herää kysymys, että mikä on presidentti Halosen rooli asiassa?
Antero Jyränki tulkitsee perustuslakia seuraavasti: Kun on kysymys Suomen taholta esitettävän merkittävän ulkopoliittisen aloitteen
tekemisestä tai kannanotosta jonkun muun valtion vastaavaan laajakantoiseen aloitteeseen, koko valtioneuvoston myötävaikutus on tarpeen itse asiaratkaisun tekemisessä. Se voidaan toteuttaa siten, että presidentti ja ministeristö neuvottelevat asiasta vapaamuotoisesti (esimerkiksi ns. valtioneuvoston iltakoulussa). Vaihtoehtoinen yhteistyöelin on valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta.
Ilman presidentin nimenomaista valtuutta valtioneuvosto ei voi kuitenkaan ratkaista sellaisia ulkopolitiikan asioita, joista presidentti tekee määrämuotoisen päätöksen valtioneuvostossa, esimerkiksi siis kansainvälisen velvoitteen hyväksymistä.
USA tiedusteli Suomelta 21.11.2002, että onko Suomi halukas liittymään normaalien olosuhteiden palauttamiseen Irakiin mahdollisen aseellisen
konfliktin jälkeen?
HS Foreign - Friday 22.11.2002
The United States asked the Finnish Government on Thursday if it would be willing to join in efforts to restore normal conditions to Iraq after
a possible armed conflict there.
USA siis käytännössä esitti Suomelle laajakantoisen ulkopoliittisen aloitteen, johon Lipponen antoi Suomen vastauksen Bushin vierailullaan joulukuun alussa. USAn tekemä aloite siis vaatii edellä mainitun proseduurin, jonka hyväksymisestä lopullisen päätöksen tekee
presidentti. Oliko Lipposen rauhanturvalain vastaiset lupaukset presidentin hyväksymiä, kuten perustuslaki edellyttää, jolloin siis
presidenttikin olisi syyllistynyt rauhanturvalain rikkomiseen, vai toimiko Lipponen myös perustuslain vastaisesti ilman presidentti Halosen
hyväksyntää?
Pyydän teitä siis tutkimaan, että onko pääministeri Lipponen, presidentti Halonen, tai muu valtioneuvoston jäsen tai elin todella
syyllistynyt jonkin lain rikkomiseen edellä mainittuihin tapahtumiin viitaten. Jos on, niin syyllisiä odottakoon rikoksesta seuraava
rangaistus, mikä tässä tapauksessa ilmeisesti tarkoittaa valtakunnanoikeutta, koska kyseessä olevat mahdolliset rikokset olisivat äärimmäisen vakavia.Todisteet lain rikkomisesta ovat mielestäni harvinaisen vahvat. Odotan nopeaa ja perusteellista selvitystä asian suhteen, sillä se saa ansaitsemansa huomion.
Kunnioittaen, Petri Rissanen (kesk.)
Arvoisaa presidenttiä kunnioittaen,
Petri Rissanen (kesk.)
Finland buries its own version of "Iraqgate"
Wednesday, 25-Jun-2003 11:30AM PDT
Story from AFP
Copyright 2003 by Agence France-Presse (via ClariNet)
--------------------------------------------------
HELSINKI, June 25 (AFP) - Finland's coalition parties struck a snap deal to stay on in power together after the sudden resignation of the prime
minister last week in a determined bid to bury the "Iraqgate" scandal that brought her down, observers said Wednesday.
The scandal concerns one of the most sensitive subjects in Finland -- the country's neutrality --
and could claim more victims if any attempts were
made to get to the bottom of it.
Anneli Jaeaetteenmaeki, the country's first-ever woman prime minister, resigned after just 63 days in power amid claims she lied to parliament about how she obtained classified foreign ministry information that she used to help her win March elections.
During the election campaign, Jaeaetteenmaeki accused her Social Democratic opponent, then prime minister Paavo Lipponen, of supporting
Washington in its war on Iraq, without having discussed the matter first within the government.
The claims cost Lipponen the election say some observers, with Jaeaetteenmaeki winning by only 6,000 votes. She went on to form a coalition with her Center Party, the Social Democrats and the liberal Swedish People's Party, which represents Finland's Swedish-speaking minority.
Called on to explain how she had received the classified information, Jaeaetteenmaeki provided explanations which satisfied few and which were
immediately contradicted by her source, a presidential aide who was later fired.
Accused of lying to parliament on the matter, she finally tendered her resignation last week and now faces a legal battle for alleged illegal
procurement of the documents.
But surprisingly, the Social Democrats elected not to jump at the opportunity to seek revenge and reclaim the post of prime minister, and have instead repeatedly stressed their aim to cooperate fully with Jaeaetteenmaeki's Center Party in the coalition government.
"They have tried to put a lid on Lipponen's promises to Bush, as that would be embarrassing for him and the Social Democrats. The contents of
the documents are certainly very embarrassing," said one Finnish journalist.
"And yet it's the main issue. But Lipponen has never really been pressed on this," she added.
The Social Democrats sought instead to minimize the risks and maximize the profits, holding on to their key posts in the coalition government without forcing Lipponen, now speaker of parliament, to answer questions on Iraqgate.
"Now practically all power in the government is in the hands of the Social Democrats," Osmo Soininvaara, leader of the Greens, noted in parliament.
"The Social Democrats now feel avenged after their loss in the elections," Tuomo Martikainen, a political scientist and leading commentator, told AFP.
"They have gained what they want, the upper hand in the cabinet, and the Center Party is inferior now," he added.
The new prime minister, Matti Vanhanen, a Center Party veteran who served as defense minister under Jaeaetteenmaeki, is seen as a political
lightweight with little governmental experience.
At the same time, Lipponen's party, the Social Democrats, controls the key portfolios of finance, foreign affairs and social affairs.
Observers also suggested that by burying the affair as quickly as possible, Jaeaetteenmaeki, who alone bears the responsibility for the scandal, the Center Party and the Social Democrats hope to benefit from the summer break to let the public forget any wrongdoing.
bur/po/da
Finland-politics
Lopuksi totean palstan lukijoille, että tietoni eivät kiinnostaneet toimittaja Pekka Ervastia lainkaan. Hän lähinnä tyytyi naureskelemaan niille.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Paavoa ei saa panna linnaan. Myös muut nimimerkkini: hesalainen, Tapio.Talvi, mielipidepankki jne.ovat samaa mieltä.