Tavallaan kirjoitukseni ei liity mitenkään liikenteeseen...tavallaan taas liittyy paljonkin.
Minua riepoo kuljettajien/yleensäkin ihmisten paremmusjärjestykseen laittaminen koulutuksen perusteella.
Onko se jotenkin halveksittavaa, että nuori tietää mitä haluaa tehdä ja siksi menee ammattikouluun oppimaan sen työn? Ovatko ne lukiolaiset, jotka siis menevät lukioon kun eivät tiedä mitä tahtoisivat isona tehdä, jotenkin parempia kuljettajia?
Ei ammattikouluun todellakaan hakeudu heikoimmin peruskoulussa menestyneet. Tiedän useammankin tapauksen, että peruskoulun päästötodistuksessa on lukuaineiden keskiarvo ollut hyvin lähellä yhdeksää ja nuori on mennyt aivan muualle kuin lukioon opiskelemaan.
Nuori opiskelee ensin ammattikoulussa auto- ja kuljetustekniikkaa, suorittaa erilaisia kursseja, hakeutuu inttiin autokomppaniaan ja suorittaa siellä yhdistelmäkortin ja ajaa intissä ollessaan jo yhdistelmällä monta tuhatta km.
Toinen nuori hakeutuu peruskoulun jälkeen opiskelemaan vaikkapa lähihoitajaksi, ajaa ajokortin, tekee muutaman vuoden töitä sairaankuljetuksessa, ajaa niiden vuosien aikana paljon piipaa-autoa. Lähtee sitten taas opiskelemaan lisää.
Kolmas nuori jatkaa lukioon, ajaa ajokortin, sitten pääsee ehkä joko yliopistoon tai ammattikorkeaan, hakee lykkäystä intistä....
Kertokaapas nyt, että millä ilveellä tästä kolmannesta nuoresta tulee parempi kuljettaja????
Minua riepoo kuljettajien/yleensäkin ihmisten paremmusjärjestykseen laittaminen koulutuksen perusteella.
Onko se jotenkin halveksittavaa, että nuori tietää mitä haluaa tehdä ja siksi menee ammattikouluun oppimaan sen työn? Ovatko ne lukiolaiset, jotka siis menevät lukioon kun eivät tiedä mitä tahtoisivat isona tehdä, jotenkin parempia kuljettajia?
Ei ammattikouluun todellakaan hakeudu heikoimmin peruskoulussa menestyneet. Tiedän useammankin tapauksen, että peruskoulun päästötodistuksessa on lukuaineiden keskiarvo ollut hyvin lähellä yhdeksää ja nuori on mennyt aivan muualle kuin lukioon opiskelemaan.
Nuori opiskelee ensin ammattikoulussa auto- ja kuljetustekniikkaa, suorittaa erilaisia kursseja, hakeutuu inttiin autokomppaniaan ja suorittaa siellä yhdistelmäkortin ja ajaa intissä ollessaan jo yhdistelmällä monta tuhatta km.
Toinen nuori hakeutuu peruskoulun jälkeen opiskelemaan vaikkapa lähihoitajaksi, ajaa ajokortin, tekee muutaman vuoden töitä sairaankuljetuksessa, ajaa niiden vuosien aikana paljon piipaa-autoa. Lähtee sitten taas opiskelemaan lisää.
Kolmas nuori jatkaa lukioon, ajaa ajokortin, sitten pääsee ehkä joko yliopistoon tai ammattikorkeaan, hakee lykkäystä intistä....
Kertokaapas nyt, että millä ilveellä tästä kolmannesta nuoresta tulee parempi kuljettaja????
Vastaukset 13
Vanhimmat
Äidin lapsista tuli amiksia, ja nyt äiti yrittää uskotella, ettei hyvällä koulutuksella olisi muka merkitystä. No, jos haluaa hanttihommia tehdä koko ikänsä, niin mikäs siinä.
sulla ei taida olla edes isää
en voi muuta vastata kuin että....jokainen äiti on varmasti onnellinen kunhan ei ole Paska-Anteron äiti!
...koulutus/ammattitaito kysymys.
