Mitä mieltä EUssa maaseudulla asuvat ovat eläinten huvitappamisesta?
Siinäpä kysymys, jota tämä tutkimus valottaa.
******
Tutkimus: Maaseutuyhteisöt vaativat metsästyksen tiukempaa sääntelyä
Suteen ja muihin suurpetoihin keskittyneessä Understanding Rural Perspectives – A survey on attitudes towards large carnivores in rural communities –kyselytutkimuksessa korostui maaseutuyhteisöjen laaja kannatus kyseisten eläinten suojelemiseksi.
Maaseutuyhteisöt osoittavat samankaltaista ajattelutapaa myös muiden lajien metsästyksen suhteen. 67 % vastanneista pitää luonnon monimuotoisuuden suojelua ja eläinten hyvinvointia tärkeämpänä kuin metsästysperinteiden säilyttämistä. Tällä hetkellä jokainen jäsenvaltio sääntelee metsästystä omalla tavallaan, mutta 65 % vastaajista toivoo, että metsästyksen sääntelyä yhtenäistettäisiin koko EU:n alueella tavalla, joka perustuisi tieteelliseen tietoon ja olisi yhteensopiva EU:n lainsäädännön kanssa. Tämä koskee erityisesti luonnon monimuotoisuuden suojelua.
Seitsemän vastaajaa kymmenestä ajattelee, että jokainen luonnonvarainen eläin on tunteva olento, jota tulee suojella, ja toivoo, että ei-tappavia ja inhimillisiä tapoja hallita luonnonvaraisten eläinten kantoja tutkittaisiin ja otettaisiin käyttöön. Vielä suurempi joukko (75 %) vaatii sellaisten metsästysmenetelmien kieltämistä, jotka aiheuttavat ylimääräistä kärsimystä luonnonvaraisille eläimille (maanalaisiin pesiin kohdistuva koirametsästys, liima-ansat jne.). Tämän kannan jakavat laajalti (68 %) myös vapaa-ajan metsästäjät itse, jotka antavat laajan kannatuksensa käytäntöjen muutokselle.
Vastaajista 64 % tahtoo, että metsästys rajoitettaisiin tilanteisiin, joissa riippumattomat tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet lajin olevan uhka ympäristölle tai kansanterveydelle, ja näin ollen selvästi vaatii huvimetsästyksen lopettamista. Eläimiin kohdistuvien vaikutusten lisäksi metsästys herättää yleistä turvallisuutta koskevaa huolta, sillä vain 31 % kokee olonsa melko turvalliseksi ulkoillessaan metsästyskauden aikana ja vielä suurempi osa (39 %) välttää ulkoilua kokonaan.
Kyselytutkimus tuo esille metsästyskäytäntöjen negatiivisen vaikutuksen EU:n maaseutualueiden asukkaiden toimintaan ja osoittaa, että EU:n on edistettävä inhimillisiä menetelmiä luonnonvaraisten eläinten hallinnassa ja vihdoinkin laadittava selkeät säännöt metsästyksen tehokkaaseen sääntelyyn.
“Tutkimus osoittaa selvästi, että metsästäjien eturyhmät eivät edusta maaseutuyhteisöjen näkemyksiä. Maaseutuasukkaat kaikkialla EU:ssa vaativat muutosta. He haluavat suojelua itselleen sekä luonnonvaraisille eläimille, jotka joutuvat julman, tarpeettoman ja perusteettoman metsästyksen uhriksi, oli kyse sitten sudesta tai muista lajeista. EU:n on aika tarkastella asiaa vakavasti ja etsiä ratkaisuja”, sanoo Eurogroup for Animals -järjestön Wildlife Programme -vastaavana toimiva Léa Badoz. Savantan marraskuussa 2023 toteuttamaan kyselyyn osallistui 10 000 maaseutualueen asukasta Saksasta, Ranskasta, Espanjasta, Alankomaista, Italiasta, Belgiasta, Puolasta, Tanskasta, Ruotsista ja Romaniasta. Toimeksiannon kyselystä antoivat Eurogroup for Animals, Humane Society International/Europe, Fondation Brigitte Bardot, Dierenbescherming, Djurskyddet Sverige, Deutscher Tierschutzbund, World Animal Protection Denmark, World Animal Protection Netherlands, World Animal Protection Sweden ja LAV.
Englanninkielisestä Eurogroup for Animalsin tekstistä kääntänyt Vilma Huuskonen.
Linkki tutkimukseen: https://www.eurogroupforanimals.org/news/survey-tougher-regulation-hunting-demanded-rural-communities
Siinäpä kysymys, jota tämä tutkimus valottaa.
