Onko verenkierto pelkästään jaloissa ja pakaroissa, vai antaako pyöräily jotain sellaista joka saa polkijan raivon valtaan.
Tänään iso pakettiauto oli risteyksessä kääntymässä vasemmalle, mutta ei heti päässyt liikkeelle muun liikenteen takia ja samaan aikaan tuli sellainen paksu setä pää punaisena isolla vauhdilla loivaa mäkeä pyörätietä pitkin risteykseen ja hän joutui hieman hidastamaan vauhti ja tekemään pienen sivuliikkeen ettei olisi ajanut paikallaan tovin seisseeseen pakuun ja ohittaessaan pakun piti tietenkin potkaista takakulmaan. Apinapolkija ei ymmärrä ettei risteykseen tulla täydellä vauhdilla edes polkupyörällä.
Tänään iso pakettiauto oli risteyksessä kääntymässä vasemmalle, mutta ei heti päässyt liikkeelle muun liikenteen takia ja samaan aikaan tuli sellainen paksu setä pää punaisena isolla vauhdilla loivaa mäkeä pyörätietä pitkin risteykseen ja hän joutui hieman hidastamaan vauhti ja tekemään pienen sivuliikkeen ettei olisi ajanut paikallaan tovin seisseeseen pakuun ja ohittaessaan pakun piti tietenkin potkaista takakulmaan. Apinapolkija ei ymmärrä ettei risteykseen tulla täydellä vauhdilla edes polkupyörällä.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Kuulostaa kyllä rattiraivolta enempi
Mulkero on mulkero, oli sitten liikkeellä millä ajoneuvolla tahansa. Mulkero autoilija on takuulla yhtä mulkero pyöräillessään.
Paku ei saa jäädä sellaiseen paikkaan, jossa on esteenä muulle liikenteelle odottaessa omaa vuoroaan edetä. Toisen moka ei kuitenkaan oikeuta toista osapuolta laittomuuksiin.
Risteykseen ei saa ajaa jos tie ei ole selvä.
Silti se ei oikeuta raivopyörälijää potkimaan pakua. Se oli kuitenkin vain osittain tiellä ja hyvin läskispandex pääsi takaa ohi, mutta ei alamäessä kerrytetyllä täydellä vauhdilla.
Itse ymmärsin viestin niin, ettei pyörälläkään saa ajaa risteykseen ennen kuin tie on selvä.
Kyse on siitä, että mihinkään ei saa jäädä muden esteeksi. Väistämisvelvollisena autoilija ei saa ajaa niin pitkälle risteykseen, että jää suojatielle/pyörätien jatkeelle ja estää siten jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden etenemisen. Haaste on monessa risteyksessä se, että risteävän ajoradan liikennettä ei välttämättä näe, ennen kuin autoilija on tarpeeksi pitkällä risteyksessä. Ajoneuvon takapää saattaa silloin kenties jäädä osittain tai kokonaan suojatielle/pyörätielle.
Jos kokee tilanteen ongelmaksi, niin pyöräilijäkin voi odottaa hetken, että reitti on selvä.
Meillä autot väistää aina suojatiellä kävelevää
Mutta kun tulee spandex niin jäät alle suojatiellä jis et väistä jo kahdesti
Muista spandex myös suunta merkki kun käännyt pyörötiellä auton eteen
Epäsopiva satula voi aiheuttaa tuskia ja se purkaantuu kiukkuna?
Älkää arvailko. Ottakaa fillari alle ja menkää kaupungille kokeilemaan. Aika pian selviää, miksi pyöräilijällä joskus kiristää...
Yritä vaikka
- ajaa sääntöjen mukaan
- olla jäämättä kääntyvien autojen alle
- löytää perille opastusten perusteella
- käydä kaupassa ilman että fillari pöllitään sillä välin
Jos pyöräilijät osaisivat ajaa sääntöjen mukaan ja ottamalla muutkin huomioon, kuten kaikki muut tekevät, niin voisi paineet olla kohtuulliset.
Jos ei osaa perille tai ei ole joka paikkaan opasteita(ei ole muillekaan), eikä sitä fillaria varasteta jos sen lukitsee oikein.
Olet tyypillinen kusinen pyöräilijä.
Kun kyky järkevään keskusteluun loppuu, niin alkaa haukkuminen ja nimittely.
Kun järki loppuu, niin hankitaan pyörä.
Sinä varmasti teit niin.
Ei minulla ainakaan ole pyöräilijänä ongelmia edes Helsingin keskustassa, edes ajoradalla ajaen, koska osaan ja noudatan liikennesääntöjä!
Huomioin myös muut esim. päästän jalankulkijat ylittämään pyörätien/ajoradan suojatiellä. Tosin jalankulkijat ovat ihmeissään, kun joku päästää heidät suojatien yli!
Se on todella harvinaista, että autoilija kääntyy eteen tai tulee pihalta/kolmion takaa/stopin takaa eteen.
Jos verrataan jalankulkijan elämää Helsingin keskustan jalkakäytävillä (jotka täynnä pyöräilijöitä/skuuttaajia) niin se on huomattavasti vaarallisempaa kuin pyörällä ajaminen Helsingin keskustassa ajoradalla.
Pasterstein on myös todennut, että pyörällä/skuutilla ajaminen on ajoradalla turvallista!
Lauantaina päivällä ajoin pyörällä Unioninkadulta alkaen Pohjoisespan ajoradalla pyörällä aina Manskulle asti. Kerrotaan miten hyvin autoilijat käyttyivät: yksikään ei soittanut torvea, yksikään ei kiilannut, yksikään ei ajanut ihan lähelle, eikä yksikään näyttänyt kansainvälistä merkkiä!