"Amiskuskina" minä ainakin ymmärrän ikäluokaltaan ammattikoululaisen. Lisäksi tähän koulutusvalintaan yleensä kuuluu oman auton hankinta hinnalla millä hyvänsä (= vanha), ja auton "persoonallinen" koristeleminen karvanopin, hajukuusin jne.
Onhan Lukiolaiset saman ikäisiä, mutta heille itsenäistyminen tai oman auton hankkiminen ei ole itseisarvo. Sitä ollaan muka parempia kun ajetaan isin tai mutsin autolla.
T: ka. peruskoulun 8.2, Ex-Amis, nykyään vanhempi insinööri
Sillä ilveellä, että hänellä on järki päässä, koska tuntuu osaavan ajatella asioita hyvin pitkälle tulevaisuuteen.:)
Otit ehkä vähän kärjistetyn esimerkin, koska ammattikouluissa on monia muitakin linjoja kuin vain auto- ja kuljetustekniikka. Tunnetko kenties useitakin, jotka ovat opiskellee esim. "asentaja-koneistajaksi" hyvillä peruskoulun papereilla?
Autokomppaniaankaan ei intissä jokainen pääse. Joku voi olla keittiöhommissa liki puoli vuotta.
Mutta muutoin en ole huomannut juurikaan, että täällä kuskeja olisi laitettu paremmuusjärjestykseen koulutuksen perusteella. Ehkä tuo "amiskuski" nimitys tulee vain läpipaistavista lapsellisista ajatuksista, jotka päästetän julkisuuteen "kokemuksen syvällä rintaäänellä". Ja tällaisia ajatuksia on voinut päästellä jopa se "kolmas nuori", joka onkin siis sakin lukutoukka.
Ei "amis" tässä tapauksessa tarkoita sitä, että ihminen olisi nimenomaan ammattikoulun käynyt. Amiskuski on vain kuski, joka täyttää tietyt kriteerit: halpistuunaus, karvanopat, plyyssisisustus, reikä pakarissa jne.
Jos nuori menee amikseen, hän valmistuu parissa vuodessa ammattiin. Jos hän sen jälkeen menee heti töihin, ei hänen tarvitse ottaa opintolainaa. Hänellä on siis hieman ylimääräistä rahaa, jonka voi laittaa vaikka autoon. Sen sijaan lukio->yliopisto-linjalainen joutuu vetämään vyön aika kireälle. Hänellä ei ole rahaa autoon ja sen kuluihin. Lisäksi keskimäärin hänen kädentaitonsa eivät ole yhtä hyvät kuin ammattikoulun käyneellä, joten hän ei voi ostaa mitään puolikuntoista rassia. Hänen pitäisi käyttää autoa jatkuvasti korjattavana.
Ammattikoululaiset siis ostavat auton keskimäärin paljon aikaisemmin kuin pidemmälle kouluttautuvat. Mitä nuorempi kuljettaja on, sitä todennäköisemmin hän on "amis". Siitä johtuu, että ammattikoululaisista suhteellisesti suurempi osa on amiskuljettajia.
Mutta poikkeuksia toki on. Minä tunnen yhden amiskuskin, jolla on ikää 27 vuotta ja joka on koulutukseltaan DI. Amis on siis luonteenlaatu eikä koulutus. Termi "amis" tulee siitä, että amiksista suurin osa on ammattikoululaisia tai vain sen käyneitä.
Minä olen itse DI, mutta kaveripiiristäni löytyy kaikenlaista porukkaa. Koulutusta siis on kaikkea ammattikoulun ja tohtorin väliltä. Ainakin niissä piireissä, joissa minä liikun, nimenomaan vähemmän kouluttautuneet yleensä ottavat tuon koulutuksen esille. Niinhän sinäkin tässä teit. En tiedä, johtuuko se alhaisesta itsetunnosta vai mistä, mutta jostain ihme syystä väittelyt koulutustasosta ja sen vaikutuksesta älykkyyteen lähtevät lähes poikkeuksetta liikkeelle sieltä kouluttautumattomien suusta.
Ei ole mitenkään tavatonta, että porukassa on joku ammattikoulun käynyt, joka sättii muita siitä, että DI:t ja tohtorit eivät osaa tehdä käsillään mitään. Tuota pitäisi sitten hymistellen kuunnella. Jos erehdyt sanomaan vastaan, alkaa syyttely kuinka tuota kouluttautumatonta sorretaan sen vuoksi, ettei hän ole käynyt kouluja.
