Hei!
Löysyinkin jo joitakin keskustelunavauksia aiheesta "sijoituskoirat", mutta aloitan vielä omani saadakseni täydennystä mieltäni askarruttaviin kysymyksiin. Täällä tuntuu kuitenkin olevan aika paljon asiantuntijoita ja kasvattajia, jotka osaavat neuvoa minunlaistani noviisiakin.
Eli olen jo pidemmän aikaa etsinyt itselleni sopivaa koiraa. Mikään kiire minulla ei ole, olen ajatellut että oikea koira kyllä tulee elämääni, kun sen aika on. En ole hankkimassa lelua, vaan kaveria ja perheenjäsentä. Perheessämme on aina ollut koiria ja olen niihin tottunut.
Sattumalta kuulin tuttavaltani, että hänen työkaverillaan on pieni koira, joka etsii mahdollisesti uutta kotia pitovaikeuksien vuoksi. Vielä kun selvisi, että tämä pieni koira edustaa juuri sitä rotua, josta olen aina haaveillut ja joka ominaisuuksiltaan sopisi minulle parhaiten, niin voiko sitä kutsua muuksi kuin kohtaloksi?
Mutta tämä koira on tuotu Suomeen astutukseen (uros) ja ehkä myös parissa näyttelyssä käytettäväksi eli omistaja haluaisi antaa koiran sijoitukseen. Tämä kai tarkoittaa, että teemme virallisen sopimuksen koiran sijoittamisesta tietyksi ajaksi tai kunnes tietty määrä astutuksia on tehty? Minä vastaan koiran normaaleista kuluista ja koiran omistaja astutukseen ja näyttelyihin liittyvistä kuluista? Entä sitten, jos koira kuolee ennen sovittua omistusoikeuden siirtymistä tai vahingoittuu astutuskelvottomaksi (toki tarkoituksenani on huolehtia koirasta kuin lapsestani, mutta lapsillekin käy joskus onnettomuuksia)?
Onko sijoitus mielestänne hyvä vaihtoehto tässä tapauksessa? Koira on nimittäin aivan minun "näköiseni" eli luonteeltaan juuri sopiva. Haluaisin nimenomaan tämän koiran.
Onko jotain erityistä, mikä kannattaa ottaa huomioon sijoituskoiraa miettiessä? Millä muilla tavoin sijoituskoira eroaa omasta koirasta?
Kasvattajat vaikuttavat varsin mukavilta ja minusta tuntuisi ajatuksena kivalta, että minulla olisi "tukiverkko" koiran kasvatuksessa. Tämä nimenomainen rotu on minulle kuitenkin uusi, vaikkakin suhteellisen helppo, terve ja pitkäikäinen.
Löysyinkin jo joitakin keskustelunavauksia aiheesta "sijoituskoirat", mutta aloitan vielä omani saadakseni täydennystä mieltäni askarruttaviin kysymyksiin. Täällä tuntuu kuitenkin olevan aika paljon asiantuntijoita ja kasvattajia, jotka osaavat neuvoa minunlaistani noviisiakin.
Eli olen jo pidemmän aikaa etsinyt itselleni sopivaa koiraa. Mikään kiire minulla ei ole, olen ajatellut että oikea koira kyllä tulee elämääni, kun sen aika on. En ole hankkimassa lelua, vaan kaveria ja perheenjäsentä. Perheessämme on aina ollut koiria ja olen niihin tottunut.
Sattumalta kuulin tuttavaltani, että hänen työkaverillaan on pieni koira, joka etsii mahdollisesti uutta kotia pitovaikeuksien vuoksi. Vielä kun selvisi, että tämä pieni koira edustaa juuri sitä rotua, josta olen aina haaveillut ja joka ominaisuuksiltaan sopisi minulle parhaiten, niin voiko sitä kutsua muuksi kuin kohtaloksi?
Mutta tämä koira on tuotu Suomeen astutukseen (uros) ja ehkä myös parissa näyttelyssä käytettäväksi eli omistaja haluaisi antaa koiran sijoitukseen. Tämä kai tarkoittaa, että teemme virallisen sopimuksen koiran sijoittamisesta tietyksi ajaksi tai kunnes tietty määrä astutuksia on tehty? Minä vastaan koiran normaaleista kuluista ja koiran omistaja astutukseen ja näyttelyihin liittyvistä kuluista? Entä sitten, jos koira kuolee ennen sovittua omistusoikeuden siirtymistä tai vahingoittuu astutuskelvottomaksi (toki tarkoituksenani on huolehtia koirasta kuin lapsestani, mutta lapsillekin käy joskus onnettomuuksia)?
Onko sijoitus mielestänne hyvä vaihtoehto tässä tapauksessa? Koira on nimittäin aivan minun "näköiseni" eli luonteeltaan juuri sopiva. Haluaisin nimenomaan tämän koiran.
Onko jotain erityistä, mikä kannattaa ottaa huomioon sijoituskoiraa miettiessä? Millä muilla tavoin sijoituskoira eroaa omasta koirasta?
