Vilhelm Junnila kyseenalaistaminen Raiskaukset

Junnila: Suomettumisesta siirrytty mamutukseen – ”Yhteiskunta sulkee silmänsä ja antaa kansalaisten kohdata pahoinpitelyt, ryöstöt ja raiskaukset”

LEHTIKUVA

Politiikka

Kansanedustaja Vilhelm Junnila arvosteli hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa sekä lepsua suhtautumista maahanmuuttajataustaisten jengirikollisuuteen eduskunnan välikysymyskeskustelussa. Junnila näki maahanmuuttokeskustelussa yhteyksiä suomettumisen aikaan, jolloin tietyistä aiheista ei ollut sopivaa puhua.

– Suomettumisella on yhtymäkohtia maahanmuuttopolitiikkaan, josta on muodostunut yhteiskunnallinen tabu. Ilmiötä voi suomettumisen sijaan kutsua mamutukseksi, kun yhteiskunta sulkee silmänsä ja antaa kansalaisten kohdata pahoinpitelyt, ryöstöt ja raiskaukset. Mamutuksen ajan Suomessa turvapaikanhakijoiden motiivien kyseenalaistaminen on rasismia, Vilhelm Junnila toteaa.

Instituutioita miehitetty woke-mielisillä

Junnila arvosteli eduskunnassa pitämässään puheessa, että instituutioita on mamutettu samanmielisillä ”woke-hörhöillä”, jotka keskittyvät syyllistämään tavallista suomalaista ja maahanmuuton ongelmia lakaistaan maton alle.

– Näin mamutettu yhteiskunta voi keskittyä osoittamaan juurisyiksi eriarvoisuutta, kolonialismia, naisvihaa ja syrjäytymistä.

– Woke-hörhöillä on kollaboraattoreita kansalaisyhteiskunnassa. Verovaroja kipataan miljoonia euroja erilaisiin mamutusta ylläpitäviin organisaatioihin. Näitä maksettuja järjestöjä päättäjät sitten kuulevat asiantuntijoina, jotka vaativat lisää rahaa – pääosin omille organisaatioilleen. Sitten päättäjät kehuvat kilpaa täällä salissa, kuinka paljon rahaa on kipattu niin sanottuun kotouttamiseen ja kokevat, että ongelmat on nyt ratkaistu, Junnila kritisoi.

Laatu korvaa määrän

Maahanmuuton ongelmia ja eroja eri kansalaisuuksien kotoutumisella selitetään sosioekonomisilla eroilla. Junnilan mukaan on tilastojenkin perusteella selvää, että työtä tekevä amerikkalainen diplomi-insinööri pystyy keskimäärin noudattamaan yhteiskunnan lakeja ja normeja paremmin kuin kielitaidoton ja kouluttamaton somalimies.

– Jos asiasta keskustelee suoraan, leimataan ja maalitetaan jopa omaisia ja työnantajia kuin autoritäärisissä valtioissa konsanaan. Jopa demokraattisesti valittuja päättäjiä viedään oikeussaleihin tuomittavaksi, jos heidät jollakin verukkeella voidaan tulkita solvanneen jotakin kasvotonta kansaa tai uskonoppia.

– Sitten on kaikenlaisia professoreita, joilla ei ole minkäänlaista osaamista maahanmuuton parissa, vaikka he ihmisoikeuksiin vetoamalla niin antavat ymmärtää. Näiltä pyydetään lausuntoja, joissa syyllinen on aina joku muu ne ryhmät tai ryhmittymät, jotka lain rikkomiseen syyllistyvät, Junnila kuvaa ongelmaa.

On kurin ja kotiinpaluun aika

Aiemmin puheenvuorossaan keskustan edustaja vähätteli ongelmaa toteamalla, ettei maahanmuuttoa ole yhtä paljon kuin Ruotsissa ja Suomessa on maahanmuuttoa verrattain vähän. Myös sisäministeri Krista Mikkonen (vihr) on todennut, että jengiytymiseen liittyviä ongelmia ei voida pysäyttää tai ratkoa maahanmuuttoa vähentämällä.

– Kuitenkin poliisin mukaan katujengeistä yli 90 prosenttia koostuu maahanmuuttotaustaisista henkilöistä. Maahanmuutto on siis keskeinen tekijä tässä tilanteessa.

– Jos meillä on ongelmia jo nykyisellä määrällä, niin minkälainen mieli pitää osaratkaisuna maahanmuuton lisäämistä? Tai toisinpäin, jos ongelmat eivät ole vielä samassa mittakaavassa rantautuneet Suomeen, eikö olisi järkevää ryhtyä torjumaan ilmiötä ja merkittävästi rajoittaa maahanmuuttoa. Sisäministeri Mikkosen tulee ymmärtää, ettei ole lemmen ja palveluiden vaan kurin ja kotiinpaluun aika, Junnila totesi.

SUOMEN UUTISET

Tulosta
Tagit

verovarat
Rikollisuus
maalittaminen
Väkivalta
Krista Mikkonen
Turvapaikanhakijat
kansalaisjärjestöt
Vilhelm Junnila
kyseenalaistaminen
Raiskaukset
jengiytyminen
pakkopalautukset
woke-kulttuuri
palvelut
katujengit
kustannukset
mamutus
suomettuminen
leimaaminen
maahanmuutto

PS. mitä haluat politiikalta oululainen