MTK on öykkärimäiseen tapaansa esittänyt taas yhden uuden lisävaatimuksen. Verovaroista on kuulemma korvattava maataloudelle täysimääräisesti, jos EU:sta tulevia tukia leikataan.
MTK tietenkin edellyttää, että mafian poliittinen siipi eli kepu hoitaa homman ja ottaa varat veronmaksajien taskusta.
Vaikka maailma ympärillä kuinka muuttuu, niin MTK pitää sitkeästi kiinni "saavutetuista eduista" eli käsi on yhä sybemmällä veronmaksajien taskussa.
Nykyinen EU:n maataloustuki on veronmaksajille kallis ja vie resursseja kansantalouden kannalta hyödyllisemmiltä kohteilta.
Suomi kokee parhaillaan teollisuuden rakennemuutoksen kriisiä ja pian alkaa todella vaikuttaa väestön ikääntyminen. Mutta meillä MTK ja Kepu vaan yrittävät betonoida maatalouden ikimuistoisen nautintaoikeuden kouraista aina vaan syvemmältä veronmaksajien taskusta.
Kertokaapa joku, missä kohtii kepun ja MTK:n toiminnassa näkyy jotakin porvarillisuutta tai yrittäjyyden edistämistä.
Kepu on Suomen sosialistisin puolue. Kepu on poliittisena liikkeenä täysin riippuvainen valtion budjetista eli verovarojen siirtämisestä omille kannattajilleen.
On todella huolestuttavaa, että johtavalla hallituspuolueella kepulla ei ole yhtään mitään sanottavaa maan kärjistyviin ongelmiin, kuten jatkuviin joukkoirtisanomisiin teollisuudesta. On paljastavaa, että ainoa mikä kepu todella kiinnostaa on maatalostuki.
MTK ja Kepu pitävät sitkeästi kiinni "saavutetuista eduista". Juuri sitä samaa politiikkaa, josta työreformilla intoileet kepulaiset syyttävät ay-liikettä. Se malka kannattaisi ensiksi kaivaa omasta silmästä.
MTK ja Kepu veronmaksajan taskulla
14
547
Vastaukset
- maatyöläinen
Maatyöläiset liittyvät paperityöläisten kanssa yhteen rintamaan.
Stoppia maa- ja paperityöläisiä riistävien ökyisäntien ja paperiparoonien ahneudelle.
Perseet vaan ojanpenkalle, toveria ei jätetä! Keskusta ja MTK ovat olleet sodan jälkeen maaseudun päätuholaiset. Sen lisäksi ne ovat aiheuttaneet koko Suomen kansalle mittaamattomia vahinkoja politiikallaan ja edunvalvonnallaan. Ilman näiden tuholaisten toimintaa Suomi olisi paljon nopeammin saavuttanut Ruotsin elintaso- ja korkeakulttuurietumatkaa.
Historiallisesti tarkasteltuna maaseutu on menestynyt aina silloin, kun maaseudun elinkeinorakenne on ollut monipuolista pienyritteliäisyyttä. Ennen sotaa oltiin tässä tilanteessa, mutta Keskustassa valtaan päässeen ökyisäntiä suosivan K-linjan politiikka muutti kehityksen suunnan maaseutua tuhoavaksi ja samainen kehitys on jatkunut näihin aikoihin saakka.
Suurin virhe oli alkaa kehittää maaseutua yksipuolisesti maatalouden varaan. Toinen suuri virhe oli suosia maatalouden ja sen jatkojalostusteollisuuden keskittämistä suuriin yksiköihin. Kolmas suuri virhe oli yrittää rakentaa maaseutua suurteollisuusmaisemaksi. Kaikissa näissä virheissä Maalaisliitto/Keskustapuolue oli keskeisessä päättävässä asemassa. Se ei ole pyrkinytkään korjaamaan virheitään, vaan syventänyt niitä entisestään.
Ainoa selitys tällaisen järjettömän, maaseudulle tuhoisan ja veronmaksajille kalliin politiikan harjoittamiseen on puolueen poliittisen kannatuksen turvaaminen. Keskustapuolue on siis ollut valmis aiheuttamaan suuria tuhoja pelkästään siksi, että valta on maistunut ja pieni vähemmistö suomalaisia on saanut nauttia muiden suomalaisten työllä aikaansaamista hedelmistä.
Maaseudulle on rakennettu valtavat määrät tarpeetonta infraa luulotellen, että maaseutua voidaan rakentaa tehomaatalouden varassa virikkeelliseksi ja toimivaksi ympäristöksi. Oikea tie olisi ollut luonnollisesti suosia osa-aikaista maataloutta ja suosia monipuolista rinnakkaistoimintaa sen yhteyteen. Tämän politiikan onnistumisesta on jälkeenpäin nähty selviä todisteita.
Kyse ei ole ollut edes mistään politiikasta, vaan siitä, että yrittäjät ovat itse oivaltaneet asian ja irrottautuneet siten Keskustan ja MTK:n linjasta. Siellä missä maatalouden oheen on syntynyt esim. matkailuelinkeinoalan yritteliäisyyttä tai huvilaveistämöitä, on alkanut mennä jo paljon paremmin. Kyse on ihan samasta monipuolisuuden terveyhdyttävästä vaikutuksesta kuin sillon, kun tervan kysyntä alkoi maatalouden ohella elättää maaseutua.
Koko sodanjälkeinen maaseutupolitiikka on ollut pääosin tukiaispolitiikkaa. Sen seurauksena maaseutuyrittämisen ala on radikaalisti kaventunut ja väestö paennut. Suurin väestöpako ajoittui 1960-luvulle, jolloin kolmannes maaseutuväestöstä pakeni, kun Maalaisliiton maatalouspolitiikan keskittämistoimet alkoivat purra ja maaseudun elinkeinorakennetta kaikin tavoin haluttiin yksipuolistaa ja mitoittaa suuremmaksi.
