Heippa!
Lähdin laittamaan viestiä verotukseen liittyvästä itseäni jo jonkin aikaa mietityttäneestä asiasta, joka voi nykyisinä sekavina talousaikoina realisoitua joskus todeksikin. Nimittäin, kun kiinteän omaisuuden kaupassa (maa- ja metsätilat, muut kiinteistöt) alle 75 % arvolla kiinteistön ns. käyvästä arvosta tehdyt kaupat katsotaan lahjanluonteiseksi kaupaksi, joista on maksettava lahjaveroa, kuinka asiaa tulkitaan huutokaupalla ostetuissa kiinteistöissä?
Eli mikäli kävisi esimerkiksi kävisi niin että ulosottohuutokaupassa kiinteistö menisi kaupaksi 100 000 eurolla, ja jonkin ajan päästä ostaja möisi sen 200 000 eurolla eteenpäin. Kuinka tällaisessa määriteltäisiin ns. käypä arvo (onko se huutokaupan kauppahinta?) ja katsottaisiinko huutokaupan pohjalta syntynyt kauppa lahjanluonteiseksi?
Kiitti jo etukäteen vastauksista!
Lähdin laittamaan viestiä verotukseen liittyvästä itseäni jo jonkin aikaa mietityttäneestä asiasta, joka voi nykyisinä sekavina talousaikoina realisoitua joskus todeksikin. Nimittäin, kun kiinteän omaisuuden kaupassa (maa- ja metsätilat, muut kiinteistöt) alle 75 % arvolla kiinteistön ns. käyvästä arvosta tehdyt kaupat katsotaan lahjanluonteiseksi kaupaksi, joista on maksettava lahjaveroa, kuinka asiaa tulkitaan huutokaupalla ostetuissa kiinteistöissä?
Eli mikäli kävisi esimerkiksi kävisi niin että ulosottohuutokaupassa kiinteistö menisi kaupaksi 100 000 eurolla, ja jonkin ajan päästä ostaja möisi sen 200 000 eurolla eteenpäin. Kuinka tällaisessa määriteltäisiin ns. käypä arvo (onko se huutokaupan kauppahinta?) ja katsottaisiinko huutokaupan pohjalta syntynyt kauppa lahjanluonteiseksi?
Kiitti jo etukäteen vastauksista!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Käypä arvo on se arvo millä tavara vaihtaa omistajaa, joten kyllä se huutokauppahinta on se millä eletään. Eihän Nokian osakkeen hintaakaan määritellä sen huippuaikojen mukaan.
Aattelikko pyöräyttää isomman omaisuuserän huutokaupan kautta verorasitteita keventääkses?🤔
Lähinnä jos sattuisi ostamaan huutokaupasta jotain merkittävästi halvemmalla kuin mitä hintataso on ollut vaikkapa pari vuotta sitten, ja spekulatiivisesti möisi sen parin vuoden päästä suurin piirtein samoilla hinnoilla tai jopa kalliimmalla kuin ennen korkojen nousua ollut hintataso oli. Verottajan ohjeissa tai missään muuallakaan ei ole rajattu huutokauppaa vaihtoehtona pois, silloin kun arvioidaan onko joku kauppa lahjanluonteinen vai ei. Käyvän arvon määrittämisestä on ohjeet, mutta nekin on vähän ongelmalliset, jos hinta-arvio kohteesta on tehty esim. ennen korkojen nopeaa nousua...
Jos ostat jotain satasella ja myyt kahdellasadalla, maksat luovutusvoittoveroa 30 tai 35 000 euroa.
Verottajan ei kannata muuttaa myyntivoittoa lahjaksi, koska silloin se saisi vähemmän verotuloja.
Eikös se lahjanluonteisuus tuossakin arvioitaisi siinä, että jos ostat vaikka sillä sadalla tonnilla kiinteistön, jonka ns. käyväksi arvoksi olisi esim. jonkun arvioitsijan toimesta arvioitu alun perin 200 000. Eli siis että ostaja joutuisi maksamaan lahjaveroa, mikäli kiinteistön myyntihinta olisi alle 75 % käyvästä arvosta, ja nimenomaan tuon 75 % alittavalta osalta, eli tässä tapauksessa 50 000 eurosta (200 000 € X 75 % = 150 000 € miinus kauppahinta 100 000 €). Ja sitten vielä luonnollisesti myynnin yhteydessä maksettaisiin luovutusvoittoveroa siitä oston ja myynnin erotuksena olevasta 100 000 eurosta pääomaveron prosenttien mukaan, eli osa 30 %:lla ja osa 34 %:lla. Eli jos en ihan väärin asiaa ymmärrä, niin verottaja karhuaa rahoja tällaisessa vähän niin kuin kahta kautta?
Samasta asiasta ei voi olla tuplaverotusta.