Koronan aikainen oikeustapaus - oikeudenkäyntikulujen yhteisvastuullisuus

Anonyymi-ap

Lainaus: "Valelakimies on lakimiehenä esiintyvä henkilö, jolla ei ole tehtävään vaadittavaa koulutusta ja pätevyyttä. A.N. esiintyy lakimiehenä. Hänellä ei kuitenkaan ole pätevyyttä. Valheellisia lupauksia, erehdyttämistä ja painostusta. Tätä kaikkea harjoittaa A. N., valelakimies, joka huijasi usealta asiakkaalta tuhansia euroa."

Lainauksessa on virhe, sillä A. N. on valmistunut oikeustieteen maisteriksi Rovaniemen yliopistosta vuonna 2021, gradun aiheena on ollut lastensuojelun oikeusturvaa, valvontaa ja toteutumista koskevat kysymykset. A. N. ei kuitenkaan ole asianajaja, siis asianajajaliiton jäsen.

Lainaus YLE:ltä: "Mies hävisi oikeudenkäynnin koronapassista valtiota ja Fazeria vastaan – määrättiin korvaamaan lähes 120 000 euroa. Ilman koronapassia poikkeusaikaan liikkunutta miestä ei päästetty kahvilaan sisään. Myös asiamies määrättiin korvausvelvolliseksi."

https://yle.fi/a/74-20091554

Juristi A. N. on siis kyseinen korvauksiin tuomittu asiamies.

Itse pidin aluksi selvänä, että oikeuslaitos on toiminut asiassa täysin oikein, vaikka asiamies määrättiin yhteisvastuullisesti korvausvelvolliseksi. Tämä on poikkeuksellista.

Itse pääasiassa oikeus katsoi, että yhdenvertaisuuslain mukaan erilainen kohtelu ei ole syrjintää, jos kohtelu perustuu lakiin. Tämä on melko helposti ymmärrettävää.

Lainaus: "Myös kannetta hoitanut asiamies velvoitettiin osallistumaan korvausten maksamiseen. Kun on tullut selväksi, että valtiota ei voida velvoittaa suorittamaan korvausta Euroopan ihmisoikeussopimuksen loukkauksesta, ja kun kantaja asiamiehineen siitä huolimatta on jatkanut asian ajamista, ja asian jatkuvaa paisuttamista esittäen vielä uuden väitteen liittyen uskonnonvapauteen, on tämä ollut huolimatonta ja välinpitämätöntä asianajoa. Kyseessä on tältä osin tarpeeton oikeudenkäynti, valtion kannanotossa todetaan."

Edelliseen lainaukseen perustuen myös asiamies on ollut korvausvelvollinen. Tästä voi olla kuitenkin myös toista mieltä. Ja miksi?

Asianajajaliiton antamissa hyvää asianajajatapaa koskevissa ohjeissa määritellään velvollisuudesta luopua tehtävästä. Asianajaja on velvollinen luopumaan tehtävästä mm. jos, 1. laillinen este tai siihen verrattava pakottava syy estää tehtävän täyttämisen tai 2. asiakas vaatii asianajajaa menettelemään vastoin lakia tai hyvää asianajajatapaa, eikä huomautuksesta huolimatta luovu vaatimuksestaan.

Tapaohjeiden mukaan varsinaista perustetta asiamiehelle luopua tehtävästään ei ole ilmennyt.

Samaisten ohjeiden mukaan asianajajan on oltava asiakkaalleen lojaali. Asianajaja on velvollinen lakia ja hyvää asianajajatapaa noudattaen parhaan kykynsä mukaan valvomaan asiakkaansa etua ja oikeutta. Asianajajan on tehtävää hoitaessaan oltava riippumaton sellaisista ulkopuolisista vaikutteista, jotka voivat haitata hänen kykyään täysipainoisesti valvoa asiakkaansa etua. Asianajaja ei saa sallia asiaan liittyvien kiusallisten seikkojen vaikuttaa tehtävän suorittamiseen. Asianajajan on toiminnassaan säilytettävä riippumattomuutensa, vaikka se vaatisikin toimia tai ratkaisuja, jotka eivät miellytä yhtälaisesti kaikkia tahoja.

https://asianajajaliitto.fi/tapaohjeet/

A. N.:n mukaan "valtion vaatimus, joka toteutuessaan olisi käytännössä johtanut siihen, että kantaja olisi jäänyt ilman asiamiestä, on katsottava hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden vastaiseksi........ Tuomioistuimen määräys pakottaa asiamies vastaamaan yhteisvastuullisesti kantajan kanssa valtion oikeudenkäyntikuluja on lakimiesten ammattikunnan näkökulmasta erityisen vaarallinen. Lakimiehet ottavat hyvin suurella varauksella yhtään ainoaa sellaista juttua hoitaakseen, missä haastetaan valtio....... Uhkana on joutua joka kerta maksamaan valtion oikeudenkäyntikuluja. Lakimiehet on perinteisesti suojattu oikeudenkäyntiprosessissa."