Tämän hsitoriallisesti ajatellen hyvin suurimittainen vahingon aiheuttaminen on pääsyy siihen, miksi Keskustan harjoittamaa politiikkaa tulee vastustaa kaikin demokraattisin keinoin. On jopa niin, että on Keskustan vastustaminen menee sen edelle, minkä toisen puolueen politiikka haluaa suosia. Yksikään muu puolue ei nimittäin enää voi aikaansaada sellaista tuhoa kuin mitä Keskusta on saanut aikaan. Ainakin tätä on vaikea kuvitella.- määritelmille
ökyisäntä=?
tehomaatalous=?
lisäksi
>Historiallisesti tarkasteltuna maaseutu on menestynyt aina silloin, kun maaseudun elinkeinorakenne on ollut monipuolista pienyritteliäisyyttä. Ennen sotaa oltiin tässä tilanteessa,<
tuolloin olivat papit ja muut kokoomuslaiset isäntinä torppareille nykyään se on eu:n virkakoneisto. Haluat maaseudun asukkaat samanlaiseen elintasoon kuin tuolloin he olivat?
Ihmiset pakenivat kaupunkiin yksinkertaisesti siitä syystä että kaupungista sai/saa elantonsa helpommin mitä maataloudesta. Ja teollisuus halusi lisää työvoimaa tehtaisiinsa.
>Toinen suuri virhe oli suosia maatalouden ja sen jatkojalostusteollisuuden keskittämistä suuriin yksiköihin.< aika pieniä ovat esim. valio on aika heppoisen kokoinen verrattuna arlaan.
Oikeastaa mikä ihmeen muutosvastainen ihminen olet, sinun mielestäsi maaseudun ei pitäisi nykyaikaistua vaan pysyä sillä Suomi-filmi tasolla missä T. Palo riiasi Ansaa.
>Koko sodanjälkeinen maaseutupolitiikka on ollut pääosin tukiaispolitiikkaa.< niinhän se on ollut, sitä voit itsekkin miettiä miksi eivät ihmiset halunneet maksaa tuotankustannuksia tuotteen hinnassa vaan halusivat kierrättää rahat valtion kautta.
mutta tuki järjestelmät eivät kuitenkaan yksin johdu suomalaisten tekemisistä päätöksistä
http://europa.eu.int/scadplus/leg/fi/lvb/l04000.htm
Ja eikä taida olla kuin viime vaalit missä kokoomus ratsasti sillä asialla että he haluavat nostaa Suomessa maksettavia maataloustukia.
>Yksikään muu puolue ei nimittäin enää voi aikaansaada sellaista tuhoa kuin mitä Keskusta on saanut aikaan.< Niin on se ikävä asia että Suomen maatalous on modernisoitunut eikä enää ole hevoset ja härät käytössä.
Ei lopppujen lopuksi käy kateeksi maatilan pitäjää toisaalta sanotaan että pitää olla pientä jne. ja toisesta suunnasta sanotaan että on tehotonta kun ne tilakoot ovat niin pieniä. määritelmille kirjoitti:
ökyisäntä=?
tehomaatalous=?
lisäksi
>Historiallisesti tarkasteltuna maaseutu on menestynyt aina silloin, kun maaseudun elinkeinorakenne on ollut monipuolista pienyritteliäisyyttä. Ennen sotaa oltiin tässä tilanteessa,<
tuolloin olivat papit ja muut kokoomuslaiset isäntinä torppareille nykyään se on eu:n virkakoneisto. Haluat maaseudun asukkaat samanlaiseen elintasoon kuin tuolloin he olivat?
Ihmiset pakenivat kaupunkiin yksinkertaisesti siitä syystä että kaupungista sai/saa elantonsa helpommin mitä maataloudesta. Ja teollisuus halusi lisää työvoimaa tehtaisiinsa.
>Toinen suuri virhe oli suosia maatalouden ja sen jatkojalostusteollisuuden keskittämistä suuriin yksiköihin.< aika pieniä ovat esim. valio on aika heppoisen kokoinen verrattuna arlaan.
Oikeastaa mikä ihmeen muutosvastainen ihminen olet, sinun mielestäsi maaseudun ei pitäisi nykyaikaistua vaan pysyä sillä Suomi-filmi tasolla missä T. Palo riiasi Ansaa.
>Koko sodanjälkeinen maaseutupolitiikka on ollut pääosin tukiaispolitiikkaa.< niinhän se on ollut, sitä voit itsekkin miettiä miksi eivät ihmiset halunneet maksaa tuotankustannuksia tuotteen hinnassa vaan halusivat kierrättää rahat valtion kautta.
mutta tuki järjestelmät eivät kuitenkaan yksin johdu suomalaisten tekemisistä päätöksistä
http://europa.eu.int/scadplus/leg/fi/lvb/l04000.htm
Ja eikä taida olla kuin viime vaalit missä kokoomus ratsasti sillä asialla että he haluavat nostaa Suomessa maksettavia maataloustukia.
>Yksikään muu puolue ei nimittäin enää voi aikaansaada sellaista tuhoa kuin mitä Keskusta on saanut aikaan.< Niin on se ikävä asia että Suomen maatalous on modernisoitunut eikä enää ole hevoset ja härät käytössä.
