Jos haluatte estää Suomen ajautumisen suurvaltojen välisiin kahnauksiin sekä estää USA:n joukkojen rankaisemattomat rikokset Suomen alueella, nyt on oikea hetki ottaa yhteyttä oman alueesi kansanedustajiin sähköpostitse, kirjeitse tai puhelimitse.
DCA-sopimuksella Suomi ottaa riskin, että USA toimittaa Suomeen ydinenergialain vastaisesti ydinaseita ja Venäjä vastaa konfliktitilanteessa uhkaan laukaisemalla ydinohjuksia Suomeen. DCA-sopimus tuo meille kymmeniä tuhansia jenkkejä 15 sotilastukikohtaan, eikä heillä ole mitään rikosoikeudellista vastuuta, heidän ei tarvitse maksaa veroja, vaan jopa arvonlisäverot ja valmisteverot palautetaan heille valtion toimesta. Tukikohtiin palkatut suomalaiset saadaan irtisanoa vapaasti. Suomi sitoutuu sopimuksella sallimaan jenkkien pääsyn minne päin Suomea tahansa ja jos USA katsoo jonkun suomalaisen uhkaavan heidän operatiivista valmiuttaan, USA saa metsästää tällaisen henkilön missä päin Suomea tahansa ja ilmoittaa poliisille, että tällainen henkilö pitää pidättää. ALKAAKO JO KIINNOSTAA, MITÄ HITTOA SUOMEN HALLITUS JA EDUSKUNTA OIKEIN PUUHAAVAT?
https://x.com/Aki_Nummelin
Suomalaisen lainsäädännön ja oikeuskäytännön näkökulmasta nähdäkseni kaikkein ongelmallisin kysymys on USA:n joukoille DCA-sopimuksen myötä syntyvästä mahdollisuudesta ja jopa oikeudesta pidättää suomalaisia, joiden USA:n joukot katsovat luovan uhan USA:n joukoille.
Tämä on luonnollisesti ongelma jo siinäkin mielessä, että pakottava voimankäyttö on Suomessa luovutettu pääasiallisesti poliisille ja rajavartiolaitokselle, joissain tapauksissa kohteessa työskenteleville, koulutetuille vartijoille sekä kenelle tahansa kansalaiselle, joka tapaa rikosta suorittavan henkilön verekseltään tekoa tekemässä. DCA-sopimus ilmiselvästi laajentaa tätä kiinniotto-oikeutta amerikkalaisiin sotajoukkoihin, jotka sijaitsevat Suomen maaperällä.
Miten olen päätynyt tällaiseen johtopäätökseen?
DCA-sopimuksen kuudennessa artiklassa määrätään, että Suomi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan USA:n joukkojen, sopimustoimittajien, suomalaisten sopimustoimittajien (jotka toimittavat esimerkiksi tarvikkeita tai palveluja USA:n joukoille), huollettavien ja ennakolta sijoitetun materiaalin suojaaminen ja turvallisuus.
DCA-sopimuksen keskeisiä piirteitä on, että yleensä artiklan alussa todetaan, että Suomi vastaa itse tiettyjen asioiden hoitamisesta, mutta sitten ryhdytäänkin seuraavissa sopimuskohdissa antamaan USA:n joukoille yhä enemmän ja enemmän oikeuksia. Niin turvallisuusasiassakin, sillä jo 6. artiklan kakkoskohdassa säädetään, että Suomi oikeuttaa USA:n joukot käyttämään niitä oikeuksia ja valtuuksia, jotka tarvitaan, jotta USA:n joukot voivat käyttää sovittuja tiloja ja alueita, toimia niissä sekä puolustaa ja valvoa niitä toteuttamalla sovituissa tiloissa ja sovituilla alueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä välttämättömät ja oikeasuhtaiset toimenpiteet, mukaan lukien toimenpiteet järjestyksen ylläpitämiseksi tai palauttamiseksi sekä USA:n joukkojen, USA:n sopimustoimittajien, suomalaisten sopimustoimittajien ja huollettavien suojaamiseksi.
