Journalistiikka vai tiedotusoppi?

Kirjoitat: "Ovatko nuokin tutkinnot menneet niin huonoiksi, että valmennetaan suoraan ammattiin?"

Sitä en tosiaankaan tiedä, mutta tunnustan käyttäneeni huonoa teonsanaa (kumpi "VALMISTAA" sanomalehtitoimittajaksi paremmin), kun tiedustelin tiedotusopin ja journalistiikan eroista. Lähinnä minua kiinnostaa tietää, onko samantekevää, kumpaa viestintätiedettä opiskelee joko sivu- tai pääaineena, jos mielii toimittajaksi sanoma- tai aikakauslehteen. Suosittelitkin viestintäainetta pikemmin laajaksi sivuaineeksi, ja uumoilit tiedotusopin ja journalistiikan olevan samalla viivalla tässä "minun" tapauksessa.

Kirjoitat: "Yliopistoon kannattaa mennä, jos haluaa tietoa ja tiedettä. Yleissivistystä siellä pitäisi antaa... siksi suosittelisinkin sit valtio-oppia tai vaikka poliittista historiaa, kävisikö? Muista, että sinusta tulee paras lehtitoimittaja kun tiedät mahdollisimman paljon, siis koulutat itseäsi monipuolisesti psykologiasta maantietoon."

Nimenomaan näin itsekin ajattelen, sillä toimittajan on hallittava hyvin monta alaa jotenkuten, ja yleissivistys on se kivijalka, jonka päälle toimittaja rakentaa juttuja tehdessään. Itse kallistunen pääainevaihtoehdossa jonnekin poliittisen historian ja humanistisen historian tienoille, ja onhan tässä onneksi vielä puolisen vuotta harkinta-aikaa. Toisaalta se tärkein työ tehdään tietysti itse opiskelemalla vapaa-ajalla, joten on turha varmaankaan pohdiskella päätään puhki kyseisellä asialla.

...kuitenkin maantiedettä. Tarkkuutta oikeakielisyydessä!

Tiedotusoppia pääaineenani päntänneenä voin sanoa vain, että työnantajat arvostavat tiedotusopin laitosta. Toisaalta, tokkopa Jyväskylänkään kasvatit työttömäksi jäävät.

Helsingin kasvattina kompaan vähän tuota edellistä mielipidettä Jyväskylän hyvyydestä.

Tampereella on kasvanut punainen ja olevinaan vihainen toimittajasukupolvi (suuria ikäluokkia), joista luullakseni murto-osa on koskaan saanut maisterin paperit käteensä, sillä valmistuminen sucks ja Oikea Elämä löytyy baarihaastatteluista.

Nyt tilanne lienee toinen, mutta Tapmereen arvostus pohjaa juuri näihin kuumiin nimiin, joilta opiskelu jäi -- kesken.

Helsinki kommentoi kirjoitti:

Helsingin kasvattina kompaan vähän tuota edellistä mielipidettä Jyväskylän hyvyydestä.

Tampereella on kasvanut punainen ja olevinaan vihainen toimittajasukupolvi (suuria ikäluokkia), joista luullakseni murto-osa on koskaan saanut maisterin paperit käteensä, sillä valmistuminen sucks ja Oikea Elämä löytyy baarihaastatteluista.

Nyt tilanne lienee toinen, mutta Tapmereen arvostus pohjaa juuri näihin kuumiin nimiin, joilta opiskelu jäi -- kesken.

Lue lisää

Eipä Tampere enää ole punainen, eikä pahimmilakaan ollut läpeensä vasemmistolainen edes 70-luvulla, vaan aina oli tasapainona myös oikeistosiipi (Vehmas, Wiio, Salminen). Tässä on tietysti kyse menneisyydestä, joka on kaukana takana. Eipä kukaan taida enää pitää Tampereen tiedotusoppia epäilyttävänä? Ja mitä merkitystä sillä on, kuinka paljon mitäkin laitosta arvostetaan? Arvostus on kuin oikullinen tuuliviiri, joka poukkoilee kunkin muodin tuulenpusken mukaan, ja pohjimmiltaan arvostus on hyvinkin subjektiivinen näkemys. Lopulta on nimittäin kyse kunkin yksilöllisistä taidoista, kokemuksesta, kun töihin pestataan ja tarjotaan vakipaikkaa.