Ei lopppujen lopuksi käy kateeksi maatilan pitäjää toisaalta sanotaan että pitää olla pientä jne. ja toisesta suunnasta sanotaan että on tehotonta kun ne tilakoot ovat niin pieniä.Ökyisäntä oli suurtilallinen Suomen maatalouden harjoittajien joukossa. Näitä suurtilallisia alettiin verovaroin tukea, pientilalliset ajettiin maaltapakoon. Tehomaatalous on suuriin tilakokoihin ja automatisatioon perustuvaa maataloutta, jossa käytetään myös runsaasti vesistöjä pilaavia lannoitteita. Tehomaatalous on luonteeltaan päätoimista maatalousyrittämistä, joka tilakokojen suurentuessa on johtanut maaseudun autioitumiseen.
Teet runsaasti virhepäätelmiä kirjoituksestani. Maaseutu oli viriiliä ennen sotia ja menestyi suhteellisen hyvin. Silloin voitiin puhua maaseudun yhteisöllisyydestä. Elintaso oli sellaista, ettei se ajanut maaltapakoon niin kuin tapahtui 1960-luvulla. Torpparien asemaa parannettiin sisällissodan jälkeen, kuvaamasi tilanne oli ennen sitä ja silloinkin vain Etelä-Suomen kartanoseuduilla.
Ihmiset muuttavat kaupunkeihin taloudellisista syistä. Tämä on totta. Kaupunkien korkeakulttuurinen talousmalli on tarjonnut uudenlaisia mahdollisuuksia yritteliäisyydelle ja siten uusia työtilaisuuksia. Joskus aiemmin merkantilismi nosti kaupungit kukoistukseen. 1960-luvulla ei ollut kyse kuitenkaan tästä. Maaltapako ei suntautunut Suomen kaupunkeihin, vaan se oli paniikinomaista pakoa sieltä, missä elämisen mahdollisuudet oli Maalaisliiton poliittisilla ratkaisuilla latistettu kokonaan. Kokoäiväisen maatalousyrittämisen suosiminen aikaansai elinkeinorakneteen huikean yksipuolistumisen ja rappioitti maaseudun totaalisesti. Siitä alkoi kyläkauppojen ja kyläkoulujen kuolemat. Maaltapako suuntautui ensi sijassa Ruotsiin, ei Suomeen. Kyse ei ollut vedosta, vaan työnnöstä, sillä ei ruotsia taitamaton maalaisjunttura ihan helposti vapaaehtoisesti lähde vieraaseen maahan.
En ole mikään muustosvastarintainen. Maaseudun muutos Kepun malliin oli vain täydellinen emämunaus ja katastrofi. Historiaa tutkimalla olisi nähty, että Suomen oloissa maaseutu voi parhaiten silloin, kun elinkeinorakenne on monipuolinen eikä vain yhden Suomen oloissa hyvin kannattamattoman elinkeinon varaan rakennettua. Toisenlaistakin tietoa oli ja sitä edusti Maalaisliitossa Veikko Vennamo, joka näki keskittymisongelman seuraukset jo 40- ja 50-luvuilla. Hän ajoi pienyrittäjyyden linjaa, joka on aina toiminut maaseudulla parhaiten. Sellaisessa mallissa nykyajan pääelinkeinojen pitäisi olla juuri matkailussa ja huvilaveistämöissä yms. eikä maataloudessa. Maatalouden asema sivuelnkeinona rinnalla menestyisi silloin paljon paremmin, kun siihen ei olisi tarvinnut investoida niin valtavasti. Tämä on kaukana jostain Tauno Palo - Ansa Ikonen romanssista.
Maataloustuet ovat yleiseurooppalainen virhe. Vain Britanniassa on tässä suhteessa näkynyt jonkinlaista järjen valon kajastusta. Jos Suomessa maaseutua ei olisi alunpitäen rakennettu maatalouden varaan, tukea olisi tarvittu paljon vähemmän. Maatalousyrittämisen kustannukset olisivat olleet pienemmät ja sivutoimisen viljelyn riskit yrittäjälle huomattavan vähäiset nykyiseen verrattuna. Ruuan tuotanto se ei olisi millään muotoa vaarantanut.
Suomen maatalousmalli johti pahimmillaan jopa kaksinkertaiseen vuosiylituotantoon. Ja tämä tapahtui 20-30 vuotta sitten, jolloin vielä oltiin tehottomampia kuin nyt. Tämä kertoo kaiken siitä, millaisiin mittoihin Kepun älyttömyys on johtanut. Vähitellen tuota suunnatonta ylituotantoa on jouduttu purkamaan ja se on tehnyt kipeää. Keskusta titenkin syyllistää siitä ihan muut tahot kuin aiheuttajan itsensä. Mm. maatalousministeri Hemilän päälle kaadettiin sitä paskaa, jonka Maalaisliiton politiikka oli ylimääräisenä tuottanut.
Maatilan pitäjä ei tässä kuviossa ole syyllinen lukuunottamatta niitä ökyisäntiä, jotka ovat mallia kannattaneet. Tavalla tai toisella kaikki kuitenkin ovat lopulta kärsineet. Viimeisinä kärsijöiden listassa on näiden ökyisäntien perilliset, ne jotka nyt joutuvat virheellisen Suomen oloihin huonosti sopivan mallin kanssa yrittämään. Moniopuolisisempi elinkeinorakenne olisi pidätellyt ihmisiä maalla ja uutta yrittelisäisyyttä olisi syntynyt kaiken aikaan kuten nyt on tapahtunut kun on pakkotilanne.- Analyze this
Älä unohda sotien jälkeistä tilannetta – puoli miljoonaa ihmistä oli pakko saada asutettua jonnekin. Suuri osa heistä asutettiin (hätäratkaisuna) korpiin lohkotuille pientiloille. Ajateltiinpa jopa niin, että oman tilan turpeeseen sidottu ihminen ei ryhdy puuhaamaan vallankumousta. Vennamo teki sen aikaisena vastaavana ministerinä käytännön työn, ja eli loppuelämänsä näiden ihmisten varassa - heidän kiitollisuuttaan ja tyytymättömyyttään taitavasti manipuloiden.