Vähänkään tarkemmin kohtaa 6. artiklan sisältöä luettaessa nousee väistämättä esiin moniakin huolenaiheita. Jos ensinnäkin Suomi vastaa ykköskohdan mukaan USA:n joukkojen suojaamisesta ja turvallisuudesta, niin miten laajat oikeudet Suomi kuitenkin kakkoskohdassa luovuttaa USA:n joukoille. Tekstissä sanotaan nimittäin, että Suomi oikeuttaa USA:n joukot käyttämään tarvittavia oikeuksia ja valtuuksia. Kuka määrittelee tarpeen? USA:n joukotko itse? Jos USA katsoo, että lähestyvä mielenosoittajajoukko aiheuttaa uhan, etteivät USA:n joukot voi käyttää sovittuja tiloja ja alueita, mitä USA:n joukot ovat oikeutettuja tekemään? Ampumaan?
Edelleen kysymykseksi nousee ja tähän eduskunnan valiokuntien ja myös perustuslakivaliokunnan olisi välttämätöntä ottaa kantaa: miten laaja on USA:n tukikohtien välitön läheisyys käsitteenä? Tämä tulee joka tapauksessa määritellä, jotta voidaan tietää, millaisella alueella USA:n joukoille annetaan oikeus käyttää ”tarvittavia oikeuksia ja valtuuksia”? Ongelmallisen tilanteesta tekee erityisesti se, kun USA:n joukot ryhtyvät esimerkiksi omasta mielestään välttämättömään toimenpiteeseen tukikohdan välittömässä läheisyydessä ja aiheuttavat vamman tai muuta vahinkoa Suomen kansalaiselle tai muulle maassa laillisesti oleskelevalle henkilölle. DCA-sopimus nimittäin pitkälti vapauttaa USA:n joukot vamman tai vahingon aiheuttamisesta koituvasta rikos- tai edes vahingonkorvausoikeudellisesta vastuusta.
Myös on kysyttävä, mitä ovat välttämättömät ja oikeasuhtaiset toimenpiteet? Voivatko USA:n joukot ryhtyä toimenpiteisiin esimerkiksi tukikohtia vastaan suunnattuja mielenosoituksia vastaan?
DCA-sopimuksella Suomi ottaa riskin, että USA toimittaa Suomeen ydinenergialain vastaisesti ydinaseita ja Venäjä vastaa konfliktitilanteessa uhkaan laukaisemalla ydinohjuksia Suomeen. DCA-sopimus tuo meille kymmeniä tuhansia jenkkejä 15 sotilastukikohtaan, eikä heillä ole mitään rikosoikeudellista vastuuta, heidän ei tarvitse maksaa veroja, vaan jopa arvonlisäverot ja valmisteverot palautetaan heille valtion toimesta. Tukikohtiin palkatut suomalaiset saadaan irtisanoa vapaasti. Suomi sitoutuu sopimuksella sallimaan jenkkien pääsyn minne päin Suomea tahansa ja jos USA katsoo jonkun suomalaisen uhkaavan heidän operatiivista valmiuttaan, USA saa metsästää tällaisen henkilön missä päin Suomea tahansa ja ilmoittaa poliisille, että tällainen henkilö pitää pidättää. ALKAAKO JO KIINNOSTAA, MITÄ HITTOA SUOMEN HALLITUS JA EDUSKUNTA OIKEIN PUUHAAVAT?
https://x.com/Aki_Nummelin
Suomalaisen lainsäädännön ja oikeuskäytännön näkökulmasta nähdäkseni kaikkein ongelmallisin kysymys on USA:n joukoille DCA-sopimuksen myötä syntyvästä mahdollisuudesta ja jopa oikeudesta pidättää suomalaisia, joiden USA:n joukot katsovat luovan uhan USA:n joukoille.
Tämä on luonnollisesti ongelma jo siinäkin mielessä, että pakottava voimankäyttö on Suomessa luovutettu pääasiallisesti poliisille ja rajavartiolaitokselle, joissain tapauksissa kohteessa työskenteleville, koulutetuille vartijoille sekä kenelle tahansa kansalaiselle, joka tapaa rikosta suorittavan henkilön verekseltään tekoa tekemässä. DCA-sopimus ilmiselvästi laajentaa tätä kiinniotto-oikeutta amerikkalaisiin sotajoukkoihin, jotka sijaitsevat Suomen maaperällä.
Miten olen päätynyt tällaiseen johtopäätökseen?
DCA-sopimuksen kuudennessa artiklassa määrätään, että Suomi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan USA:n joukkojen, sopimustoimittajien, suomalaisten sopimustoimittajien (jotka toimittavat esimerkiksi tarvikkeita tai palveluja USA:n joukoille), huollettavien ja ennakolta sijoitetun materiaalin suojaaminen ja turvallisuus.
