Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?

Oli. Hän on ainutlaatuinen koko universumissa.

Voi olla, että näin,tai se oli joku muu

Maaliskuun 15.päivä tänä vuonna😔kaikki mureni siihen iltaan. Mieheltä.

Kyllä. Erittäin hyviä tuntemuksia aina herättää
Täydellinen miesmakuni edustaja hän on

Olen aika varma että olen nähnyt hänet muutaman kerran tässä lähiaikoina. Tai sitten olen ihan todella seonnut hänestä lopullisesti.

Karismaattinen, komea, kuuma Mies.

Olin iloinen kun näin, olisin halunnut jutella.

Kahvia nyt ja aurinkoon, menkää tekin ulos, moro☀️😂

Ei ollut, usein silloin kun törmää yllättäen ihmiseen, joka on vieraillut usein mielessä, joutuu katsomaan kaksi kertaa kuin uskoakseen näkemäänsä. Hymyilyttää se jälkikäteen ja tuo riehakkaan olotilan.

14 kk sitten👄

Probably just from butt go up and down by looking at the mirror of the seiling

En ole nähnyt noin vuoteen, enkä usko että näen enää koskaan…

Jokunen päivä sitten. Oli helppo tunnistaa. Millaisia tunteita.. Jaa-a.. Meinasin lähteä pinkomaan perään, mutta en halunnutkaan, kun muutaman sekunnin ajattelin tarkemmin. Vedin omat johtopäätökseni ja siksi en tehnyt mitään. Olisihan tuota voinut vaikkapa jutella hänen kanssaan.

Eilen näin, vähän oli parrankasvua mutta yllättävän helppo silti tunnistaa. Oli kivaa nähdä, ja ikävä jää.

Tammikuussa näin ja tietenkin tunnistin heti kun osui näkökenttääni.

Taisin nähdä roipparissa mutta en ollut silloin varma henkilöstä

Viime kuussa, ne oli ne viimeiset sanomattomat hyvästit.

Sen mitä näin voi tulkita, että ei tarvitse muistella.

Tällä viikolla näin. Sen jälkeen kyllä itketti. Niin toivottomalta tuntuu tämä tilanne. Ja aina kun näen hänet, mietin olenko vain harhoissani, vai pitääkö hän minusta tosiaan.

Viime kuussa näin. Sen jälkeen vain kaukaa muutaman kerran. 😞

Kuukausi sitten näin miestä. Hänkin oli ilahtunut minun näkemisestä.

Tottakai tunnistaisin vaikka silmät kiinni. Se on eriasia haluanko hänelle antaa huomioita tai antaa hänen huomata sen. Aikaa on alkanut kulua ei niin malliikkaasta matkastamme, joten nykyään surua herättää hänen näkeminen mutta samalla tahdon lujuutta tehdä asioistani parempia. Aiemmin lähinnä vihaa.

Ehkä 2v sitten näin yhden ihmisen joka oli joskus elämässäni sen 2vk ajattelin tuolloin että tuon kanssakin tuli joskus oltua ei muuta. sen jälkeen kaikki muuttuikin onneksi.

Tupakkapaikalla n. Vuosi takaperin näin viimeksi, muutimme toisiin osoitteisiin.

Menetyksen pelko, kun ketään ei ollut tavallisessa paikassa ja sitten arkuus, jota ei voitu estää tai kuristaa

Kaksi viikkoa ja kolme päivää, tänään. <3

Perjantaina. Oltiin yhdessä viettämässä iltaa. Hyvin sain pidettyä itseni ruodussa ja onnistuin olemaan huomioimatta häntä liikaa 🤭😅 onhan hän ihana, ei siitä pääse mihinkään.

Mulle tuli tunne, että oltiin tänään samalla alueella.

En ole nähnyt kahteen kuukauteen.

Noin kuukausi sitten.😢

Miksi emme muka enää näe?😥

Huhtikuun alussa tuli vastaan. Tunnistin miehen jo kaukaa. Ohimennen tervehdys. Oli kiva nähdä, mutta samalla tuli suru.

Kuukausi vierähtänyt.

Perjantaina noin klo. 15.00

2kk sitten.

Tällä viikolla. Ilahduin niin kuin aina hänen näkemisestä. Ja sitten tulee suru, suorastaan itku koska homma ei etene ja the hän on niin paljon mielessä. En tiedä eikö hän vain pidä minusta vai peräti inhoaako...Mutta elämä on siltikin laiffii, vai eikö muka ole?

V. 2019 oli vieraillut fb sivuillani.

Maanantaina näin miehen ohimennen. Ehkä näen huomennakin ja moikkailen 😊

Ei ollut helppoa, koska tuli niin yllättäen ja hänellä oli huppu päässä 😁 ensin olin hämmentynyt ja sitten alkoi jännittää vaikka toki ilahduin myös 😳😊

Jouluna -86

Äsken. Jäin miettimään että onkohan hänellä pälvikalju? Vai oliko se joku muu.