60-luvulle tultaessa em. ihmiset jälkeläisineen olivat tilanteessa, että maailma oli ajanut heidän ohitseen. Heillä ei ollut tulevaisuutta siellä, minne he ilman omaa syytään oli asetettu. Vaikka Suomi oli teollistunut nopeasti, vauhti ei riittänyt näiden ihmisten uudelleen sijoittamiseen. He joutuivat lähtemään Ruotsiin jossa onneksi oli huutava työvoimapula. He osaltaan auttoivat Ruotsia kehittymään maan kokoon verrattuna itseään suuremmaksi vientimaaksi. Suomella ei mahdollisuutta samaan. Ei yksinkertaisesti löytynyt rahaa tehdä vastaavia investointeja kuin Ruotsi ja työllistää kaikki suomalaiset.
Valio ja Metsähallitus ovat osaltaan vastuussa Suomen maaseudun elinkeinorakenteen yksipuolistamisesta. Suomeen ei päässyt syntymään samanlaista maaseudun elinkeinojen ja pienyritysten kirjoa kuin Keski-Euroopassa. Ei syntynyt tarvittavaa yrityskulttuuria – sellaisen kehittyminenhän vie kymmeniä vuosia.
Yhden puolueen syyttäminen on yksisilmäistä. Eivät sosiaalidemokraatit ja kommunistitkaan halunneet maaseudulle vireää elinkeinotoimintaa. Kokoomus puolusti jokaiselle elinkeino-alueelle rakennettuja monopoleja, jotka estivät keskieurooppalais-tyyppisen pienyrityskulttuurin kehittymisen Suomeen. Analyze this kirjoitti:
Älä unohda sotien jälkeistä tilannetta – puoli miljoonaa ihmistä oli pakko saada asutettua jonnekin. Suuri osa heistä asutettiin (hätäratkaisuna) korpiin lohkotuille pientiloille. Ajateltiinpa jopa niin, että oman tilan turpeeseen sidottu ihminen ei ryhdy puuhaamaan vallankumousta. Vennamo teki sen aikaisena vastaavana ministerinä käytännön työn, ja eli loppuelämänsä näiden ihmisten varassa - heidän kiitollisuuttaan ja tyytymättömyyttään taitavasti manipuloiden.
60-luvulle tultaessa em. ihmiset jälkeläisineen olivat tilanteessa, että maailma oli ajanut heidän ohitseen. Heillä ei ollut tulevaisuutta siellä, minne he ilman omaa syytään oli asetettu. Vaikka Suomi oli teollistunut nopeasti, vauhti ei riittänyt näiden ihmisten uudelleen sijoittamiseen. He joutuivat lähtemään Ruotsiin jossa onneksi oli huutava työvoimapula. He osaltaan auttoivat Ruotsia kehittymään maan kokoon verrattuna itseään suuremmaksi vientimaaksi. Suomella ei mahdollisuutta samaan. Ei yksinkertaisesti löytynyt rahaa tehdä vastaavia investointeja kuin Ruotsi ja työllistää kaikki suomalaiset.
Valio ja Metsähallitus ovat osaltaan vastuussa Suomen maaseudun elinkeinorakenteen yksipuolistamisesta. Suomeen ei päässyt syntymään samanlaista maaseudun elinkeinojen ja pienyritysten kirjoa kuin Keski-Euroopassa. Ei syntynyt tarvittavaa yrityskulttuuria – sellaisen kehittyminenhän vie kymmeniä vuosia.
Yhden puolueen syyttäminen on yksisilmäistä. Eivät sosiaalidemokraatit ja kommunistitkaan halunneet maaseudulle vireää elinkeinotoimintaa. Kokoomus puolusti jokaiselle elinkeino-alueelle rakennettuja monopoleja, jotka estivät keskieurooppalais-tyyppisen pienyrityskulttuurin kehittymisen Suomeen.Siirtoväkeä ei asutettu yksin maaseudulle. Myös kaupunkeihin tuli paljon tätä väkeä. Yksi tällainen asutuskeskus oli Lahti, joka pitkään kantoi Viipurin Reippaan mustapunaisia värejä. Myös Jyväskylän sai osansa. Maaltapako ei koskenut voittopuolisesti tätä siirtoväkeä, vaan ajolähtötilanteeseen joutuivat kaikki pientilalliset ja maaseudun muu työväki. Tunnen tilanteen aika hyvin, sillä pääsin sattumoisin seuraamaan tilannetta autiopaikalta esimerkkinä etelä-hämäläisen kyläkunnan historian vaiheita nähden. Paikkakunnalla ei ollut yhtään asutustilallista, mutta silti väki lähti, kyläkaupat panivat laudat ikkunoihin jne. Vain suurtilalliset, eläkeikäiset ja kunnan palveluksessa olleet jäivät.
Aika ei ollut ajanut mistään ohi. Maaseudulta käsin käytiin työssä ja viljeltiin osa-aikaisesti pientiloja. Käsityöläistaitoisia oli paljon. Se miksi tästä ei virinnyt pienyritteliäisyyttä korvaamaan sitä mennyttä maailmaa, johtui Maalaisliiton hankkeesta rakentaa maaseutua vain ja ainoastaan maatalouden varaan. Kyllä verstaita ja muita alkoi nousta, mutta eihän niillä ollut menestysmismahdollisuuksia, kun Maalaisliitto koko ajan karkotti väkeä eli vähensi kysyntää. Siellä missä näin ei tapahtunut ja missä myöhemmin tuli elpymistä, moni pieni kauppias rikastui hyvin esim. välittämällä rakkenustarvikkeita.