--

OK: "Asianosaisen edustaja, asiamies tai avustaja, joka 4 tai 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla tahallisesti tai huolimattomuudesta on aiheuttanut toiselle asianosaiselle tässä luvussa tarkoitettuja oikeudenkäyntikuluja, voidaan velvoittaa, sen jälkeen kun hänelle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi, yhteisvastuullisesti asianosaisen kanssa korvaamaan kyseiset kulut."

https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340004000#L21P6

--

Oikeudenkäyntikulujen ja niiden maksamisen yhteisvastuullisuuden osalta kysymys on joko siitä, että

(1) asiamies on parhaan kykynsä mukaan pyrkinyt uskollisesti, riippumattomasti ja täysipainoisesti valvomaan asiakkaansa lillisia etuja ja oikeutta;

tai

(2) asiamies on tahallisesti tai huolimattomuudesta, turhaan tai jopa lainvastaisesti jatkanut asian ajamista, vaikka käsittelyn aikana on tullut selväksi, että valtiota ei voida jutussa velvoittaa suorittamaan korvausta Euroopan ihmisoikeussopimuksen loukkauksesta tai uskonnonvapauteen liittyen. Kysymys olisi silloin huolimattomasta ja välinpitämättömästä asianajosta, josta seuraa tarpeettoman oikeudenkäynnin jatkuminen.

Ratkaisuun voi hakea muutosta valittamalla. Jatkoa seuraa, ehkä.

13

347

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Kiteytä vähän.

      • Anonyymi

        Pääasia lienee riidaton eli tuomarien perusteltavissa, tosin valitus lienee vireillä. Kantaja hävisi, valtio vastaajana voitti kaikilta vaatimusten osilta.

        Juristi on asiakkaansa kanssa yhteisvastuullisesti tuomittu maksamaan kaikki valtiolle jutussa kertyneet oikeudenkäyntikulut. Poikkeuksellista on siis tuo yhteisvastuullisuus, johon oikeudenkäymiskaari tarjoaa mahdollisuuden.

        Jos ymmärrän oikein, asiakas ja asiamies ovat ajatelleet, että juttua perustellusti ja todisteiden valossa jatketaan, ja asiamies on parhaan kykynsä mukaan uskollisesti, riippumattomasti ja täysipainoisesti pyrkinyt valvomaan asiakkaansa etuja ja oikeutta.

        Koska asiamies on yhteisvastuullisesti asiakkaansa kanssa tuomittu maksamaan valtion kulut, oikeuden mukaan lienee oltava niin, että asiamies on joko tahallisesti tai huolimattomuudesta, turhaan tai jopa lainvastaisesti jatkanut asian ajamista, vaikka käsittelyn aikana on tullut selväksi, että valtiota ei voida jutussa velvoittaa suorittamaan korvausta Euroopan ihmisoikeussopimuksen loukkauksesta tai uskonnonvapauteen liittyen.

        Lienee niin, että valmistelussa tai jossakin vaiheessa käsittelyä asiamiehen olisi tullut ymmärtää, että kantaja ei voi voittaa ja että käsittely on turha. Juttu on kuitenkin mennyt pääkäsittelyn läpi. Milloin asiamiehen olisi tullut osata vetäytyä?

        Lyhyemmin en osaa asiaa kertoa, koska dokumentteja ei ole.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pääasia lienee riidaton eli tuomarien perusteltavissa, tosin valitus lienee vireillä. Kantaja hävisi, valtio vastaajana voitti kaikilta vaatimusten osilta.

        Juristi on asiakkaansa kanssa yhteisvastuullisesti tuomittu maksamaan kaikki valtiolle jutussa kertyneet oikeudenkäyntikulut. Poikkeuksellista on siis tuo yhteisvastuullisuus, johon oikeudenkäymiskaari tarjoaa mahdollisuuden.

        Jos ymmärrän oikein, asiakas ja asiamies ovat ajatelleet, että juttua perustellusti ja todisteiden valossa jatketaan, ja asiamies on parhaan kykynsä mukaan uskollisesti, riippumattomasti ja täysipainoisesti pyrkinyt valvomaan asiakkaansa etuja ja oikeutta.