Suurin osa matkasta on niin, että ajoradan oikeassa reunassa, terassin reunan lähellä mahtuu hyvin ajamaan pyörällä. Suurin osa autoilijoista ajoi enemmän ajoradan vasenta reunaa, jolloin pyörällä pääsi heidän oikealta puolen hyvin. Poikkeuksena tietysti isot autot (linja-autot, kuorma-autot). Jos oli ahdasta niin en ängennyt pieneen tilaan vaan odottelin auton perässä.
Ennenkuin joku liikennesäännöistä tietämätön kirjoittaa, niin kerrottakoon, että pyöräilijä saa ohittaa auton oikealta!
Lisänä vielä, että Pohjoisespalla ajoradalla ei ole pyörällä ajaminen kielletty! Laki ei myöskään vaadi siirtymään Etelä-Espan pyörätielle.
Todellakaan joka paikassa ei ole opasteita, eikä voi edes olla joka kadun kulmassa, mutta silti sitä onnistuu ajamaan perille. Joskus voi käydä, varsinkin Helsingin keskustassa, että joutuu ajamaan pidemmän reitin, katujen yksisuuntaisuuden takia. Niin joutuu myös autot ajamaan.
Olen tänäänkin osannut tulla kotiin vaikka opasteita ei ole joka puolella!
Olen joskus ajanut työmatkoja stadiin, kun hyvä keli ja ylimääräistä aikaa.
Ei ole kiukuttanut, vaikka kunto meinaa loppua ja perseeseen sattuu ihan sikana.
Noista mainitsemistasi ongelmista myönnän, että keskustan ja lähiön väliä on toisinaan hankala suunnistaa, jos kulkee sekavaa reittiä ensimmäisiä kertoja.
Ei ole sellaisia loogisia kulkureittejä, vaan joutuu arvailemaan. Vähän sellaista suunnittelun osaamattomuutta, kuten Helsingin liikennevalot.
Muun liikenteen kanssa sujuu ihan hyvin.
Ehkä liikenneälyä riittää paremmin ja ymmärtää muiden kannalta, jos liikkuu monenlaisilla ajopeleillä.
Reittiä joutuu arvailemaan myös Tampereen seudulla. Väylä on merkitty, kunnes sitten enää ei olekaan. Pääväylillä on suuntaviivat joissain kohdissa, mutta ei kaikissa. Uudet väylät on asiallisia, mitä nyt on välillä joku liikennemerkki tai betoniporsas keskellä väylää, mutta vanhoja ei edes yritetä parantaa.
Muun liikenteen kanssa pärjää, kun vaan on kaikkeen valmiina. Väylä on myös ilmainen parkkialue, ja ilmeisesti tarkoitettu myös kävelyyn. Etenkin liikenneympyröissä on oltava tarkkana, koska kaikki autoilijat eivät kykene näkemään pyöräilijöitä. Keskimäärin kerran kuukaudessa lähtisi henki, jos ei olisi valmis tekemään kahden renkaan hätäjarrutusta.
En mä ole kokenut mitään ongelmaa muun liikenteen kanssa. Eipä kyllä hirveästi ole aikaakaan käyttää pyöräilyyn.
Vaikka olisi navi käytössä, niin välillä pitää ihmetellä, että mistä kohtaa kerrostaloalueen läpi pääsee tai metsäpolulla miettii, että mihinkähän suuntaan on tullut kierreltyä.
Aika paljon saa varata aikaa ja miten sitten töissä jaksaa entistä vajaammilla unilla ja kaloreita palaa hukkaan heti aamusta.
Ei se mitään jatkuvaa taistelua ole, mutta turhan usein silti on osuma lähellä kun väistämisvelvollinen meinaa tulla päälle.
Korkeat testot.
Autolijoillahan mitään vastaavaa raivoamista ei ole onneksi koskaan havaittu.
Pyöräilijän töötti on keskisormen vilautus tai pieni läpäytys lähentelijän pelteihin.
juu, kilikello ei kuulu autoon sisään, paitsi ehkä avoautoon.
Onneksi eivät ole autoilijoita. Samalla asenteella tulisi ruumiita.
Iso osa pyöräilijöistä ovat myös autoilijoita.
Onneksi suosivat polkupyörää.
Ihan hirveetä katsottavaa jo silläkin.
Iso osa liikkuu lähes joka päivä autolla. Harrastavat sitten pyöräilyä.
Kesällä kaikki ovat humalassa.
Mamil maanteiden kuningas ja aina virheetön suoritus.
Jos kaksi polkupyöräilijää ajaa kolarin, niin mistä autoilijaa tai jalankulkijaa syytetään?
Miksi jotkut luulevat, että useat pyöräilijät ovat raivopäitä?
Ehkä siksi, että heidän peltejään kolistellaan kovin usein.
Mistähän se mahtaisi johtua?
Miettikääs ny hetki iha rauhassa: Moniko pyöräilijä EI ole raivonnut teille liikenteessä?
Minulle ei ole raivonnut yksikään.
Täytyy sanoa, ettei minullekaan ole.
Joskus se trikoo-mies heilauttaa kättä ja minä moikkaan takaisin.
Joskus taas on vaan ajeltu ajatuksissaan eteen, eikä ole edes huomannut että pitäisi väistää.
...mutta viime aikoina oon huomannu, että sellaset professional sukkahousu-ukot kattelee risteyksissä ympärilleen ja käsi nousee positiivisessa mielessä, kun itse osoittaa antavansa tietä.
Meinaan autollakin kuuluu väistää monissa tilanteissa.
Enimmäkseen aika hyvä ilmapiiri alkaa olla.