Hyvin tyypillistä oli esim. se, kun 70-luvulla alkoi kova kesämökkirakentaminen, maaseudulta ei tahtonut löytyä kirvesmihiä niiden tekoon. Kesämökkirakentaminen olisi anatnut loistavia työtilaisuuksia ja mahdollisuuksia jo 60-luvulta lähtien, mutta maatalouden varaan rakennettu maaseutu oli karkottanut kaikki ammattimiehet betonilähiöiden valuja tekemään. Keskustan hahmottamassa maaseutumallissa ei liene tähän päiväänkään mennessä oivallettu kesämökkiläisten ja matkailun merkitystä maaseudun todellisena mahdollisuutena. Lähinnä tätä kehitystä on pyritty torpedoimaan korkealla verotuksella esim. kesämökkiläisten osalta.
Olet siinä oikeassa, että demarit ja Kokoomus eivät aktiivisesti ponnistelleet maaseudun kehittämiseksi. Demarien ansioksi on sentään luettava se, että se kaiken aikaa kyllä pyrki vastustamaan järjetöntä tukiaispolitiikkaa. Muten seurattiin vain katseella Maalaisliiton säheltämistä. Maalaisliitto/Kepu on tässä ylivertaisesti suurin syyllinen, koska se kehitti politiikallaan maaseutua ja nimenomaan tähän väärään suuntaan. Lopulta tuo väärä suunta on alkanut kalahtaa omaankin jalkaan, kun äänestäjätkin alkavat vähetä. Jäljelle ovat jääneet vain umpikeput, muut on karkoitettu.
Toisenlainen tie olisi johtanut hillitympään ja hallitumpaan kehitykseen. Kaikissa vaihtoehdoissa kaupunkien väkiluku olisi kasvanut ja maaseudun vähentynyt, mutta ei kertarysäyksellä vaan ajan kanssa. Tämä olisi luonut sopeutumisaikaa ja vähemmän kitinöitä, kun siirtyminen olisi tapahtunut vapaaehtoispohjalta eikä pakon sanelemana. Tässä mallissa muutto olisi kokenut uutta sukupolvea, joka olisi kouluttautumisen kautta päässyt tutustumaan kaupunkien korkeakulttuurisiin talousvaihtoehtoihin. Ruotsissa kehitys tapahtui nimenomaan tämän mallin mukaisesti vähitellen ja siellä Centernin kannatus onkin oikeissa mitoissa 5-10 %.
Nyt maaseudulla olisi kaksi selvää kehityssuuntaa, mutta edelleen Keskusta ja MTK vastustavat niitä henkeen ja vereen. Toinen on kaupungistumistie eli aluekeskusten luominen ja suosiminen. Tämä on erotettava urbanisoitumisesta, joka on metropolien rakentamista. Aluekeskuksilla on mahdollista luoda nykyistä parempi kysyntäpohja ja sillä mahdollisuuksia antaa nykyistä parempia koulutusvalmiuksia ihmisille. Toinen tie on maasetuyrittämisen painopisteen muuttaminen kohti monipuolisempaa elinkeinorakennetta. Matkailun ja kesämökkiläisten aseman ymmärtäminen tulisi ottaa tosissaan. Keskusta ja MTK pitävät kuitenkin kiinni vain kaikesta sellaisesta, mihin on mahdollista saada kansallista ja EU-tukea. Halutaan elää kainalosauvojen varassa loputtomiin.- myös
Mielipidepankki kirjoitti:
Siirtoväkeä ei asutettu yksin maaseudulle. Myös kaupunkeihin tuli paljon tätä väkeä. Yksi tällainen asutuskeskus oli Lahti, joka pitkään kantoi Viipurin Reippaan mustapunaisia värejä. Myös Jyväskylän sai osansa. Maaltapako ei koskenut voittopuolisesti tätä siirtoväkeä, vaan ajolähtötilanteeseen joutuivat kaikki pientilalliset ja maaseudun muu työväki. Tunnen tilanteen aika hyvin, sillä pääsin sattumoisin seuraamaan tilannetta autiopaikalta esimerkkinä etelä-hämäläisen kyläkunnan historian vaiheita nähden. Paikkakunnalla ei ollut yhtään asutustilallista, mutta silti väki lähti, kyläkaupat panivat laudat ikkunoihin jne. Vain suurtilalliset, eläkeikäiset ja kunnan palveluksessa olleet jäivät.
Aika ei ollut ajanut mistään ohi. Maaseudulta käsin käytiin työssä ja viljeltiin osa-aikaisesti pientiloja. Käsityöläistaitoisia oli paljon. Se miksi tästä ei virinnyt pienyritteliäisyyttä korvaamaan sitä mennyttä maailmaa, johtui Maalaisliiton hankkeesta rakentaa maaseutua vain ja ainoastaan maatalouden varaan. Kyllä verstaita ja muita alkoi nousta, mutta eihän niillä ollut menestysmismahdollisuuksia, kun Maalaisliitto koko ajan karkotti väkeä eli vähensi kysyntää. Siellä missä näin ei tapahtunut ja missä myöhemmin tuli elpymistä, moni pieni kauppias rikastui hyvin esim. välittämällä rakkenustarvikkeita.