Suomessa ei minusta tällä hetkellä ole ajotaito ongelmana. Ongelma liikenteessä ovat asenteet. On aivan sama, vaikka kuskilla olisi 5 miljoonaa kilometriä takana. Jos hänen asenteensa on perseestä, hän on liikenteen kannalta huono kuski. Autonkäsittelytaito ei yksistään tee kenestäkään hyvää kuskia liikenteeseen. Sen vuoksi on mahdotonta sanoa, kuka antamassasi esimerkissä olisi paras kuski. Veikkaan lähihoitajaa, koska hänen on jo ammattinsa vuoksi otettava muut huomioon.
>>Ainakin niissä piireissä, joissa minä liikun, nimenomaan vähemmän kouluttautuneet yleensä ottavat tuon koulutuksen esille. Niinhän sinäkin tässä teit. En tiedä, johtuuko se alhaisesta itsetunnosta vai mistä, mutta jostain ihme syystä väittelyt koulutustasosta ja sen vaikutuksesta älykkyyteen lähtevät lähes poikkeuksetta liikkeelle sieltä kouluttautumattomien suusta.
Olet täällä korostanut sitä, kuinka poikasi ovat rekkakuskeja, joten en ole osannut odottaa, että sinulla olisi mitenkään korkeampi koulutus. Juttusikaan eivät viittaa siihen, että olisit mitenkään erikoisen pitkästi koulutettu.
Koulutuksen pituus vuosissa ei kuitenkaan kerro mitään. Yliopistossahan voi notkua kuinka kauan vaan. Eräs entinen työkaverini teki DI:n tutkintoa ainakin 15 vuotta. En sitten tiedä, onko tuo fiksuuden merkki.
Olen kuitenkin tullut siihen lopputulokseen, että sinänsä koulutus ei korreloi fiksuuden kanssa - ainakaan tietyntyyppisen fiksuuden. Sen sijaan kotipaikkakunnalta pois muuttaminen tuntuu antavan ihmiselle hieman lisää älliä. Ehkä muualla asuminen antaa hiukan perspektiiviä näkemykseen. Ihminen tajuaa, ettei se oma peräkylän mökki olekaan maailman napa.
Mutta amiksia löytyy joka kylästä, se on varma :)
>>Juttusikaan eivät viittaa siihen, että olisit mitenkään erikoisen pitkästi koulutettu.>Olen kuitenkin tullut siihen lopputulokseen, että sinänsä koulutus ei korreloi fiksuuden kanssa - ainakaan tietyntyyppisen fiksuuden.
... tässä tapauksessa. :)
Amis on asenne. Siihen kuuluu olennaisesti madallettu, etuvetoinen auto jossa hervottoman iso takaspoileri, tummennetut lasit mahdollisimman monessa ikkunassa ja reikäinen pakoputki. Autolla vedetään kavereiden kanssa pillurallia kylän raitilla ja leveillään sillä kenen koslasta löytyy kovimmat bassot...
Jostain syystä suurin osa näistä tapauksista on myös ammattikoulua käyviä, mutta eivät tietenkään kaikki.
Jos tällä ryhmällä korrelaatiota ajotaitoon on, on se yleensä toisin päin. Varsin moni "amiskuski" osaa ajaa suhteellisen hyvinkin - asenne vain voi olla päin persettä.
amis on pikkupoika joka sai liian aikaisin aikuisten kulkuneuvon eli auton.
olipa reikiä pakoputkessa tai ei niin asenteesta nämä ei tiedä v*ttuaakaan.
Amis-auto on kyllä bemari.
Amisnuori on sellainen yleiskuvaus,eikä tosiaan viittaa koulutukseen. Se on vähän sama kuin finninaama tai lippispoika, ei kaikilla ole finnejä tai lippistä, mutta noilla kuvataan tiettyä ihmisryhmää.
Useinhan se tietysti on niin, että se Saksasta tuotu vuosimallin 96 BMW 325 on ammattikoulussa opiskelevan nuoren ensiautona. Viimeistään talvelle niitä alkaa häviämään liikenteestä...jokainen voi miettiä mistä se johtuu...