Onko elämäsi mennyt niin kuin toivoit?

Ei.

Alkuvuodet pitkässä suhteessa, loput 😵
Saisinpa rakastaa häntä ihanaa nyt ja loppuelämän.

Enemmän kuin ikinä olisini unelmoinut.

En ole saanut koskaan rakastaa, enkä tiedä saanko ikinä.

Rakastan etäältä. Etsin häntä miestä kokoajan kaikkialta ja kaikista. Tiedän ettei hän edes ole lähistöllä. Olen uupunut ja surullinen.

Sain ensimmäisessä suhteessa.

Sain mutta en saanut vastarakkautta.

Ei todellakaan ole mennyt. Ei oikein miltään osin. Toki hyviäkin hetkiä ollut paljon matkan varrella.

Ei missään vaiheessa heti alkuun jo 9 vuotta pakollista lusimista. Nykyisellään työpuolikaan ei mene niinkuin itse haluaisi. Oman pään mukaan ei voi mennä kun ei siitä makseta ja joku muu taho hyötyy suurimmaksi osaksi.

Vielä on aikaa. Näin uskon. Ei tässä nyt mitään valittamista ole. Kun en ikinä mitään suunnitellut.

Täytyy sanoa, että paljon paremmin kuin olisi voinut kuvitella jos olisi tavannut minut 16-vuotiaana. Omasta mielestäni olen pärjännyt paljon odotettua paremmin ja saavuttanut hyvin paljon enemmän kuin monet muut. Olen tyytyväinen elämääni ja saavutuksiini.

Minä en ole oikeastaan koskaan toivonut mitään elämältäni. Minulla ei ole ollut mitään tavoitteita esim taloudellisen aseman suhteen, vaan olen vain toiminuy niin kuin olen olettanut olevan järkevää ja oikein.
Olen saavuttanut vakaan tloudellisen aseman ja ihmissuhteita omiksi tarpeiksi.
Koen olevani tällä hetkellä tyytyväinen elämääni ellen jopa onnellinen.
Teen asioita, jotka koen mielekkäiksi, ja vältän epämieluisia asioita. Näin yksinkertaista se onnellisuuden saavuttaminen on. <3

Ehkä en vain ole osannut edes toivoa tiettyjä asioita elämältä. Osaan vastata paremmin parin kymmenen vuoden päästä

Meni se alussa, mutta koskaan suunnitellut, kiitos kaikesta jota olen saanut kokea jotain ainutlaatuista, vaikka vaikeeta on ollut.

Sain rakastaa...

Ei ole.
En.

Kyllä sain

Mitä hyötyä on kysyä, saitko rakastaa, kun tällä palstalla on pääasiassa niitä, jotka eivät saaneet vastarakkautta...

On viileätä häntä kohtaan mutta olen syttynyt Sinuun liikaakin

Sain kerran ja kyllä se riitti. En ole sen jälkeen viitsinyt tunteitani kokonaan uhrata, hajota voi vähemmästäkin. Entä itse?Ensimmäinen vai toinen rakkaus kuvioissa?

En tiedä halusiko joku kuulla oman ajatukseni asiasta vai jonkun toisen ajatuksen ketjusta.
Asia on vähän kivulias. Toisaalta kyllä. On asioita, mitä en kadu. Olen hyvin onnekas. Elämä toi monia asioita, joista en haaveillut. En olisi uskonut.
En tahdo loukata sanoin erästä, joka on arvokas ja tärkeä. Tiedän silti, ettei rakkaus ole tällaista. En ole koskaan pystynyt osoittamaan sellaisia tunteita hänelle, jota olisi pitänyt.
Se, mitä tiedän, on että kaipasin joskus erästä toista todella paljon. Olisin halunnut selvittää, mitä se tunne oli, mutta en saanut siihen mahdollisuutta tai pystynyt lopulta siihen.

ap

Pitäisikö mielestäsi elämän mennä niinkuin toivot?
Eikö se ole hieman ylimielistä.

Tuollaista "rakkautta" mitä tuossa tarkoitat ei ole olemassa maan päällä.

Ei ole mennyt. Seuraavat vuodet koitan elää silti mahdollisimman täysillä kun on vielä mahdollista ylipäätään elää.

Kyllä olen

On mennyt

Onneksi ei ole mennyt. En ole toivonut hyviä asioita.

Eipä ole osunut tähän mennessä kohdalle ainakaan niin, että olisin myös saanut rakkautta vastavuoroisesti.

Ookko nää naimisissa?

En ole sitoutunut.

ap

On. :)

Ookko P Ylestä? :)

Ei ole mennyt elämä kuten olisin toivonut.
On mennyt elämä kuten olisin toivonut.
Kyllä ja en.
Mutta rakastamiseen ei tarvitse kysyä lupaa.
Mutta joskus on parempi rakastaa kaukaa.
On mahdotonta ajatella sellaista ihmistä. Joka ei olisi koskaan rakastanut ketään. Eihän sellainen ole tavallaan edes mahdollista. Uskoisin. Että jokainen on rakastanut elämänsä aikana jollain tavalla jotakin. Koska ei rakkaus kysy lupaa. Sitä vain rakastaa.

Sikäli ei, että elin vuosia ihmisen kanssa vääristä syistä. Ajattelin että en koskaan voi lähteä. Ero tuli. Kavereita ollaan ,mutta suhde jätti jälkensä. Olen niitä jälkiä niin kauan 🧹mattojen alle että parempi pitääkin ne siellä niin selviää tavanomaisesta. Sitten tulee aina uusia asioita jotka jättää jölkensä. Lopuksi huomaakin että synkkää ja henkistä helvettiä on aika paljon. Mutta hei täytyy jaksaa

On mennyt :)

Hyvin on mennyt

Minua ei ole kukaan koskaan rakastanut. Olen etsinyt ja ollut etsimättä. Opetellut rakastamaan itseäni. Opetellut iloitsemaan arjestq. Opetellut tyytymään tilanteeseen. Onnellinen en ole. Toiveista vapautuminen johtaa sisäiseen lepoon, sanotaan. Pitkään oli niin, elin niin, tyhjänä zombiena.

Aina välillä tulee vastaan mies, joka herättää sydämeni eloon. Välillä on mennyt vuosikausia, jopa lähes 10 vuotta hiljaiseloa, kunnes näin käy. Ja joka ikinen kerta sydämeni murskataan niin pahasti, että menee vuosia toipumiseen. Kerta kerralta palautuninen on vaikeampaa. Enää en jaksa. Yksin, ilman läheisyyttä, parasta ystävää, rakkautta. Astun kuoleman rajalle, ojennan käteni ja pyydän Jumalaa ottamaan minut pois täältä.

Et ymmärrä ap. Ei tuollaisella ole mitään väliä. Emme tarvitse mitään.

en oo koskaan saanu rakkautta 😢💔 oon kun ledetön puu, kuihtunut ruusu aavikolla 🥀 lyhyt elämä nähty 😥 aika on tullut 😭 hyvästi ystäväiset 😌 niin paljon sinua kaipasin 💖 mutta koskaan emme kohdanneet 💔 ikävä sinua rakkaani 🥰
Ystävällisin terveisin 🎗️✨
Antti Elme Makkonen 23v. Helsinki 🙏

Ei ole mennyt. Kaikki on jäänyt saavuttamatta - ja näyttää jäävänkin. En tule ikinä saamaan omaa perhettä, en tule ikinä olemaan isoisä.

Olen menettänyt uskoni rakkauteen. Niin omaani kuin toistenkin. Mutta meneehän tää loppuaika näin ns. puolivaloillakin.

magiaa :)