Hyvin tyypillistä oli esim. se, kun 70-luvulla alkoi kova kesämökkirakentaminen, maaseudulta ei tahtonut löytyä kirvesmihiä niiden tekoon. Kesämökkirakentaminen olisi anatnut loistavia työtilaisuuksia ja mahdollisuuksia jo 60-luvulta lähtien, mutta maatalouden varaan rakennettu maaseutu oli karkottanut kaikki ammattimiehet betonilähiöiden valuja tekemään. Keskustan hahmottamassa maaseutumallissa ei liene tähän päiväänkään mennessä oivallettu kesämökkiläisten ja matkailun merkitystä maaseudun todellisena mahdollisuutena. Lähinnä tätä kehitystä on pyritty torpedoimaan korkealla verotuksella esim. kesämökkiläisten osalta.
Olet siinä oikeassa, että demarit ja Kokoomus eivät aktiivisesti ponnistelleet maaseudun kehittämiseksi. Demarien ansioksi on sentään luettava se, että se kaiken aikaa kyllä pyrki vastustamaan järjetöntä tukiaispolitiikkaa. Muten seurattiin vain katseella Maalaisliiton säheltämistä. Maalaisliitto/Kepu on tässä ylivertaisesti suurin syyllinen, koska se kehitti politiikallaan maaseutua ja nimenomaan tähän väärään suuntaan. Lopulta tuo väärä suunta on alkanut kalahtaa omaankin jalkaan, kun äänestäjätkin alkavat vähetä. Jäljelle ovat jääneet vain umpikeput, muut on karkoitettu.
Toisenlainen tie olisi johtanut hillitympään ja hallitumpaan kehitykseen. Kaikissa vaihtoehdoissa kaupunkien väkiluku olisi kasvanut ja maaseudun vähentynyt, mutta ei kertarysäyksellä vaan ajan kanssa. Tämä olisi luonut sopeutumisaikaa ja vähemmän kitinöitä, kun siirtyminen olisi tapahtunut vapaaehtoispohjalta eikä pakon sanelemana. Tässä mallissa muutto olisi kokenut uutta sukupolvea, joka olisi kouluttautumisen kautta päässyt tutustumaan kaupunkien korkeakulttuurisiin talousvaihtoehtoihin. Ruotsissa kehitys tapahtui nimenomaan tämän mallin mukaisesti vähitellen ja siellä Centernin kannatus onkin oikeissa mitoissa 5-10 %.
Nyt maaseudulla olisi kaksi selvää kehityssuuntaa, mutta edelleen Keskusta ja MTK vastustavat niitä henkeen ja vereen. Toinen on kaupungistumistie eli aluekeskusten luominen ja suosiminen. Tämä on erotettava urbanisoitumisesta, joka on metropolien rakentamista. Aluekeskuksilla on mahdollista luoda nykyistä parempi kysyntäpohja ja sillä mahdollisuuksia antaa nykyistä parempia koulutusvalmiuksia ihmisille. Toinen tie on maasetuyrittämisen painopisteen muuttaminen kohti monipuolisempaa elinkeinorakennetta. Matkailun ja kesämökkiläisten aseman ymmärtäminen tulisi ottaa tosissaan. Keskusta ja MTK pitävät kuitenkin kiinni vain kaikesta sellaisesta, mihin on mahdollista saada kansallista ja EU-tukea. Halutaan elää kainalosauvojen varassa loputtomiin.kokoomuksen ohjelmien kanssa eikä demarit ole paljoakaan erimieltä, viitaten Ison E:n vikonlopun lausuntoon.
>Keskusta ja MTK pitävät kuitenkin kiinni vain kaikesta sellaisesta, mihin on mahdollista saada kansallista ja EU-tukea.<
>Nyt maaseudulla olisi kaksi selvää kehityssuuntaa,<
niin on suuremmat tilat tai lopetus.
Huomaa eu:sta tulevat ohjeet --->Suomen tilakokoja pitää suurentaa.mutta edelleen Keskusta ja MTK vastustavat niitä henkeen ja vereen.< miten tuo näkyy käytänössä?
MIten niitä suurtiloja tuettiin ennen eu:ta? myös kirjoitti:
kokoomuksen ohjelmien kanssa eikä demarit ole paljoakaan erimieltä, viitaten Ison E:n vikonlopun lausuntoon.
>Keskusta ja MTK pitävät kuitenkin kiinni vain kaikesta sellaisesta, mihin on mahdollista saada kansallista ja EU-tukea.<
>Nyt maaseudulla olisi kaksi selvää kehityssuuntaa,<
niin on suuremmat tilat tai lopetus.
Huomaa eu:sta tulevat ohjeet --->Suomen tilakokoja pitää suurentaa.mutta edelleen Keskusta ja MTK vastustavat niitä henkeen ja vereen.< miten tuo näkyy käytänössä?
MIten niitä suurtiloja tuettiin ennen eu:ta?Siitä olen yhtä mieltä, että Euroopan yhteinen maatalouspolitiikka tukiaisineen on lähinnä idiotismia. Sellaisen sopimuksen Keskustan ulkoministeri Heikki Haavisto ja virkamiesavustajan mukana ollut Esa Härmälä halusivat neuvotella. Saatiin mitä haluttiin ja seurauksena on tilakokojen suurentaminen kannattavuuden takeena. Tällaista jälkeä maataloustuet juuri tuottavat. Siinä myllyssä ei kukaan pärjää.
Suurtiloja tuettiin ennen EU:ta siten, että tuet keskitettiin vain niille ja pienviljelijät jäivät nuolemaan näppejään, jolloin heidän kilpailukykynsä heikkeni ja tila täytyi lopettaa. Ideana tässä oli se, että kun rahaa on rajattu määrä, jakajien joukkoa pitää harventaa, jotta jäljelle jäävät saisivat tarpeeksi.