DCA-sopimuksen keskeisiä piirteitä on, että yleensä artiklan alussa todetaan, että Suomi vastaa itse tiettyjen asioiden hoitamisesta, mutta sitten ryhdytäänkin seuraavissa sopimuskohdissa antamaan USA:n joukoille yhä enemmän ja enemmän oikeuksia. Niin turvallisuusasiassakin, sillä jo 6. artiklan kakkoskohdassa säädetään, että Suomi oikeuttaa USA:n joukot käyttämään niitä oikeuksia ja valtuuksia, jotka tarvitaan, jotta USA:n joukot voivat käyttää sovittuja tiloja ja alueita, toimia niissä sekä puolustaa ja valvoa niitä toteuttamalla sovituissa tiloissa ja sovituilla alueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä välttämättömät ja oikeasuhtaiset toimenpiteet, mukaan lukien toimenpiteet järjestyksen ylläpitämiseksi tai palauttamiseksi sekä USA:n joukkojen, USA:n sopimustoimittajien, suomalaisten sopimustoimittajien ja huollettavien suojaamiseksi.
Vähänkään tarkemmin kohtaa 6. artiklan sisältöä luettaessa nousee väistämättä esiin moniakin huolenaiheita. Jos ensinnäkin Suomi vastaa ykköskohdan mukaan USA:n joukkojen suojaamisesta ja turvallisuudesta, niin miten laajat oikeudet Suomi kuitenkin kakkoskohdassa luovuttaa USA:n joukoille. Tekstissä sanotaan nimittäin, että Suomi oikeuttaa USA:n joukot käyttämään tarvittavia oikeuksia ja valtuuksia. Kuka määrittelee tarpeen? USA:n joukotko itse? Jos USA katsoo, että lähestyvä mielenosoittajajoukko aiheuttaa uhan, etteivät USA:n joukot voi käyttää sovittuja tiloja ja alueita, mitä USA:n joukot ovat oikeutettuja tekemään? Ampumaan?
Edelleen kysymykseksi nousee ja tähän eduskunnan valiokuntien ja myös perustuslakivaliokunnan olisi välttämätöntä ottaa kantaa: miten laaja on USA:n tukikohtien välitön läheisyys käsitteenä? Tämä tulee joka tapauksessa määritellä, jotta voidaan tietää, millaisella alueella USA:n joukoille annetaan oikeus käyttää ”tarvittavia oikeuksia ja valtuuksia”? Ongelmallisen tilanteesta tekee erityisesti se, kun USA:n joukot ryhtyvät esimerkiksi omasta mielestään välttämättömään toimenpiteeseen tukikohdan välittömässä läheisyydessä ja aiheuttavat vamman tai muuta vahinkoa Suomen kansalaiselle tai muulle maassa laillisesti oleskelevalle henkilölle. DCA-sopimus nimittäin pitkälti vapauttaa USA:n joukot vamman tai vahingon aiheuttamisesta koituvasta rikos- tai edes vahingonkorvausoikeudellisesta vastuusta.
Myös on kysyttävä, mitä ovat välttämättömät ja oikeasuhtaiset toimenpiteet? Voivatko USA:n joukot ryhtyä toimenpiteisiin esimerkiksi tukikohtia vastaan suunnattuja mielenosoituksia vastaan?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jos spekuloidaan, millaisia seurauksia DCA-sopimuksesta ja sen venyvästä tulkinnasta voisi olla, on ajateltavissa, että USA:n joukkojen johto katsoo esimerkiksi mielenosoitusta suunnittelevan henkilön tai tutkivan journalistin, joka haluaa perehtyä USA:n joukkojen toimintaan Suomessa ja tukikohdissaan, haittaavan USA:n joukkojen turvallisuutta ja puolustusta sekä joukkojen sotilaallisten operaatioiden jatkuvuutta. Tällaisissa olosuhteissa, ja jos USA:n johto katsoo tilanteen kiireelliseksi, on Yhdysvalloilla DCA-sopimuksen mukaan oikeus toimia myös tukikohtien välittömän läheisyyden ulkopuolella. USA:n joukoilla olisi sopimuksen mukaan oikeus ilmoittaa Suomen viranomaisille tällaisista henkilöistä, jotta Suomen viranomaiset voivat ottaa kyseiset henkilöt haltuunsa.
