joita ei osakkaat halua jakaa syystä X. Itse kuulun kuolinpesän ja haluaisin, että se jaetaan, että kuolinpesä lakkaa olemasta. Muut osakkaat ei tähän suostu, tiedän, että voin vaatia jakoa, mutta jakajalle menisi varmasti suuri siivu pesän arvosta, että ei jäisi paljon mitään jaettavaa. Minä itse olen ajatellut, että kun itse kuolen, tilalleni tulee 3 osakasta, veljeni kuolee, taas 3 osakasta. Ja pesään kuuluu lapsettomia siskojakin. Sitten on kuolinpesä niin iso, että eipä jää paljoa yhdelle osakkaalle ja kaikki varmasti vaikeaa, kun monta osakasta. Ei pitäisi rakastua "taloihin", esineisiin....
Kuinkahan paljon on jakamattomia kuolinpesä,
Anonyymi-ap
17662
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
varmasti on reilusti kuolinpesiä, joita ei haluta jakaa vuosikymmeniin tai sataan vuoteen.
voit myydä osuutesi, jos vaikka toinen osakas on valmis sen ostamaan. varmaan hinta ratkaisee.
Yhteismetsäomistus kiinnostaa metsänomistajia edelleen. Kuolinpesien metsänomistus kääntyi kasvuun. Kuolinpesämuotoisessa omistuksessa on tällä hetkellä hieman alle kymmenen prosenttia Suomen yksityismetsien pinta-alasta. Metsää omistavia kuolinpesiä syntyy keskimäärin 5 000 vuosittain.
Yhtymämuotoisessa omistuksessa on tällä hetkellä hieman alle 20 prosenttia Suomen yksityismetsien pinta-alasta.
On muitakin arvoja, kuin raha. Isäni isä oli aikoinaan sanonut, että ' luonnosta saa ottaa ruokaveron verran'. Ja tämä koski kaikkea luontoa siinä ympärillä. Aina ei ole kyse siitä, että haluttaisiin pitää metsä sellaisenaan, vain erimielisyyksien takia. Aina siellä jokin kasvaa, jotain kuolee. Ja luonnon eläimetkin viihtyvät, ainakin ns meillä. Ja miten se jaetaan, jokin pieni paikka? Närästyshän siitä seuraisi, yhdelle kivistä ja karua. Toiselle liiankin rehevää. Ja joku saisi sen pslasen missä huonot rakennukset.
Kukaan ei niistä luontoarvoista maksa, jos joutuu purattamaan jotain kalliilla.
Tätä olen aina ihmetellyt. Henkilö haluaa jotakin ja sitten ei halukaan. Kumpaa siis haluat, jakaa kuolinpesän vai et?
Jatkuvasti törmään tuohon, ettei ihmiset osaa päättää.
Eihän se ikinä yhden päätöjsestä ole kiinni. Vaan, siitä hinnasta minkä homma maksaa, jos pesänjakajaa tarvitaan.
Pesänjakajan saa hakea jokainen kuolinpesän osakas, yksi riittää. HInnasta? niin seliittyy siihen päätökseen. Jos haluaa jakoa, joutuu kuolinpesä maksamaan. Perintöosuus pienenee sen myötä mutta sen saa lopulta. Jos haluaa elää jakamattomassa pesässä, ei tule jakokuluja, mutta on muita haittoja.
Näitä em. asioita kun vertaa, voi tehdä päätöksen, mitä haluaa. Ei ole mitään välimuotoa.
Jos alkuperäistä tarkoitat, kirjoitin toisella rivillä, että haluaisin jakaa.
Helposti voit myydä osuutesi veljellesi. Hinnasta voit sopia.
Kannataako 500.000 tuhannen velkaista kuolinpesää jakaa?
Metsä ja Matilat ovat yleensä velkaisia. Näillä 3-5 perillisten jokossa saataa olla
myös näitä ,vähä varaisia,joilta saataa mennä omatkin varat näihin jako toimiin.
Olisko tääsäkin ehkä muitakin velkaisen perittävän velkojen maksajia,esi merkiksi verottaja.Pohdittavaa rittää?(Nyky aikana myydään Omakotitalojakin 50.000 eurolla
jois on lisämainintana 120.000 kiinelainna.omakodille.)
Jos yksi vaatii osuuttaan pois niin ositus on tehtävä. Muut voivat jäädä sinne pesän osakkaiksi. Ei se homma miljoonaa maksa. Kaikki luvut vaan pöytään ja ehdotus. Jos on tyyliin 100.000 € omaisuus ja 4 jakajaa, on sen yhden osuus 25.000. Ei enempää tai vähempää verottajan takia. Joku yrittää tietty kaikilla drama queen -metkuilla eli raivoamisella ja "ukin tahtoon" vetoamalla estää tai mutkistaa asiaa. Joskus 100 v sitten tiloja ei jaettu tai metsiä myyty. Nyt myydään. Muut voivat ostaa osakkaan pois vaikka lainarahalla.
Voi olla 10000 EUR käypä hinta osuudesta..
Ei se mene niin, että ensin omaisuus arvotetaan ja sitten yritetään ostaa alihintaan osakas ulos. Tällöin verottaja hyökkää kimppuun ja katsoo, että ulos ostettava osakas lahjoittaa omaisuutta. Silloin astuu peliin lahjavero.
Sitten ostaja voi alentaa hintaa tuon vähän verran lisää.
Ei verottaja enää puutu (osakasten kesken etenkään), kun perintövero on jo maksettu koko summasta. Muutoin ennen perinnönjakoa suoritettu lahjaverohan muutenkin vähennetään kokonaisverosta eli perintöveron osalta.
Ei kukaan arvota edes puolikasta lähellekään kokonaista jaettuna kahdella. Toisesta seuralaisesta ei koskaan tiedä, jos se ongelma on näissä muutenkin joidenkin mielestä.
Osakeyhtiöistä tuttua, että yrityksen arvo on seitsemän miljardia ja osakkaiden arvo 700 miljoonaa. Osuus voi olla siis arvostettu 1/10 osaan kokonaisuuden arvosta, eikä siitä kukaan valita.
Syinä jakamattomuuteen ovat yleensä tunnesyyt. Kesäpaikasta ei haluta luopua, kun on poikettu siellä lapsesta asti. Mummolaa ei haluta myydä. Joku osakkaista vetää esiin "isoisä kääntyisi haudassaan, miten voitte ajatellakaan" -kortin. Mutta rakennukset ränsistyvät ja 10 v ilman isompaa hoitoa ajaa vanhat tönöt tilanteeseen, jossa joutuu päättämään katon tai painuneen perustuksen korjauksen kaltaisista asioista. Yhteisomistuksessa ei löydy riittävästi rahoitushalua. Varsinkaan se "haudassa kääntymisestä" varoitellut on aina auki.
Suosittelen tekemään osittaisen perinnänjakosopimuksen. Ongelma pienenee joka kerta kun sellainen sopimus allekirjoitetaan. On paljon helpompi sopia pienestä asiasta kerrallaan. Siitä voi olla muitakin etuja kuten se että joku ei menetä Kelan tukiaan ja toinen ei pääse tuhlaamaan koko perintöään heti.