Takana 21v ja 800 tkm ratin takana, kaikilla keleillä ja teillä, monenmoisten automerkkien kera. Täytyy todeta, että viime vuosien liikennekäytös on mennyt alle arvostelujen.
Vaikka nousukas 80-luku oli pikkubemarimiesten ja saabistien kulta-aikaa, oli sentään jonkinlainen joukkuepelin henki maantiellä, ja myös kaupungeissa. Toki välissä oli kaahareita ja raivorattimiehiä, vaan silti.
Nyt on joukkuehenki muuttunut yksilömeiningiksi, jossa vain MINÄ on voittaja. Kisaaminen, etuilu ja itse ainoastaan oikeassa oleminen ovat tänä päivänä lähes kaikkien leipälaji. Sukupuoleen, ikään, automerkkiin ja ammattiasemaan katsomatta. Olipa miten suuri ruuhka tahansa, pitää etuilla, koukkia, kiihdytellä ja kaahata, vaikka matka tyssää seuraavaan liikennevaloristeykseen ja bensaa palaa suotta.
Tähän saakka on sanottu, että suomalainen päästää agressionsa valloilleen kännissä sekoilun lisäksi vain ratin takana. Nyt ilmiö on leviämässä kovaa vauhtia myös esim. markettien asiakaskäyttäytymiseen: etuillaan, öykkäröidään, jätetään kärryt surutta keskelle kulkuväylää muiden tukkeeksi. Työpaikoilla nuoret uudet työntekijät ovat esimiehiä ja työkavereitaa kohtaan huomattavan usein töykeitä, röyhkeitä ja minä itse-tyyppejä jotka eivät tunne sanaa vastuuntunto.
Tätä menoa ei tarvitse ihmetellä, että liikenneonnettomuuksien ja uhrien määrä kasvaa rajusti, samoin väkivaltatapausten määrä. Mikä meitä ihmisiä riivaa?
Vaikka nousukas 80-luku oli pikkubemarimiesten ja saabistien kulta-aikaa, oli sentään jonkinlainen joukkuepelin henki maantiellä, ja myös kaupungeissa. Toki välissä oli kaahareita ja raivorattimiehiä, vaan silti.
Nyt on joukkuehenki muuttunut yksilömeiningiksi, jossa vain MINÄ on voittaja. Kisaaminen, etuilu ja itse ainoastaan oikeassa oleminen ovat tänä päivänä lähes kaikkien leipälaji. Sukupuoleen, ikään, automerkkiin ja ammattiasemaan katsomatta. Olipa miten suuri ruuhka tahansa, pitää etuilla, koukkia, kiihdytellä ja kaahata, vaikka matka tyssää seuraavaan liikennevaloristeykseen ja bensaa palaa suotta.
Tähän saakka on sanottu, että suomalainen päästää agressionsa valloilleen kännissä sekoilun lisäksi vain ratin takana. Nyt ilmiö on leviämässä kovaa vauhtia myös esim. markettien asiakaskäyttäytymiseen: etuillaan, öykkäröidään, jätetään kärryt surutta keskelle kulkuväylää muiden tukkeeksi. Työpaikoilla nuoret uudet työntekijät ovat esimiehiä ja työkavereitaa kohtaan huomattavan usein töykeitä, röyhkeitä ja minä itse-tyyppejä jotka eivät tunne sanaa vastuuntunto.
Tätä menoa ei tarvitse ihmetellä, että liikenneonnettomuuksien ja uhrien määrä kasvaa rajusti, samoin väkivaltatapausten määrä. Mikä meitä ihmisiä riivaa?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Totta puhut. Suunnilleen samalla aikajaksolla ja ajokilometrimäärällä olen tullut täsmälleen samaan tulokseen: tieliikenne on nykyajan gladiaattoreiden sirkus. Vahinko vain, että yleisö on siirretty katsomosta areenalle näiden ylväiden sotureiden keskelle.
Liikennekäyttäytyminen on näkyvin nykyisen elämänmenon ja asenteiden indikaattori. Samaa sirkusta tulee joka päivä televisiosta: minä, minä minä! Juonittele, kieroile, ole röyhkeä ja ota omasi keinolla millä hyvänsä! Samaa sontaa niin TV-ohjelmissa kuin mainoksissakin. Tätä on kilpiluyhteiskunta. Moraalimme rappeutuu huolestuttavalla vauhdilla. Selvimmin se näkyy liikentessä. Terve menoa helvettiin, koko Suomi!
Kärsimättömyys, kaikki minulle heti nyt -asenne on yleistynyt. Pitkä pinna alkaa olla harvinaisuus. Vapaan kasvatuksen syytä?