Uusraivaaja kirjoitti:

Eipä Tampere enää ole punainen, eikä pahimmilakaan ollut läpeensä vasemmistolainen edes 70-luvulla, vaan aina oli tasapainona myös oikeistosiipi (Vehmas, Wiio, Salminen). Tässä on tietysti kyse menneisyydestä, joka on kaukana takana. Eipä kukaan taida enää pitää Tampereen tiedotusoppia epäilyttävänä? Ja mitä merkitystä sillä on, kuinka paljon mitäkin laitosta arvostetaan? Arvostus on kuin oikullinen tuuliviiri, joka poukkoilee kunkin muodin tuulenpusken mukaan, ja pohjimmiltaan arvostus on hyvinkin subjektiivinen näkemys. Lopulta on nimittäin kyse kunkin yksilöllisistä taidoista, kokemuksesta, kun töihin pestataan ja tarjotaan vakipaikkaa.

Lue lisää

Wiio on kyllä Helsingin kasvatti. Ja se Tampereen "vastapaino" eli oikeistosiipi oli juuri Helsingissä.

väärin kirjoitti:

Wiio on kyllä Helsingin kasvatti. Ja se Tampereen "vastapaino" eli oikeistosiipi oli juuri Helsingissä.

Muistaakseni ainakin Vehmas oli proffana Tampereella, ja hän oli porvari. Tämän voit lukea Esko Salmisen "Viestinnällä vallankumoukseen" teoksesta. Käsittääkseni myös Salminen on rakentanut uransa Tampereella. Miten hän muuten olisi voinut kirjoittaa kyseisen teoksen? Kaiken kaikkiaan Tampereen punaisuutta on raa'asti liioiteltu, koska siellä oli jyrkimmille vasureille (Hemanus ja Nordenstreng) oikeistolaiset/liberaalit vastaparit.

Olen vähän aprikoinut tuota, ja olen kallistumassa johonkin muuhun pääaineeseen kuin viestintätieteisiin. Tuntuu nimittäin siltä, etten pysty motivoimaan itseäni tiedostusopin tai journalistiikan pääsykokeisiin tarpeeksi, koska en ole varsinaisesti kiinnostunut viestintätieteestä, jota pääsykoekirjat pitävät sisällään. Karsinta on tunnetusti niin kovaa, että pyrkiessä saattaa vierähtää parikin vuotta, kun taas jotakin oikeasti kiinnostavaa tiedettä (esim. historiaa) saatan päästä opiskelemaan jopa ensi yrittämällä. Hiukan mietityttää myös se, että viestintätieteen pääaineopiskelijana joutuisin lukemaan noita melko kuivakkaita viestinnän tenttikirjoja melkoisesti. Eikö toimittajan juttujen varsinaista asiasisältöä olekin yhteiskuntatieteet, kuten sosiologia, valtio-oppi ja poliittinen historia? Sanomalehdet nimittäin käsittelevät lähes tykkänään yhteiskunnallisia asioita, joita siis edellä mainitut yhteiskuntatieteet tutkivat. Niinpä ehkä poliittinen historia tai valtio-oppi voisi olla parempi vaihtoehto pääaineeksi. Vai mitä tähän sanotte?

Eräs muukalainen (ruokis) kirjoitti:

Olen vähän aprikoinut tuota, ja olen kallistumassa johonkin muuhun pääaineeseen kuin viestintätieteisiin. Tuntuu nimittäin siltä, etten pysty motivoimaan itseäni tiedostusopin tai journalistiikan pääsykokeisiin tarpeeksi, koska en ole varsinaisesti kiinnostunut viestintätieteestä, jota pääsykoekirjat pitävät sisällään. Karsinta on tunnetusti niin kovaa, että pyrkiessä saattaa vierähtää parikin vuotta, kun taas jotakin oikeasti kiinnostavaa tiedettä (esim. historiaa) saatan päästä opiskelemaan jopa ensi yrittämällä. Hiukan mietityttää myös se, että viestintätieteen pääaineopiskelijana joutuisin lukemaan noita melko kuivakkaita viestinnän tenttikirjoja melkoisesti. Eikö toimittajan juttujen varsinaista asiasisältöä olekin yhteiskuntatieteet, kuten sosiologia, valtio-oppi ja poliittinen historia? Sanomalehdet nimittäin käsittelevät lähes tykkänään yhteiskunnallisia asioita, joita siis edellä mainitut yhteiskuntatieteet tutkivat. Niinpä ehkä poliittinen historia tai valtio-oppi voisi olla parempi vaihtoehto pääaineeksi. Vai mitä tähän sanotte?

Lue lisää

Valtio-opin ja erityisesti poliittisen historian opiskelijoista on perinteisesti tullut politiikan ja yhteiskunnallisten asioiden toimittajia, joten puntaroimasi pääaineet ovat mitä parhaimpia vaihtoehtoja, jos juuri yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat. Valtio-oppi ja poliittinen historia antavatkin erittäin laaja-alaisen ja sivistävän pohjan toimittajana työskentelylle.