Osa perussuomalaisia eduskuntavaaleissa äänestäneistä alkaa hahmottamaan, että hallituksen tekemät p

En usko, että äänestivät.

Tulosten mukaan se on Vasemmistoliitto eikä SDP

Persut lupasi kansalle etuja
Äetuja sai baan purra
Suuren hyvän palkan ja uudet vaatteet ja kampauksen

Se ei eiitä oikeen työtätekevälle kansan osalle jollem taas luvattiin ja petetiin

Osa perussuomalaisia eduskuntavaaleissa äänestäneistä alkaa hahmottamaan, että hallituksen tekemät päätökset, kuten leikkaukset sosiaaliturvaan, koskettavat heitä itseään, riikka petos purra sanoo.
Niistä ensimmäisenä hän mainitsee protestiäänestämisen perussuomalaisten tekemää hallituspolitiikkaa vastaan.
Perussuomalaiset kuuluu puolueisiin, joiden äänestäjät ovat epävarmoja. Tästä syystä puolue on yleensä hyötynyt korkeasta äänestysprosentista, Lehtinen sanoo.
perussuomalaiset eivät onnistuneet tavoittamaan europarlamenttivaaleissa edes vakikannattajiaan – saatika nukkuvia, epävarmoja äänestäjiä.

– Osa perussuomalaisia eduskuntavaaleissa äänestäneistä alkaa hahmottamaan, että hallituksen tekemät päätökset, kuten leikkaukset sosiaaliturvaan, koskettavat heitä itseään, Lehtinen sanoo.

Äänestä SDP se in työläiperheen asialla

Persujen kannatus palautunee sille kuuluvalle tasolle. Ennen eduskuntavaalia tehdyt vaalilupaukset osoittautuivat petokseksi ja pettymykseksi. Persut lähtivät Orpon oikeistohallitukseen kuin "soitellen taloussotaan". Vaaliohjelmasta sovittiin Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tavoitteiden mukaan.

Kaikki muistavat persujen puheenjohtajan, nykyisen valtiovarainministeri Purran vaalilupauksen: "köyhiltä ei sosiaaliturvasta leikata, vaikka kokoomus niin haluaa".
Pian leikkaukset olivat Orpon hallituksen hallitusohjelmassa, joista ei tingitä, vaikka ne pitkittävät lamaa ja leipäjonoja.

Kokoomus mainosti hallituksen ohjelmaa
TYÖN LINJAKSI.
KOKOOMUSLAINEN TYÖN LINJA On ollut jatkoa Sipilän hallituksen kilpailukyky-sopimukselle (kiky), jota silloinen valtiovarainministeri Petteri Orpo oli EK:n tavoitteiden mukaisesti Sipilän pääministerikaudella viemässä maaliin. Myös Sipilän "kiky I" heikensi työehtoja: palkat jäädytettiin, vuosi-lomapäiviä vähennettiin jne.

Orpon oikeistohallitus kirjasi "kiky II" työehtojen heikennykset hallitusohjelmaan ja ilmoitti työntekijäjärjestöille, että hallitusohjelmasta ei tingitä. Hallitusohjelmassa olevista EK:n työehtojen heikennys tavoitteista tulikin TARJOUS, JOSTA EI VOI KIELTÄYTYÄ.

Ennen vaalia äänestäjät eivät tienneet, että Orpon oikeistohallituksesta tulee Työmarkkinaosapuolia, ja järjestäytyneen ammattiyhdistysliikkeen palkansaajien edunvalvonnalle tulee STOP, kun heikennykset (muun muassa uudet lakko lait) kirjataan työlaiksi.

Persut eivät ilmeisesti tienneet, mitä tuleman piti, kun läksivät hallitusvastuussa tukemaan sosiaaliturvan leikkauksia ja työehtojen sekä työttömyysturvan heikennyksiä. Jopa niin, että työttömiksi jääneitä ja pätkätyöläisiä kutsuvat "lusmuilijoiksi", millä yrittävät perustella eriarvoisuuden ja köyhyyden kasvua. Jopa toimeentulotuki, joka on viimesijainen tuki ennen leipäjonoja, leikataan.

Eurovaalit osoittivat, että äänestäjät alkavat herätä ymmärtämään miten moni äänesti vastoin omaa etuaan ja vastoin yhteiskunnan etua kun työttömyys kasvaa nopeasti (n. 300.000 työtöntä) ja konkurssit lisääntyvät. Eriarvoisuuden kasvu näkyy paitsi ihmisten ostovoimasta myös kasvaneita terveyseroina.

Vuonna 2019 persut olivat suurin puolue 122 äänestysalueella ja nyt eurovaalissa ei enää ainoassakaan.
Persuja äänesti eurovaalissa vain 7,6 %, yhteensä 139.019 äänestäjää.
Vasemmistoliittoa äänesti 17,3 %, yhteensä 316.758 äänestäjää.

Vasemmistoliiton tiedetään SDP:n lisäksi olevan työväen puolue, joka vastustaa työehtojen ja työttömyysturvan heikennyksiä, mikä on oikea ja rehellinen työn ja työllisyyden linja.
Ilman mitään kiky-kikkailuja ja ilman lusmuilu-selityksiä.

Oppositio ei pääse valtaan ilman, että sillä on uskottava vaihtoehto.

Ostovoiman parantuminen voi muuttaa mielipiteitä.
Pieni osa saa niin paljon tukia, että se tuntuu kaikkien kukkarossa Jos edes osa niistä kouluttautuu työtä tekemään, niin vaikutus näkyy heti.

Ostovoima ei parane suurtyöttömyyden aikana ja kun sosiaalituet ja työttömyysturva on leikattu. Myös konkurssit eivät ostovoimaa lisää.

Asumismenot ovat nousseet kalliin energian ja ison sähköveron takia. Asuntolainojen korot ovat isot, eikä EU:n koron alentaminen Suomessa asuntolainojen korkoja alentanut.

Arvonlisäveron korotus iskee eniten pienituloisten ostovoimaan.

Taantuma on jo muuttunut lamaksi ja näyttää jäävän toistaiseksi jatkuvaksi, kun talouskasvua ei näy ja työttömyys on korkea, jo 300 000 työtöntä työnhakijaa.