Liikennettä vaarannetaan muutaman sekunnin ajansäästön vuoksi.
Autoilijat tuntuvat ottavat yhä helpommin henkilökohtaisena loukkauksena toisten tekemät normaalitkin teot. Esimerkki: ajelen valtatiellä kahdeksankympin alueella harvahkossa liikenteessä, alamäessä joudun hieman jarruttamaan säilyttääkseni turvavälin edelläolevaan autoon.
Tästä takapuskurissani roikkunut autoilija kimmastuu: hän ohittaa minut, kiilaa eteeni ja jarruttaa voimmakkaasti. Lyön jarrut pohjaan, vältyn peräänajolta. Onneksi takana päin tie on parinsadan metrin matkalta vapaa. Minut ohittanut sankari häipyy ylinopeutta horisonttiin. Vastaavia, mutta lievempiä reaktioita olen huomannut, kun olen joskus erehtynyt kohteliaaksi, yrittänyt päästä roikkujasta eroon näyttämällä suuntamerkkiä oikealle ja väistämällä hieman sivuun.
Toinen esimerkki: Olen ohittamassa maantiellä pyöräilijää ja joudun siirtymään lähelle keskiviivaa. Vastaantuleva autoilija, oikea maantienomistaja, ohjaa myös oman autonsa aivan keskiviivan tuntumaan niin, että hänellä jää pientareeseen väliä pari metriä. Vaihtoehdot: lyön joko jarrut pohjaan tai tingin turvavälistä.
Kolmas esimerkki: sivutieltä etuajo-oikeutetulle tielle tuleminen on vaikeaa. Jos liittymää on alle puolen kilometrin etäisyydellä lähestymässä auto, sen kuljettaja pyrkii keinolla millä hyvänsä saavuttamaan sinut ja perässä roikkumalla tai hyvin vauhdikkaasti ohittamalla osoittamaan, että tein väärin uskaltaessani työntyä sivutieltä eteen. Sitten tämä ohittaja tapaa itse kääntyä pois tieltä seuraavasta liittymästä.
Sama asia pätee myös moottoritien rampeissa. Moottoritiekäyttäytyminen osoittaa lopullisesti suomalaisen autoilijan öykkärimäisyyden, mutta annetaan tuon aiheen olla tällä kertaa.
Enää ei ole tapanani lähteä autoilemaan huvikseen. Syy on siinä, ettei autoilu enää tunnu huvilta kuin hyvin harvassa liikenteessä.
Kyllähän noin sinun luettelemiasi asioita tapahtuu. Ei se kuitenkaan ole jokapäiväistä, eli moiset öykkärit ovat kuitenkin suhteellisen harvassa. Jos sinulle tapahtuu kuvaamiasi asioita usein, kannattaa tarkistaa omaa ajamistaan. Eivät muut autoilijat sinulle jatkuvasti mieltä osoita ilman syytä.
Osaan katsoa myös peiliin. Aiempi kirjoitukseni oli kokoelma pahimmista näkemistäni tapauksista parin viime vuoden ajalta. Olen aloittajan tavoin yhä sitä mieltä, että itsekkyys liikenteessä on lisääntynyt. Sen sijaan kaikenlainen kohteliaisuus, muiden huomioonottaminen on paha asia, jos se loukkaa eräiden maantienomistajiksi itsensä kokevien oikeuksia.
Selvä homma sitten, jos kuvailemasi asiat eivät ihan jokapäiväistä leipää ole. Olen itsekin sitä mieltä, että itsekkyyttä on liikenteessä aivan liikaa. Siitä taas seuraa se, että monet eivät usko enää kohteliaisuuteen.
Otetaan vaikka sellainen tilanne, että tiellä on katkeamaton jono. Tällainen voi olla esimerkiksi ns. neljän ruuhkan aikaan. Tuohon jonoon on todella vaikea tulla kolmion takaa. Minä olen joskus yrittänyt päästää kolmion takaa tulijan eteeni. Eli olen jättänyt väliä edessä menijääni ja hieman hidastanut niin, että kolmion takaa voisi tulla. Tuosta huolimatta harva uskaltaa tulla. Olen yrittänyt myös pitkien vilkautuksella kertoa, että eteeni saa tulla, mutta siitä huolimatta harva uskaltaa.
Koska nykyään kohteliaisuuteen törmätään harvoin, ei siihen enää osata edes suhtautua oikein :(
En kyllä näkemystäsi voi parhaimmalla tahdollanikaan allekirjoittaa. Minusta liikennekulttuuri on jatkuvasti huomattavasti parantunut ja ovathan myös autot ja tiet parantuneet. Mm. 80-luvulla ja vielä 90-luvun alussakin sai jatkuvasti väistellä vastaantulevia ohittajia pientareelle ja välttää täpäriä tilanteita maanteillä ajellessa. Nykyisin en edes muista vastaavaan tilanteeseen osuneeni. Oleellisesti parempaan päin koko ajan mennään. Itse en ymmärrä mistä näitä "liikennekuri höltyy" -valittajia löytyy näinkin paljon. Välistä tuntuu että onko puhe oikeasti tästä samasta maastakaan...