Tukiviidakko ennen EU:ta oli erittäin monipuolinen ja kyse oli todellisesta viidakosta. Jotkut ovat yrittäneet laskea tosissaan tuen määriä ennen EU:ta ja päätyneet jopa siihen, että ennenkin tulea maksettiin suoran ja piilotuen muodossa yhtä paljon kuin nytkin. Siinä tilanteessa Suomen protektionistinen maatalous kannatti, koska sen kannattavuus verotuen lisäksi maksatettiin kuluttajilla. Panemalla tuonnille tullit ja muut esteet, kuluttaja pakotettiin ostamaan kallista suomalaista maataloustuotetta. Mainio esimerkki tästä oli aikoinaan voi. Se oli Ruotissa, missä tuotantokustannukset eivät juuri meikäläisestä eronneet, monta kertaa halvempaa kuin Suomessa. Rasvamatkoja Haaparantaan tehtiinkin niihin aikoihin Kotkasta saakka.
Linkki vielä Jäbän selkeään kirjoitukseen tästä aiheesta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000008942995- Ruotsissa
Mielipidepankki kirjoitti:
Siitä olen yhtä mieltä, että Euroopan yhteinen maatalouspolitiikka tukiaisineen on lähinnä idiotismia. Sellaisen sopimuksen Keskustan ulkoministeri Heikki Haavisto ja virkamiesavustajan mukana ollut Esa Härmälä halusivat neuvotella. Saatiin mitä haluttiin ja seurauksena on tilakokojen suurentaminen kannattavuuden takeena. Tällaista jälkeä maataloustuet juuri tuottavat. Siinä myllyssä ei kukaan pärjää.
Suurtiloja tuettiin ennen EU:ta siten, että tuet keskitettiin vain niille ja pienviljelijät jäivät nuolemaan näppejään, jolloin heidän kilpailukykynsä heikkeni ja tila täytyi lopettaa. Ideana tässä oli se, että kun rahaa on rajattu määrä, jakajien joukkoa pitää harventaa, jotta jäljelle jäävät saisivat tarpeeksi.
Tukiviidakko ennen EU:ta oli erittäin monipuolinen ja kyse oli todellisesta viidakosta. Jotkut ovat yrittäneet laskea tosissaan tuen määriä ennen EU:ta ja päätyneet jopa siihen, että ennenkin tulea maksettiin suoran ja piilotuen muodossa yhtä paljon kuin nytkin. Siinä tilanteessa Suomen protektionistinen maatalous kannatti, koska sen kannattavuus verotuen lisäksi maksatettiin kuluttajilla. Panemalla tuonnille tullit ja muut esteet, kuluttaja pakotettiin ostamaan kallista suomalaista maataloustuotetta. Mainio esimerkki tästä oli aikoinaan voi. Se oli Ruotissa, missä tuotantokustannukset eivät juuri meikäläisestä eronneet, monta kertaa halvempaa kuin Suomessa. Rasvamatkoja Haaparantaan tehtiinkin niihin aikoihin Kotkasta saakka.
Linkki vielä Jäbän selkeään kirjoitukseen tästä aiheesta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000008942995olivat jo tuohon aikaan alemmat kuin Suomessa.
siihen on kaksi syytä toinen on maantieteellinen ja toinen tilakoko. juuri tuo tilakoko sekä tuotantolaitostenkoko on yksi niistä tekijöistä jotka vaikuttavat suurestikin kustannustasoon.
Jotenkin on vain ihmeellistä että samaan aikaan haluat että tilat olisivat pieniä mutta kuitekin haluat hintataso olisi alhainen.
Mitä tukia suurtila sai mitä pieni ei saanut?
Pieni tila sai tuohon aikaan kylläkin pinta-alalisiä mitä ei enää reilun kymmenen lehmän tila saanut.
Pitäisi olla helppo tehtävä nimetä muutama sellainen tuki mitä ei pientila saanut, mutta suurtila sai.
- kestää
>Kokoomus pitää itsestään selvänä, että suomalaisen maatalouden toimintaedellytykset on turvattava EU:n ja Suomen omin päätöksin. Vuoden 2006 rahoituskehyksissä on varmistettava Suomen maatalouden toimintaedellytykset Euroopan unionissa pysyvällä tavalla.<
http://www.kokoomus.fi/artikkeli.php?artikkeli_id=1473
ja lisää
http://www.kokoomus.fi/dokumentti.php?did=91
ilmeisesti nämä lainaukset ovat pelkkää valhetta ja niiden ainoa tarkoitus on saata maalla asuvien äänet.
Miten on PWW onko asia noin kuten sen esitän vai olisiko sittenkin niin että kokoomus onkin tosissaan?
>On todella huolestuttavaa, että johtavalla hallituspuolueella kepulla ei ole yhtään mitään sanottavaa maan kärjistyviin ongelmiin, kuten jatkuviin joukkoirtisanomisiin teollisuudesta. On paljastavaa, että ainoa mikä kepu todella kiinnostaa on maatalostuki.<
Puheita voidaan aina pitää mutta puheilla ei ole mitään merkitystä jos ei ole myös tekoja.- PWW
1) Kokoomuksen julistukset ovat vain oppositiopuolueen "kaikkea hyvää kaikille" kampanjaa - ajankohtahan oli juuru eurovaalien 2004 alla. Hallituksessa ollessaan kokoomus ei ollut tuolla linjalla, eikä tule myöskään jatkossa olemaan.
Mutta kyllä tuo kokoomuksen oppositiopolitiikka on hyvin, hyvin mietoa verrattuna kepun harjoittamaan "kaikkea hyvää kaikille ja heti"- politiikkaan.