Onko siis mahdollista, että vaikkapa tämän kirjan kirjoittaja voi jonain iltana todeta, että USA:n joukot ovat piirittäneet hänen kotinsa ja tunkeutuvat taloon sisälle pidättääkseen hänet? Tällainen mielivalta on sopimuksen varjossa täysin mahdollista ja siksi sekä eduskunnan valiokuntien että perustuslakivaliokunnan tulee ottaa asiaan vahvasti kantaa. Muussa tapauksessa DCA-sopimus sivuuttaa suomalaisen lainsäädännön ja oikeuskäytännön.
Miten suomalaisessa lainsäädännössä sitten ratkaistaan kysymys siitä, kenet saa vangita ja millä perusteilla.
Poliisilain 2. luvun 6 §
Sisäänpääsy ja etsintä vaara- ja vahinkotilanteissa
Poliisimiehellä on oikeus päästä kotirauhan tai julkisrauhan suojaamaan tilaan tai muuhun paikkaan tai tilaan tai muuhun paikkaan, johon ei ole yleistä pääsyä, taikka kulkuneuvoon ja suorittaa siellä tarvittaessa etsintä, jos on perusteltua syytä olettaa, että:
1) henkeä, terveyttä tai henkilökohtaista vapautta vaarantava tai huomattavaa omaisuus- tai ympäristövahinkoa aiheuttava teko tai tapahtuma on välittömästi uhkaamassa tai käynnissä;
2) joku on jo tapahtuneen rikoksen tai onnettomuuden taikka muun vastaavan syyn vuoksi välittömän avun tarpeessa; tai
3) etsinnässä löytyy kuollut henkilö.
Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa edellytyksenä on lisäksi, että toimenpide on välttämätön vaaran tai vahingon estämiseksi taikka räjähdysaineiden, aseiden tai muiden vaarallisten aineiden ja esineiden etsimiseksi ja haltuun ottamiseksi.
Muissa kuin kiireellisissä tilanteissa vakituiseen asumiseen käytettävään tilaan pääseminen edellyttää päällystöön kuuluvan poliisimiehen määräystä.
Miten konkreettisesti poliisi tulee toimimaan tilanteessa, missä USA:n joukkojen johto ilmoittaa esimerkiksi henkilön X aiheuttavan haittaa USA:n sotilaallisten operaatioiden jatkuvuudelle ja vaatii, että 6. artiklan neloskohta otetaan käyttöön (USA ilmoittaa turvallisuustoimenpiteidensä kohteena olevista henkilöistä, jotta Suomen viranomaiset voisivat ottaa kohteena olevat henkilöt haltuunsa)?
Tällaisessa tilanteessa ei siis ole kyse henkeä, terveyttä tai henkilökohtaista vapautta tai huomattavaa omaisuus- tai ympäristövahinkoa aiheuttava teko, eikä ole kyse siitä, että etsinnässä olisi löytynyt kuollut henkilö tai joku on välittömän avun tarpeessa. Niinpä poliisilain mukaan poliisi ei esimerkiksi saisi tunkeutua kenenkään kotiin ottaakseen hänet kiinni, vaikka USA:n joukkojen johto sitä vaatisikin.
Tätä kysymystä ei kerta kaikkiaan voi sivuuttaa toteamalla, että ”eihän nyt Suomessa tällaista tapahdu”. Olen valitettavasti joutunut todistamaan tilanteita, joissa esimerkiksi lastensuojeluviranomainen on poliisin avustamana tunkeutunut perheen kotiin ottaakseen sieltä lapsen, joka on määrätty kiireelliseen sijoitukseen, huostaansa. Kiireellisen sijoituksen päätös on ollut vähintäänkin kyseenalainen, mutta päätöksen laillisuuden arviointiin ei ole olemassa mitään sellaista kanavaa, joka toimisi nopeammin kuin puolessa vuodessa. Niinpä DCA-sopimukseen vedoten USA:n joukkojen johto voi vaatia ottamaan henkilön X kiinni ja poliisissa joku ylikomisario tekee pikaisesti päätöksen kotietsinnästä, jonka yhteydessä henkilö X otetaan kiinni, koska ”DCA-sopimuksessa lukee niin”.
Tällainen tapahtumavaihtoehto ei ole missään nimessä poissuljettu ja siksi DCA-sopimuksen käsittelyyn eduskunnassa tulee suhtautua erityisellä huolellisuudella ja käyttää parasta käytettävissä olevaa juridista osaamista.