Jaa jatkuvasti täpäriä tilanteita? Olet mahtanut asua erityisen vaarallisessa ympäristössä. Onneksi tilanne on korjaantunut(?)
OK, nykyautot kiihtyvät paremmin, joten ohitukset ovat sujuvampia, toisaalta kuitenkin turhan usein yhtä kaistapäisiä kuin aiemminkin.
Toiseksi pääteitä on levennetty ja ohituskaistojakin on kokeiltu. Varjopuolena on se, ettei ohituskaistattomalla tiellä enää osata ohittaa.
Vielä 80-luvulla oli yleisiä jääratoja, joilla sai käydä ottamassa autosta ja kavereista mittaa. Nykyisin sama pitää tehdä muun liikenteen seassa.
Asenteet ovat kyllä kiristyneet - näkeehän sen sitäkin, että täällä netissä keskustelut roihuavat hillittöminä ;-) Ja kyse on nimenomaan asenteista, ei kurista. Kuria voidaan noudattaa, mutta pieninkin (teko)syy päästää valloilleen silmittömän liikenneraivokohtauksen, jolla voi olla kohtalokkaat seuraukset. Varsinkin kun ne nykyautot kiihtyvät paremmin kuin 20 vuotta sitten..
Onneksi maltoin lukea kaikki viestit ensin ja sitten vasta aloin kirjoittaa.
Luin jo kauhuissani, että miten jollekin ihmiselle voi koko ajan tapahtua tuollaista mutta eihän se sitten niin ollutkaan:)
Vaikka täällä palstalla välillä "kiehuukin" niin sehän on oikeastaan vaan hyvä asia. Jospa se helpottaa kun täällä voi sanoa kärväkkäästi, ei ehkä ole tarvetta sitten liikenteessä niin polttaa hihoja.
Tokihan liikenteessä kaikenlaista näkee ja täällähän niistä kerrotaan. Kuitenkin ollessani liikenteessä yritän omalta osaltani olla kohtelias ja kyllä minun vaan täytyy taas kerran todeta, että minulle ainakin rekkakuskit ovat olleet varsin kohteliaita, kohteliaampia kuin henkilöautoilijat keskimäärin.
Juttelimme asiasta eräänä päivänä ystävättäreni kanssa ja hän oli kanssani samaa mieltä. Ystävättäreni ajoi ennen henkilöautolla, nykyisin matkailuautolla. Kilometrejä kertyy vieläkin vuosittain n. 50-60 tuhatta, voi sanoa, että liki kaikki Jyväskylän eteläpuolella.
Me ihmiset varmaan näemme asiat eri tavalla. Siinä mikä toiselle on normaalia liikennettä, voi toiselle olla jo liki kauhukokemus. Näinhän on elämässä muidenkin asioiden kanssa.
Itse ajelin kölvinä kun autot oli 300 - 5000 mk hintaisia kuin viitapiru. Kurvit tuolla kelpo kalustolla kahva eellä. Tulihan sitä sitten kellautettua yksi katolleenkin.
Kisausta oli ainakin omilla kylillä ihan riittämiin tyydyttämään vauhdinnälkääni. Ja cruisingeissa laku paloi ladalla, taunuksella, escortilla ja monella muulla sen ajan hienolla takavetovehkeellä.
Nyttemmin minun oma kaasujalkani on keventynyt vaikka kalusto on radikaalisti parantunut. Teho/paino lienee nykyisessä harrastelaitteessa vähintään kolme kertaa parempi kuin mitä siinä kärryssä millä aloitin autourheilun. :)
Mutta näin omana havaintona: Eipä tule enään kavereita vastaan sivuikkuna edellä tai näy missään kunnon lakunlaulatusta. Ehkä liikun väärissä paikoissa tai sitten tuo urheilu on vähentynyt liikenteestä. :)
Tilastotkaan eivät tue väitteitänne. :)
Mutta noin yleisesti autourheilua pitäisi harrastaa vain RADOILLA, mutta milloinhan HELLSINKI saa sen ensimmäisenkään kelvollisen moottoriradan? Ei varmaan koskaan, niinpä hurjimpien menohalut on tyydytettävä siellä missä voi.¨Kannattaa äänestää lisää vihreitä H:gin kaupunginhallitukseen. Sillä se maailma paranee.