Yllätyin iloisesti, häneltä karkasi siviilihymy kun epäuskoisena katselin tervehtiäkseni.

Hän ei tosiaan ollut aivan entisellään joten piti katsoa toistamiseen ennenkuin varmistuin hänen olevan siinä. Vaikka muuttuisi fyysisesti mutta mieli pysyy edelleen samana, ei ole vaikea tunnistaa. Mutta jos mieli on muuttunut koko ihminen näyttää muulta. Tunsin itseni sopimattomaksi.

Noin 14 kk sitten

ei nyt ehkä kaivattu, ja en muista, jos olisi edes hän. pyöräiltiin ohi, ja katsoin että onpas siinä ryhdikkään näköinen komea mies vaikka vähän vanhempi, tavalliseen tapaan hymyilin kuten täällä tehdään joskus. oli yllättyneen näköinen, ja hymyili, hänestä huokui myös jotain kummaa, mikä. jäi mieleen ja palasi tässä muutama viikko sitten mieleen. outo tapahtuma horjahdin kotona ja ihan joku olisi tarttunut minuun ja en kaatunut pahemmin, siivoilin ja pakkailin tavaroita, vedin pahveja kasaan ja horjahdin kunnolla, jos olisi käynyt huonosti olisin kaatunut veitsen päälle. tuli yhtäkkiä tuo mies mieleen outoja juttuja. mutta ei siis kaivattu, parissa muussakin tapauksessa mutta ei ehkä oikea henkilö. mene ja tiedä 😃 niin outoa 😃

Kohta vuosi näkemisestä, enkä niin välitä moista kylmää ämmää nähdäkkään, mitään muuta ei mieleeni näkemisestä tule kuin syvä pettymys, sinisilmäisyyttäni kun aikoinaan päästin hänet liian lähelle liian helpolla, ei koskaan enää

Neljäkymmentävuotta sitten mutta tänä keväänä iski ennen näkemätön ikävä ei maistu ruoka ja liki vetistää selviääkö tästä? (ai miss you ) sinua M P Nainen.

Näin perjantaina viimeeksi ja aina pitää mielen virkeänä.

Noin kaksikymmentäviisi minuuttia sitten.

Ihan liian kauan… ja se on ongelma.

Viime perjantaina halasin lentokentällä ja tunteet oli lämpimät. Toivotin hyväämatkaa ja hauskaa vkl helsingissä, sanoin vielä meidän näkevän myöhemmin. Sitten aloin kuulla puhelimesta jutustelua jota ei oltu tarkoitettu minun kuultavaksi tai ehkä olikin, en tiedä. Nyt emme enää ole yhteydessä.

Näin hänet ihka elävänä elämäni ensimmäisen kerran harppovan ohi, kahden oluttuopin kanssa suunnistaessaan tiskille. Tunmistin heti. Näin hänen myös sieltä palaavan - ja lopun asianomistaja tietääkin - tämä syyskuussa 2022.

Rakastan häntä ikuisesti ♥️

Melkein joka hetki näen hänet. En voi sanoa, milloin viimeksi, mutta jos tarkemmin pitää ilmaista, niin aivan hetki sitten. Onhan hän silmieni edessä koko ajan. Vertauskuvaannollisesti. Siihen hän on jäänyt. Muistan selvästi hänet tuossa edessäni. Katsoen minua.

Erektio

V.2018.Vietettiin yhteinen Ihana hetki.Hän oli minua huomattavasti nuorenpi..Meillä synkkasi hyvin..Jäin kaipaamaan häntä..Olen toki itse aviossa ja hänkin avoliitossa..Ehkä vielä kohtaamme joskus..Ikävöin hänen tuoksuaa.

Maaliskuussa ja tunnistamisessa ei ole ollut vaikeuksia pitkään aikaan. 🤍

Viidentenä tätä kuuta. Hän oli torjuva. Olen ollut typerys luullessani, että hän oikeasti välittää.
Hän ei tiedä kuinka paljon olen häntä kohtaan tuntenut, sillä en ole osannut tuoda tunteirtani esiin.
n>m

Toivottavasti en enään tapaa kohdetta koska hän on epäkäytöksilleninen eikä opi koskaan käyttäytymään

Mies on toksinen oppinut vaimoltaan käytöksen.

Näin naisen ohimennen tässä kuussa, mutta hän ei moikannut ollenkaan. Helpottaa kaipailun lopettamista.

Ihastumisen tunne tuli,yli kk sitten.

