Hyvinvointialueiden tappiot paisuvat

Hyvinvointialueiden tappio paisuu jo toisena vuonna yli miljardin euron

Hyvinvointialueet eivät saa vielä tänäkään vuonna menoja kuriin. Palkkakulujen nousu jatkuu.

Pirkanmaan hyvinvointialueella on edessä uusia yt-neuvotteluja ensi syksynä, sanoo talousjohtaja Pasi Virtanen.

Valtiovarainministeriö julkisti vapun alla hyvinvointialueiden vuoden 2025 ennakollisen rahoituslaskelman, joka toi Pirkanmaan hyvinvointialueelle 243 miljoonan euron lisärahoituksen tämänvuotiseen rahoitukseen verrattuna. Kaikkiaan alueet saavat 2,1 miljardia euroa lisää. Laskelmat voivat vielä tarkentua.

Tämä jälkikäteisrahoitus korjaa alueiden vuoden 2023 suurta, lähes 1,5 miljardin euron alijäämää. Vuoden 2024 alijäämäksi ennakoitiin 900:aa miljoonaa euroa, mutta valtiovarainministeriön tuore ennuste eli painelaskelma kertoo, että tänä vuonna hyvinvointialueiden ennakoidaan menevän vieläkin 1,2 miljardia euroa miinukselle.

Alueiden menot arvioidaan palvelutarpeen muutosten, hintakehityksen, lakimuutosten ja alueiden suunnitelmien perusteella. Ministeriön painelaskelmassa ei ole otettu aivan todesta alueilta kerättyjä säästötoimien ilmoitettuja euromääriä. Niistä on huolittu laskelmaan mukaan noin puolet, tälle vuodelle noin 600 miljoonan euron säästöpotentiaali ja 150 miljoonaa euroa vuosille 2025 ja 2026.

Monella alueella, muun muassa Pirhassa, on jo käynnistetty mittavia palveluverkoston supistuksia. Päättämättä on 12 lähiaseman jatko. Samoin on auki, miten runsaasti käytettyjä ostopalveluita vähennetään.

Valtion ensi vuoden raharuiske voi auttaa Pirhaa pienentämään säästötavoitteitaan, mutta säästettävä on. Talousjohtaja Pasi Virtasen mukaan syksyllä ovat edessä uudet yhteistoimintaneuvottelut (AL 3.5.). Niiden euromääräiset tavoitteet voivat olla tiedossa jo kesäkuussa. Tässä yhteydessä on tarkoitus myös virtaviivaistaa hallintoa. Alueen johtaja Marina Erhola on aiemmin todennut, että neuvotteluille on myös tuotannollinen ja taloudellinen syy.

Viime vuosi oli alueille hankala, koska menot nousivat hurjasti – muun muassa alueiden ansiotasoindeksi kuusi prosenttia. Tänä vuonna menojen kasvu hidastuu, mutta kalliin palkkaratkaisun jäljiltä palkat jatkavat yhä lähes viiden prosentin nousua ja vuonna 2025 yli 6,5 prosentin, paljon yleistä ansiotasoa enemmän. Tätä yritetään paikata säästöillä ja hallituksen päätöksillä: käytännössä se voisi näkyä asiakkaalle esimerkiksi niin, että perusterveydenhoitoon pääsyä voisi joutua jonottamaan jopa kolme kuukautta.

Pirhassa kuitenkaan tuskin kehdataan tai pidetään järkevänä heittää kintaita näin kokonaan käsistä, kun hoitoon on jo nyt päässyt hyvin tiukan kahden viikon hoitotakuun aikana. Alue ennustaa tekevänsä tänä vuonna 63 miljoonan euron alijäämän. Viime vuonna luku oli yli kaksinkertainen.

https://www.aamulehti.fi/paakirjoitukset/art-2000010412192.html