******
Tutkimus: Maaseutuyhteisöt vaativat metsästyksen tiukempaa sääntelyä
Suteen ja muihin suurpetoihin keskittyneessä Understanding Rural Perspectives – A survey on attitudes towards large carnivores in rural communities –kyselytutkimuksessa korostui maaseutuyhteisöjen laaja kannatus kyseisten eläinten suojelemiseksi.
Maaseutuyhteisöt osoittavat samankaltaista ajattelutapaa myös muiden lajien metsästyksen suhteen. 67 % vastanneista pitää luonnon monimuotoisuuden suojelua ja eläinten hyvinvointia tärkeämpänä kuin metsästysperinteiden säilyttämistä. Tällä hetkellä jokainen jäsenvaltio sääntelee metsästystä omalla tavallaan, mutta 65 % vastaajista toivoo, että metsästyksen sääntelyä yhtenäistettäisiin koko EU:n alueella tavalla, joka perustuisi tieteelliseen tietoon ja olisi yhteensopiva EU:n lainsäädännön kanssa. Tämä koskee erityisesti luonnon monimuotoisuuden suojelua.
Seitsemän vastaajaa kymmenestä ajattelee, että jokainen luonnonvarainen eläin on tunteva olento, jota tulee suojella, ja toivoo, että ei-tappavia ja inhimillisiä tapoja hallita luonnonvaraisten eläinten kantoja tutkittaisiin ja otettaisiin käyttöön. Vielä suurempi joukko (75 %) vaatii sellaisten metsästysmenetelmien kieltämistä, jotka aiheuttavat ylimääräistä kärsimystä luonnonvaraisille eläimille (maanalaisiin pesiin kohdistuva koirametsästys, liima-ansat jne.). Tämän kannan jakavat laajalti (68 %) myös vapaa-ajan metsästäjät itse, jotka antavat laajan kannatuksensa käytäntöjen muutokselle.
Vastaajista 64 % tahtoo, että metsästys rajoitettaisiin tilanteisiin, joissa riippumattomat tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet lajin olevan uhka ympäristölle tai kansanterveydelle, ja näin ollen selvästi vaatii huvimetsästyksen lopettamista. Eläimiin kohdistuvien vaikutusten lisäksi metsästys herättää yleistä turvallisuutta koskevaa huolta, sillä vain 31 % kokee olonsa melko turvalliseksi ulkoillessaan metsästyskauden aikana ja vielä suurempi osa (39 %) välttää ulkoilua kokonaan.
Kyselytutkimus tuo esille metsästyskäytäntöjen negatiivisen vaikutuksen EU:n maaseutualueiden asukkaiden toimintaan ja osoittaa, että EU:n on edistettävä inhimillisiä menetelmiä luonnonvaraisten eläinten hallinnassa ja vihdoinkin laadittava selkeät säännöt metsästyksen tehokkaaseen sääntelyyn.
“Tutkimus osoittaa selvästi, että metsästäjien eturyhmät eivät edusta maaseutuyhteisöjen näkemyksiä. Maaseutuasukkaat kaikkialla EU:ssa vaativat muutosta. He haluavat suojelua itselleen sekä luonnonvaraisille eläimille, jotka joutuvat julman, tarpeettoman ja perusteettoman metsästyksen uhriksi, oli kyse sitten sudesta tai muista lajeista. EU:n on aika tarkastella asiaa vakavasti ja etsiä ratkaisuja”, sanoo Eurogroup for Animals -järjestön Wildlife Programme -vastaavana toimiva Léa Badoz. Savantan marraskuussa 2023 toteuttamaan kyselyyn osallistui 10 000 maaseutualueen asukasta Saksasta, Ranskasta, Espanjasta, Alankomaista, Italiasta, Belgiasta, Puolasta, Tanskasta, Ruotsista ja Romaniasta. Toimeksiannon kyselystä antoivat Eurogroup for Animals, Humane Society International/Europe, Fondation Brigitte Bardot, Dierenbescherming, Djurskyddet Sverige, Deutscher Tierschutzbund, World Animal Protection Denmark, World Animal Protection Netherlands, World Animal Protection Sweden ja LAV.
Englanninkielisestä Eurogroup for Animalsin tekstistä kääntänyt Vilma Huuskonen.
Linkki tutkimukseen: https://www.eurogroupforanimals.org/news/survey-tougher-regulation-hunting-demanded-rural-communities
Vastaukset 4
Vanhimmat
Eiköhän tässä pärjäillä!
--
Onko etustaja polovinen kommentoinut asiaa Kainuun Sanomille
Jos mitään eläintä ei saa tappaa, kaikkein kiihkeimmiltä voidaan kysyä, suhtautuvako he samalla tavalla, jos he saavat satias- tai täitartunnan. Toisten tuomitseminen on tekopyhää, mitä mieltä on näätäheimonen