        Koska asiamies on yhteisvastuullisesti asiakkaansa kanssa tuomittu maksamaan valtion kulut, oikeuden mukaan lienee oltava niin, että asiamies on joko tahallisesti tai huolimattomuudesta, turhaan tai jopa lainvastaisesti jatkanut asian ajamista, vaikka käsittelyn aikana on tullut selväksi, että valtiota ei voida jutussa velvoittaa suorittamaan korvausta Euroopan ihmisoikeussopimuksen loukkauksesta tai uskonnonvapauteen liittyen.

        Lienee niin, että valmistelussa tai jossakin vaiheessa käsittelyä asiamiehen olisi tullut ymmärtää, että kantaja ei voi voittaa ja että käsittely on turha. Juttu on kuitenkin mennyt pääkäsittelyn läpi. Milloin asiamiehen olisi tullut osata vetäytyä?

        Lyhyemmin en osaa asiaa kertoa, koska dokumentteja ei ole.

        Kysymys on hyvä ja tärkeä. Milloin Aki Nummelinin olisi tullut ymmärtää yhteisvastuullisuuden mahdollisuus?


    • Anonyymi

      Asianajajaliitto on jostain syystä kummalliseen erikoisasemaan nostettu herrainkerho. Ei sen ohjeilla tulekaan olla mitään sitovaa vaikutusta tuomioistuimen toimintaan korvausasiassa.
      Ja jo on aikakin, että asianajajatkin joutuvat edes joskus vaikeuksiin ajettuaan aivan päättömiä asioita.

      • Anonyymi

        Avauksessa mainittu juristi ei ole asianjajaja, vaan tavallinen rivijuristi.


      • Anonyymi

        > Ei sen ohjeilla tulekaan olla mitään sitovaa vaikutusta tuomioistuimen toimintaan korvausasiassa.

        Tuomarit varmasti tuntevat tapaohjeet, mutta heitä sitoo vain ja ainoastaan laki.

        Avauksen mukaisesti oikeudenkäymiskaaresta: "Asianosaisen edustaja, asiamies tai avustaja, joka 4 tai 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla tahallisesti tai huolimattomuudesta on aiheuttanut toiselle asianosaiselle tässä luvussa tarkoitettuja oikeudenkäyntikuluja, voidaan velvoittaa, sen jälkeen kun hänelle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi, yhteisvastuullisesti asianosaisen kanssa korvaamaan kyseiset kulut."

        Edellisen perusteella juristille on ehdotettu asiassa luopumista tai sopimista, mutta jutun käsittelyä on keskusteluista huolimatta jatkettu.

        OK:n mukaan, jos asianosainen on /.../ esittämällä väitteen, jonka hän on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää aiheettomaksi taikka muutoin oikeudenkäyntiä pitkittämällä /.../ on aiheuttanut toiselle asianosaiselle kustannuksia, hän on velvollinen korvaamaan sellaiset kustannukset /.../.

        Kantaja - asiamiehineen - on siis tiennyt tai hänen olisi tullut tietää (jokin) väite aiheettomaksi tai hän on oikeudenkäyntiä pitkittämällä aiheuttanut nyt valtiolle kustannuksia. Oikeuden mukaan erityisesti asiamiehen olisi nyt tullut kyetä ns. puhaltamaan peli poikki, kun siihen on tarjottu mahdollisuus.


    • Anonyymi

      Yhdenvertaisuuslaki on pakottavaa oikeutta. Lain 11 §:ssä säädetään erilaisen kohtelun oikeuttamisperusteista. Säännöksen mukaan erilainen kohtelu ei ole syrjintää, jos kohtelu perustuu lakiin ja sillä muutoin on hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia. Erilainen kohtelu on oikeutettua siinäkin tapauksessa, että kohtelun oikeuttamisperusteista ei ole säädetty, jos kohtelulla on perus- ja ihmisoikeuksien kannalta hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia.

      Tavoitetta voidaan pitää hyväksyttävänä erityisesti, jos sillä suojataan tai edistetään perus- ja ihmisoikeuksia taikka jos kyse on muusta oikeudenmukaisesta, painavasta yhteiskunnallisesta pyrkimyksestä.