Kasvattajat vaikuttavat varsin mukavilta ja minusta tuntuisi ajatuksena kivalta, että minulla olisi "tukiverkko" koiran kasvatuksessa. Tämä nimenomainen rotu on minulle kuitenkin uusi, vaikkakin suhteellisen helppo, terve ja pitkäikäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tärkeintä on, että sijoitussopimus tehdään Suomen Kennelliiton Koiran sijoitussopimuskaavakkeelle. Jos se on oikein täytetty, niin molempien sopimusosapuolien oikeudet on turvattu. Kaavakkeitan saa kennelliitosta. Voi imuroida SKLn verkkosivuiltakin.
Olet aivan oikeilla jäljillä. Kirjoitatte vaan kaiken sovitun paperille, sitten näyttelyt ja astutukset. Sitten kun kun ko. asiat on hoidettu saat kasvattajalta luovarin ja rekisteröit koiran itselllesi ja sitten se on oma.
Ota ihmeessä kun olet jo nähtävästi päätöksesi tehnyt koiran suhteen:)
Jäi epäselväksi, miten omistussuhteet nyt pelaavat. Koira on TUOTU Suomeen astutukseen. Onko se jonkun ulkomaalaisen kennelin omistuksessa vai onko nykyinen luovuttaja ostanut koiran omakseen?
Kannattaa tehdä sopimukseen menettelytavat siitä, jos koira kuolee/vahingoittuu. Yleensä, jos ne johtuvat vastaanottajan huolimattomuudesta, olet korvausvelvollinen ainakin täyden hinnan verran, ellei enempikin (tulevat pentueet)
Sopikaa myös, kuka vastaa vakuutuksesta ja miten vakuutusrahat jaetaan jos koira kuolee/vahingoittuu esim. sairastaminen tai muun arvaamattoman onnettomuuden takia.
Keskustelkaa ja sopikaa myös siitä, milloin luovuttajan on ilmoitettava näyttelyreissuista, kuka huoltaa koiran näyttelykuntoon. Sekä miten ajoissa astutuksista ilmoitetaan, missä astuminen taphtuu.
Omasta koirasta se eroaa siinä, että kasvattaminen, kouluttaminen ja hoito on tehtävä luovuttajan ohjeiden mukaan. Jos kemiat luovuttajan kanssa tuntuvat pelaavan, sijoituskoira on hyvä vaihtoehto.
Hyvä ohje on, että keskustelet kaikki, mitättömiltäkin tuntuvat asiat luovuttajan kanssa selväksi ennen sopimuksen tekoa. Miettikää myös sitä, missä asioissa erimielisyyttä saattaa tulla ja miten asiat silloin ratkaistaan.
Onnea "kehiin"
Ota tarkasti selvää, mitä "pitovaikeudet" tarkoittavat. Huonoimmassa tapauksessa saat maksaa itsesi kipeäksi koiraterapeuteille ja sen semmoisille tai käyttää suhteetoman paljon aikaasi koiran sosiaalistamiseen ja kasvatukseen.
Kiitos hyvistä vinkeistä!
Eli koira on ostettu ulkomailta ja sen omistaa nykyinen kasvattaja. Koiran pitovaikeudet tarkoittavat sitä, että kyseisellä kasvattajalla on useita isokokoisia koiria ja tämä pieni jää jalkoihin. Lisäksi tämä koira on astuttanut yhdet pennut, joten vilskettä riittää. Kasvattajalla ei siis ole resursseja koiran asianmukaiseen hoitoon (ulkoiluttaminen, lenkittäminen, sosiaalistaminen). Koira kaipaisi kotia, jossa sille olisi aikaa ja jossa se saisi totutella maailmanmenoon rauhassa.
Koiralla on siis jo yhdet pennut ja se on osoittanut siitoskykynsä.
Sinuna tarkistaisin rotuyhdistykseltä tai kennelliitosta mikä on kohtuullinen vakuusmaksu (hinta) koirasta ja montako astumista on kohtuullinen määrä.
sillä jos uros osittautuu hyväksi ja käytetyksi jalostusurokseksi, sinäkin voit hankkia muutaman lantin.
Itse hyväksyisin kaksi astumista, en enempää.
kuka hoitaa ne astutukset? Tai siis tapahtuman ja kuinka monta astutusta kaikenkaikkiaan. Sopia pitää myös siitä kumman kotona astutukset suoritetaan, sillä jos toisten kasvattajien narttuja tulee, niin astutus aina tapahtuu yleensä uroksen kotona. Kysyä sopii myös siitä jos narttu joka tulee on pitkämatkalainen, niin oletko sinä velvollinen ottamaan yö- kylään kyseisen nartun, ja jos otat niin saatko korvausta, vai menevätkö kaikki sijoittajalle.
Ota koira vain kyllä teillä hyvin menee.
Minä olen kyllä sitä mieltä, että ne porukkaomistukset ei oikein toimi oli kysymys eläimestä tai sitten jostakin muusta.
Kerro, miten kävi.