Joensuun teologisen tiedekunnan hakijamäärä lisääntyi 50 prosenttia
Joensuun teologinen tiedekunta on kasvattanut suosiotaan. Sen läntisen teologian koulutusohjelmaan oli tänä vuonna 278 hakijaa. Viime vuonna hakijoita oli 183, joten hakijoiden määrä lisääntyi noin 50 prosenttia.
Helsingin teologisen tiedekunnan hakijamäärä oli edelleen yksi Euroopan suurimmista eri teologisia tiedekuntia vertailtaessa. Helsinkiin oli tänä vuonna 734 hakijaa, joista 21 oli ulkomailla teologiaa opiskelleita tai ulkomailla kouluopintojaan suorittaneita. Viime vuonna hakijoita oli 810, joten määrä laski jonkin verran. Åbo Akademin ruotsinkieliseen teologiseen tiedekuntaan oli tänä vuonna 51 hakijaa. Vuosi sitten hakijoita oli 57 eli hieman tämän vuotista enemmän. Joensuun ortodoksisen teologian koulutusohjelmaan ei ollut tänä vuonna lainkaan hakua.
Joensuun teologinen tiedekunta on kasvattanut suosiotaan. Sen läntisen teologian koulutusohjelmaan oli tänä vuonna 278 hakijaa. Viime vuonna hakijoita oli 183, joten hakijoiden määrä lisääntyi noin 50 prosenttia.
Helsingin teologisen tiedekunnan hakijamäärä oli edelleen yksi Euroopan suurimmista eri teologisia tiedekuntia vertailtaessa. Helsinkiin oli tänä vuonna 734 hakijaa, joista 21 oli ulkomailla teologiaa opiskelleita tai ulkomailla kouluopintojaan suorittaneita. Viime vuonna hakijoita oli 810, joten määrä laski jonkin verran. Åbo Akademin ruotsinkieliseen teologiseen tiedekuntaan oli tänä vuonna 51 hakijaa. Vuosi sitten hakijoita oli 57 eli hieman tämän vuotista enemmän. Joensuun ortodoksisen teologian koulutusohjelmaan ei ollut tänä vuonna lainkaan hakua.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tarkalleen ottaen hakoijoiden määrä kasvoi 51,9 prosentilla.
Miksi tommosia koulutetaan valtion varoilla? Miten ne ikipäivinä hyödyttävät valtiota?
Teologinen tutkinto on yliopistotutkinnoista selvemmin laajasti yleissivistävä tutkinto. Tässä mielessä se kelpaa esikuvaksi mille tahansa yliopistotutkintomallille. Tiedekunnasta valmistuneet maisterit sijoittuvat eri puolille yhteiskuntaa, osa kirkon palvelukseen, osa koululaitoksen (ml. amk ja yo) palvelukseen, osa joukkoviestimien ja muiden teologista asiantuntemusta vaativien tahojen palvelukseen. Oma työnoantajani on ammattikorkea, jossa opetan teologiaa, etiikkaa ja yhteisiä arvo-opintoja. On selvää, että valtio kouluttaa esim. opettajat, jotka toimivat valtion palveluksessa. Teologeilla on erityinen vastuu uskonnon kentän kysymysten hallinnasta ja esillä pitämisestä. Maailman pienentyessä (globalisaatio) tämä tarve näyttäisi korostuvan. Kannattaa muistaa, että tiedekunta itsessään keskittyy tieteen tekemiseen, uskonnon harjoitus ei sinne kuulu.
Niin ja kannattaahan toki sekin muistaa, että teologitkin saavat työstään palkkaa ja maksavat siitä ihan yhtä paljon veroja kuin muutkin, joten luulisin että ne koulutukseen valtion sijoittamat rahat tulee moninkertaisesti maksettua takaisin. :)