      (Castren & Snellman)

      https://www.sitra.fi/app/uploads/2021/05/koronapassiin-liittyva-oikeudellinen-selvitys.pdf

      --

      Hirvittävässä juopumustilassa olevaa henkilö ei ole lainkaan pakollista päästää sisälle anniskelupaikkaan, ja tällä turvataan erilaisia oikeushyviä, joista turvallisuus ja omaisuudensuoja eivät ole vähäisimpiä. Alkoholilain mukaan päihtynyttä ei saa päästää anniskelupaikkaan, joskin laissa jää epäselväksi, mitä päihtymys käytännössä tarkoittaa. Oikeus elämään ja turvallisuuteen - sekä omaan että muiden - on turvattu perustuslaissa. Korona on (ollut) tartuntatautilaissa (1227/2016) tarkoitettu yleisvaarallinen tartuntatauti. Koronarokote on (ollut) tartuntatautilain 45 §:n tarkoittama vapaaehtoinen rokote.

      Laki tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta astui voimaan 15.10.2021. EU:n koronatodistusta eli ns. koronapassia ja sen esittämistä sai lain voimassaoloaikana edellyttää tiloihin pääsyn ehtona, kun kyseessä on ravitsemisliike.

      --

      Ihmisten erilainen kohtelu ei ole syrjintää, jos kohtelu perustuu lakiin. Nyt kantajan sisäänpääsy oli evätty tartuntatautilakiin perustuen, ei yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa, ihmisarvoa, uskontoa tai vastaavaa loukkaamalla. Koronarokotteesta ja koronapassista kieltäytyminen ei voi toimia perustuslain tarkoittamana uskonnollisena perusteena.

      Kantajan asiamiehen olisi tullut tuntea laki, sillä asiamies on koulutukseltaan juristi. Koska asiamies käydyistä keskusteluista välittämättä aiheutti vastapuolelle (valtiolle) joko tietämättömyyttään, periaatteesta, itsepäisyydestä tai vastaavista syistä johtuvia lisäkustannuksia, oikeus on katsonut oikeaksi, että asiamies myös maksaa osan valtiolle syntyneistä kustannuksista.

    • Anonyymi

      "Kysymys on hyvä ja tärkeä. Milloin A*** N*** olisi tullut ymmärtää yhteisvastuullisuuden mahdollisuus?"

      Juristina asia olisi tullut ymmärtää heti ja viimeistään siinä vaiheessa, kun häntä asiassa huomautettiin oikeusneuvotteluissa, jopa jo valmisteluistunnossa.

      Nyt kantaja ja hänen asiamiehensä olivat liikkeellä vain, ainoastaan ja puhtaasti periaatesyistä - he olivat vastustamassa koronapassia. Kaksikko ja heidän oma rekisteröity yhdistyksensä pitivät koronapassia syrjintää aiheuttavana, ihmisoikeusrikkomuksena ja säädettyä lakia vääränä.

      --

      Miksi olisi tullut huomata?

      Oikeudenkäymiskaari on selvä. Sen mukaan, jos asianosainen esittämällä väitteen, jonka hän on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää aiheettomaksi taikka muutoin oikeudenkäyntiä pitkittämällä on aiheuttanut toiselle asianosaiselle kustannuksia, hän on velvollinen korvaamaan sellaiset kustannukset. Asianosaisen edustaja, kun hän on saanut tilaisuuden tulla kuulluksi, voidaan asettaa yhteisvastuullisesti asianosaisen kanssa korvausvastuuseen. On siis selvä, että vastapuolen kulut korvataan tarvittaessa yhteisvastuullisesti.

      Miksi kulujen aiheuttaminen olisi pitänyt lopettaa heti?

      Koska ihmisten erilainen kohtelu ei ole syrjintää, jos kohtelu perustuu lakiin. Nyt kantajan sisäänpääsy oli evätty tartuntatautilakiin perustuen, ei yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa, ihmisarvoa, uskonnonvapautta tai vastaavaa oikeutta loukkaamalla. Laki tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta astui voimaan 15.10.2021. EU:n koronatodistusta eli ns. koronapassia ja sen esittämistä sai lain voimassaoloaikana edellyttää tiloihin pääsyn ehtona, kun kyseessä on ravitsemisliike.

      Faz*** ravintola ei loukannut kantajan ihmisoikeutta, koska sisäänpääsy aamiaiselle evättiin lakiin perustuen. Myös Stock*** ravintola oli hetkeä aikaisemmin evännyt kantajan sisäänpääsyn ravintolaan ilman koronapassia lakiin perustuen.

      Asiamiehen juristina olisi pitänyt tietää, että lakiin perustuva kohtelu ei voi koskaan olla syrjintää. Siitä huolimatta hän jatkoi asiaa pääkäsittelyn loppuun ja aiheutti valtiolla lisäkuluja.