Tärkeintä on DCA-sopimuksen sisältö: mikäli Suomen sopimusneuvottelijoiden joukossa olisi ollut joku lakimies, joka olisi tuntenut sekä valtio-oikeutta että ylipäänsä suomalaista lainsäädäntöä, olisi sopimuksesta pitänyt laatia täysin toisenlainen, jotta se olisi soveltunut loogisesti osaksi Suomen muuta lainsäädäntöä. Nyt näyttää siltä, että DCA-sopimus ikään kuin tipahtaa taivaalta keskelle suomalaista oikeuskäytäntöä ja on ristiriidassa muiden lakien kanssa. Kaiken sekasotkun kruununa on käytännössä viimeinen kohta sopimuksessa (29. artiklan 6. kohta, joka on ennen 30. artiklaa, missä käsitellään sopimuksen voimaantuloa ja irtisanomista). Siinä nimittäin säädetään, että ”riitoja ja muita tämän sopimuksen mukaan neuvottelemalla ratkaistavia asioita ei saateta kansallisen, eikä kansainvälisen tuomioistuimen, ratkaisuelimen tai vastaavan elimen, eikä muun kolmannen osapuolen ratkaistavaksi”. Mikäli siis sopimuksen tulkinnasta syntyy riitaa, ei asioita saa viedä puolueettomaan tuomioistuimeen käsiteltäväksi, vaan tulkinta tehdään USA:n ja Suomen välisissä neuvotteluissa. Lienee selvää, kummalla osapuolella on tällaisessa tapauksessa enemmän neuvotteluvoimaa. Ja kun Suomen puolelta neuvotteluosapuolena on puolustusministeriö, jonka merkitys kasvaa selvästi DCA-sopimuksen myötä, onko puolustusministeriöllä halua ryhtyä liiaksi kritisoimaan amerikkalaista osapuolta – sehän voisi johtaa koko DCA-sopimuksen kaatumiseen ja puolustusministeriön merkityksen heikkenemiseen. Melkeinpä ensimmäisiä asioita, jotka opitaan oikeustieteellisessä tiedekunnassa, on, että laintulkinnasta aiheutuvat riidat ratkotaan viime kädessä tuomioistuimessa. DCA-sopimuksesta syntyviä kiistoja varten voitaisiin nimetä erillinen välitystuomioistuin, joka kokoontuisi ainoastaan ratkomaan DCA-sopimuksesta syntyviä riitoja. Tämä mahdollisuus kuitenkin kielletään DCA-sopimuksen 29. artiklassa. Mikäli siis kategorisesti kielletään DCA-sopimuksen tulkinnasta syntyvien kiistojen vieminen tuomioistuimeen tai muuhun sen tapaiseen ratkaisuelimeen, asetutaan jo lähtökohtaisesti vakiintunutta oikeuskäytäntöä vastaan. Mielestäni onkin reilumpaa kutsua DCA-sopimusta Suomen antautumissopimukseksi – sen verran vahvasti se noudattaa USA:n ilmiselviä etuja ja jättää Suomen edut toissijaisiksi. Huomatkaa, miten vähän DCA-sopimuksesta on tosiasiallisesti kerrottu suomalaisille. Kuljetaan sammutetuin lyhdyin samaan aikaan, kun DCA-sopimus puuttuu aivan keskeisiltä osiltaan Suomen lainsäädännön ytimeen ja luo Suomen alueelle lukuisia alueita, joissa Suomen lainsäädäntö ei enää pädekään.
https://x.com/Aki_Nummelin
Eddie Gallagher (Navy SEAL) etsikääpä tietoa tästä rambosta.
On July 2, 2019, Gallagher was convicted of posing for a photograph with the corpse, but was acquitted of all other charges after Special Operator Corey Scott, a member of Gallagher's team granted immunity as a witness against him, testified that he, not Gallagher, killed the prisoner.
https://en.wikipedia.org/wiki/Eddie_Gallagher_(Navy_SEAL)
niinkun olen sanonut nämä on valehtelijoita kaikki. Elkää luottako näihin rambo ääliöihin nämä vetää jotain dopingaineitakin jotta ne saa tuollaiset rambolihakset niillä pää menee sekaisin kun vetää dopingaineita sitten riehuvat kun saavat oikeuksia näitä luullaan, että on jotain idoleita kun tosiasiassa lastentappajia raukkoja lastentappajia.