Lauantaina ehkä, luulen niin. Aurinko häikäisi ja oli jotain outoja, muuttuneita osasia mitä en nyt oikein hahmota.

Vuonna 2002.

Mumisin jotain ja käännyin pois.

Yli kuukaus sit. Tuskin nähään enää

Tänään?? Jaa-a en tiiä 😁

Olen nähnyt hänet kaupassa. Hän teeskentelee kuin ei näkisi minua . Se siitä sitten.

Kurkkasin ikkunasta eilen aamulla, olisikohan tarvinnut apua?
Tapanani ei ole jatkuvasti ikkunassa päivystää eilen oli semmonen tilanne etten malttanut olla tiiraamatta. Idästä kattelin.

Oli. Pasmathan siinä menivät aivan sekaisin. 😳

Tänään. Joka kerta tuntuu pahemmalta ja pahemmalta. En minä voi muuta tehdä kuin yrittää vältellä, koska en jaksa tätä. Kuvittelin aikaisemmin talvella että jotain olisi, mutta ei hänestä sellaista edes enää näe. Onneksi ei varmasti nähdä muutamaan päivään ja sitten kohta alkaakin jo kesälomat pyöriä. Jos kesä toisi unohduksen ja voisi saada nämä tunteet helvett**n. Tuntuu pahalta koska tämä tunne on minun elämässäni lähes ainutlaatuinen enkä ole kuin yhteen häntä ennen ihastunut elämässäni, sekään ei näin monivaiheinen. Johtuu tietenkin minusta, pitää olla jotain todella erityistä ihmisessä. Siltä se tuntuu tänään. En vaan jaksa.

”Only you can hear my soul”🎶🌝❤️‍🩹
Kuukausi on kulunut. Kerta jäi valitettavasti ensimmäiseksi ja viimeiseksi..Ikimuistoinen hetki jolloin sydämeni muljahteli rinnassani hallitsemattomasti. Hyvää hallitsematonta energiaa kehossa. En ole eläessäni kokenut vastaavaa. Kukaan ei ole koskaan tuntunut samalta. Miltään oikeestaan sen rinnalla. Olen aina pystynyt sivuuttamaan tunteeni.. Kunnes..

Sydämeni särkee ajatus että en silti voi olla hänen. Tiedän, että hän haluaa/tulee saamaan elämältä vielä vaikka ja mitä ja minä .. no minä en

Hän mies on minulle ihan loppuun asti erityinen ihminen. Rakkaus häneen on/oli aitoa. Puhdasta. Kaikki muu ympäröivä vaan on/oli liikaa. Terveys on pistettävä etusijalle. Pitäisi pystyä nauttimaan sen minkä pystyy nyt ja ei saisi stressata ym .. Ja tiedän että hänellä ei ole myöskään helppoa nyt, mutta toivottavasti paljon hyvää ihanaa edessäpäin. Ehkä parempi erikseen yksin kuin yhdessä❤️‍🩹

Rakas silti.. Toivon että nään sellaista unta ensi yönä, jossa sulkisin meidät kahden huoneeseen saman peiton alle ja laittaisin oven kiinni. Siinä niin kuunneltaisiin romanttisia kappaleita ja kosketeltaisiin toisiamme varovasti. Katsoisin niitä komeita kasvoja, silittelisin ja uppoutuisin silmiin ja kultaiseen välittävään katseeseen jonka takana on paljon asioita mitkä minua kiehtoo. Hän ihminen on minulle = rauha, hyvä olo ja turva.
..
Miksi sitten en tavoittanut ja voinut rakastaa? Niin. Aivan liikaa painetta, vaikeuksia, ja epäselvyyttä pelokkaalle rikkinäiselle ajattelijalle.
Ikuisesti olet silti ihana kulta.

Oisko ollu viikonloppuna forssan puuilossa mutta harmi kun hänelläkin meni naama nurin perin ja kääntyi kassoja kohti no tuollaisia noi musta sukkaiset naiset ovat

Viime vuonna syssyllä, sen jälkee muutaman kerra uudessa duunissa..

Mistä sen edes tietäisin?

Tänään. Kaipuuta herätti ja surua sekä ahdistusta, kun niin pian jo piti lähteä ja kaikki jäi.

Ihan joka kerta on tuntunut kuin leijuisin kun olen hänet nähnyt ja vaihtanut muutaman lauseen. Nyt on jo melkein kaksi kuukautta edellisestä näkemisestä.

Viime viikonloppuna. Toivoinkin että näkisimme siellä paikassa - toiveeni toteutui. Vietettiin iltaa samassa porukassa. Juteltiin asioita selviksi, nyt yritämme olla kavereita. Molemmat ollaan varattuja :/

Ei ole nähty

Torstaina. Olin ainoa jota hän ei tervehtinyt paikalla.