2) No tietenkin puheita seuraa myös tekoja. Paitsi tietenkin kepulaisten oppositiopolitiikka ja kovat vaalilupaukset. Ne ovat haihtuneet johonkin "mustaan aukkoon", suorastaan kumonneet aineen häviämättömyyden lain. - paranee
PWW kirjoitti:
1) Kokoomuksen julistukset ovat vain oppositiopuolueen "kaikkea hyvää kaikille" kampanjaa - ajankohtahan oli juuru eurovaalien 2004 alla. Hallituksessa ollessaan kokoomus ei ollut tuolla linjalla, eikä tule myöskään jatkossa olemaan.
Mutta kyllä tuo kokoomuksen oppositiopolitiikka on hyvin, hyvin mietoa verrattuna kepun harjoittamaan "kaikkea hyvää kaikille ja heti"- politiikkaan.
2) No tietenkin puheita seuraa myös tekoja. Paitsi tietenkin kepulaisten oppositiopolitiikka ja kovat vaalilupaukset. Ne ovat haihtuneet johonkin "mustaan aukkoon", suorastaan kumonneet aineen häviämättömyyden lain.ensin kerrot että kokomuksen julistukset häviävät kuin tuhka tuuleen silloin, kun kokoomus nousee valtaan ja kuitenkin syytät kepua samasta asiasta jota kokoomuksen kohdalla pidät hyvänä asiana, sanoisin että hieman ristiriitaista.
toinen linkki muuten viittasi aikaan ennen eduskuntavaaleja 2003. - PWW
paranee kirjoitti:
ensin kerrot että kokomuksen julistukset häviävät kuin tuhka tuuleen silloin, kun kokoomus nousee valtaan ja kuitenkin syytät kepua samasta asiasta jota kokoomuksen kohdalla pidät hyvänä asiana, sanoisin että hieman ristiriitaista.
toinen linkki muuten viittasi aikaan ennen eduskuntavaaleja 2003.Mites muuten on työttömyyden vähentyminen sujunut kepuhallituksen aikana? Entäs vanhusten hoito? Terveyspalvelut? Muuttoliike? Kaupunkien ongelmat? Pätkätyöt? Ympäristön suojelu? Kaavoitus? jne jne jne ... jne
eli kepu on aivan omissa tähtitieteellisissä sfääreissään heitellessään vaalitäkyjä äänestäjille. Kokoomus on pikkutekijä, korkeintaan ensikertalainen näpistelijä ammatti- ja taparikollisen kepun rinnalla. Siinäpä se ero kepun ja kokoomuksen välillä. - 100 000
PWW kirjoitti:
Mites muuten on työttömyyden vähentyminen sujunut kepuhallituksen aikana? Entäs vanhusten hoito? Terveyspalvelut? Muuttoliike? Kaupunkien ongelmat? Pätkätyöt? Ympäristön suojelu? Kaavoitus? jne jne jne ... jne
eli kepu on aivan omissa tähtitieteellisissä sfääreissään heitellessään vaalitäkyjä äänestäjille. Kokoomus on pikkutekijä, korkeintaan ensikertalainen näpistelijä ammatti- ja taparikollisen kepun rinnalla. Siinäpä se ero kepun ja kokoomuksen välillä.uudesta työpaikan lupaamisesta vaaliohjelmassa.
Kaavoitus on kuntien asia.
muuttoliike on kääntynyt Helsingistä esim. Nurmijärvelleja muutenkin hidastunut.
Hoitotakuu.
taas suojeltiin pohjoisessa lisää metsää.
kotihoidontuki.
>Kokoomus on pikkutekijä, korkeintaan ensikertalainen näpistelijä ammatti- ja taparikollisen kepun rinnalla. Siinäpä se ero kepun ja kokoomuksen välillä.< tottakai sinusta olet tuota mieltä, sillä sinähän jo tiedät etteivät kokoomuksen lupaukset pidä paikkansa niinkuin tuolla aikaisemmin kerroit.
Ja sitten käykin niin ettei keskustakaan onnistu niissä kaikissa parannuksissa mitä on esittänyt niin silloin on sinun mielestäsi tapahtunut suuri vääryys, jopa rikollista toimintaa.
Tästä sinun kokoomuksen vaalipuheiden pitäävyydestä vain tulee mieleen onko Niinistö sittenkään luotettava koska hänen puheet ovat sitten vain niitä vaalipuheita(sinun mukaasi) mitkä unohtuvat heti vaalien jälkeen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 2032175
- 1341198
- 1131073
Koillis motor
Kyllä on mennyt palvelu alas ku lehmänhäntä, sovitut asiat ja luvatut soitot pitää hoitaa eikä tehä oharia, täysin tumpa23827- 58806
Kauhavan häiriköijistä
Juttua Iltalehdessä. Pakko sanoa että noi nuoret on kyllä ihan pimeitä. Putkin peltoja jupksevat kiusaamaan kun ei tietä34771ABC: n kahvilan uusi nimi matkimalla
Kahvia ja virvokkeita myytiin aikoinaan ÄKKI-VANNIN KAHVILASSA Haapavedellä ja paikalliset sanoivat sitä haussia "Tuhann42638Kylillä ei ole näkynyt? Missä luuraat nainen?
Olisit soittanut mulle nainen. Oltais voitu nähdä vaikka laavulla. Miksi pelkäät minua? Eihän siinä ole mitään järkeä. m175584Tehdäänkö tänään toiveista totta?
Poikkea tänä illasta siinä lähellä ja annetaan silmien puhua ja sen jälkeen puhu sinä lopulta mitä ajattelet..46577- 10560