En osaa olla miehestäni mustasukkainen. En ole koskaan ollut. Mieheni jopa petti minua kerran, mutta se ei herättänyt mustasukkaisuutta, vaan hetken pettymystä ja surua. Suhteemme on erittäin vakaalla pohjalla, ja on aikoinaan alkanut erittäin himokkaissa tunnelmissa. Nyt sattuneista syistä himoiluun on vähemmän aikaa ja voimia kun on lapsiakin mukana kuvioissa.
Joku sanoi joskus että ei ole oikeaa rakkautta jos mukana ei ole mustasukkaisuutta. En tiedä, kyllä minä rakastan miestäni enemmän kuin ketään muuta, mutta EN osaa olla mustis. Välillä tuo harmittaa...
Joskus oikein yritän lypsää miehestäni tietoja entisistä, jotta saisin edes vähän tuntea mustasukkaisuuden tunnetta.
Kommentteja?
Joku sanoi joskus että ei ole oikeaa rakkautta jos mukana ei ole mustasukkaisuutta. En tiedä, kyllä minä rakastan miestäni enemmän kuin ketään muuta, mutta EN osaa olla mustis. Välillä tuo harmittaa...
Joskus oikein yritän lypsää miehestäni tietoja entisistä, jotta saisin edes vähän tuntea mustasukkaisuuden tunnetta.
Kommentteja?
Vastaukset 7
Vanhimmat
OUTOA!
Sairas sinä oot!!! Ihan aikuisten oikeesti.
Voi, kunpa suurempi osa naisista (tai ihmisistä ylipäätään) olisi samanlaisia. Mustasukkaisuus on tietyssä määrin tervettä ja osoitus välittämisestä. Tietyn pisteen yli mennessä siitä tulee toista puolta ahdistava ominaisuuus.
Eiköhän rakkautta voi mitata muutenkin kuin mustasukkaisuuden määrällä. Mustasukattomuudessasi ei ole mielestäni mitään epänormaalia.
minusta tuo on enemmän normaalia ja tervettä kuin olla mustis. tai ainakin sen pitäisi olla. Tällä hetkellä se ei ole normaalia, valitettavasti
Se osoittaa että sinulla on hyvä itsetunto ja et ole takertunut mieheesi ja minusta se antaa vakaimman pohjan suhteellle mitä voi olla. Silloin molemmat saavat kasvaa ja oppia, elää ja rakastaa ilman että pitäisi varoa sanojaan tai pelätä että toinen suuttuu ja tuntea syyllisyyttä.
Mustasukkaisuus on omistamisen ja hallitsemisen halua ja menettämisen pelkoa eikä siinä ole oikeastaan mahdollisuuksia tasapuoliseen syvään rakkauteen.
On todella hienoa että et ole "vajonnut tuohon kuoppaan".
Minä opettelin olemaan olematta mustis kun huomasin miten vähän siinä on iloa ja miten paljon se vie energiaa ja vähentää rakkautta.
Välillä yritän olla mustis miehestäni mutta se päättyy aina hillittömään kikatukseeen ja peuhaamiseen ;)
Välillä se on hankalampaa ja meinaan lipsahtaa mutta onneksi miheni on opetellut tuota taitoa myös ja hän osaa "heittää narun kuoppaan" ja taas naurattaa koko asia:)ja sama toisinpäin. se on vapauttavaa.
meillä tämä opettelu lähti buddhalaisuuden kautta, buddhalaisuuden rakkauskäsitys on erittäin ei mustasukkainen ja koska oli harjoituksia joilla saavuttaa tämä päätimme kokeilla.
Hienoa että joillakin on taito rakastaa ilman mustasukkasuutta luonnostaan!
Ole ylpeä ja onnellinen tuosta taidosta.
mielestäni Rakkaus ilman mustasukkaisuutta on paljon suurempaa kuin mustasukkainenrakkaus.
Miehesi on onnekas.
Kaikkea hyvää!
Mustasukkaisuus on pohjimiltaan epävarmuutta ja itserakkautta. Rakkauden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä - paitsi että se voi tappaa sen. Ei kukaan jaksa kauaa elää jatkuvien epäilyjen ja vaatimusten ilmapiirissä.
Suurinta rakkautta on antaa toiselle vapaus olla oma itsensä. Se EI OLE sitä, että pyritään muuttamaan toista itselle sopivaksi. Olet oikealla tiellä.
Taidat olla NAINEN ja tulla toimeen myös itsesi kanssa. Saisipa olla miehesi paikalla! Tai ei... en minä kade. Löysin itse kaltaisesi naisen kaksi vuotta sitten. Voin sanoa, että olen onnellinen mies. On tullut tasa-arvoa suhteeseen ja molemminpuoleista välittämistä. En vaihtasi tusinaankaan kitiseviä rimppakinttukakaroita vaikka kuinka itseään tyrkyttävät.
kirjoitella itsensä kanssa X)
Kiva kuulla että suurin osa kommentoijista ovat sitä mieltä että en ole ihan outo :)
Hyvää kesän jatkoa kaikille!