      • Anonyymi

      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hauska.

        Yhdistys oli perustettu yhtä asiaa varten eli ensisijaisesti vastustamaan koronapassia ja toissijaisesti vastustamaan koronarokotusta ja kasvomaskeja. Avauksen kaksikko olivat yhdistyksen ns. nokkamiehet.

        Koronapassin ja kasvosuojan vastustajilla eli ns. vapailla rokotepelkoisilla oli tarve testata ajatustaan aluksi Fazerin ja Stockmannin ravintoloissa aamiaisilla ja viime kädessä oikeudessa. Testin kaksikko pääsivat kantelua vastaavana aamuna syömään aamupalaa Kämpin hotellin kansainvälisen ilmapiirin ravintolaan, vaikka pääsy ensin mainittuihin evättiin.

        Lienee selvää, että jos lakia noudatetaan pilkulleen, siitä ei voida langettaa noudattajalleen rangaistusta. Laki on aina oletusarvoisesti oikea, perusteltu ja omaan aikaansa sidottu - lait eivät ole koskaan tai ovat vain harvoin pysyviä, ja niiden sisältö ja sanamuoto muuttuu ajan saatossa. Laki on silti laki.

        Tämä koronapassin vastustus ei lopulta johtanut kovin pitkälle, ja se tuli joillekin hyvin kalliiksi. Olisikin kummallista, että pienellä vähemmistöllä olisi ollut suurempi oikeus tartuttaa tauti muihin ihmisiin, kuin enemmistöllä oikeus ja tarve pysyä terveenä ja välttyä sairastumiselta. Koronapassi ei todellisuudessa edellyttänyt rokotetta, vaan vaikkapa koronataudin sairastamista tai vastaavaa.


      • Anonyymi

        Lainaus yhdistyksen sivuilta, mitä siis periaate voi tarkoittaa ihmiselle...?!

        -Yritystoiminnan ohella (kantaja) keskittyy maailman ainoaan valtion ylintä organisaatiota vastaan käynnissä olevaan koronapassioikeudenkäyntiin Valtioneuvostoa ja Fa*** Ravintolat Oy: tä vastaan.

        Henkilö siis keskittyy yritystoiminnan ja harrastusten ohella yhteen ainoaan koronapassia vastustavaan oikeudenkäyntiin! Hienoa saada elämäänsä sisältöä ja hävitä oikeudenkäynti jo ihan alkumetreillä laista itsestään johtuvista syistä.

        Suosittelen valitsemaan kävelyn, juoksun, hiihdon, uinnin, pyöräilyn tai jonkun liikunnallisen joukkuelajin, jos ja kun on liikaa energiaa.


    Ketjusta on poistettu 11 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Melkein lähetin viestin.

      Onneksi tulin järkiini. Mukavaa kesää
      Ikävä
      144
      2005
    2. Sulla on nainen muuten näkyvät viiksikarvat naamassa jotka pitää poistaa

      Kannattaa katsoa peilistä lasien kanssa, ettet saa ihmisiltä ikäviä kommentteja.
      Ikävä
      83
      1904
    3. Ikävöimäsi henkilön ikä

      Minkä ikäinen kaipauksen kohteenne on? Onko tämä vain plus 50 palsta vai kaivataanko kolme-neljäkymppisiä? Oma kohde mie
      Ikävä
      58
      1429
    4. Liikenne onnettomuus

      Annas kun arvaan -Nuoriso -Ajokortti poikkeusluvalla -Ylinopeus
      Orimattila
      77
      1246
    5. Tiedätkö autereen?

      Se on vähän niinkuin sinä. Eräänä päivänä se hehkuttaa eteerisenä, laiskan hauen tavoin. Toisena se iskee kuin nälkäinen
      Tunteet
      8
      1009
    6. Kuka jäi auton alle

      Kuka jöi kantatiellä auton alle eilen
      Kuortane
      2
      900
    7. Oli kyl kunnon reissu

      Jopa oli bileet hotellissa! Kunnon menot ja Kuhmon rytkyt liikenteessä. Onneksi ei ollu tuulipukua päällä! 😂👍🏻
      Kuhmo
      12
      864
    8. Mikä tekee kaivatustasi

      haluttavan?
      Ikävä
      57
      851
    9. Muistatko ensimmäisen kahdenkeskisen hetken

      kaivattusi kanssa?
      Ikävä
      48
      841
    10. Vähän pelottaa

      Että ten suuren mokan. Tämä muuttaa nyt liikaa asioita.
      Ikävä
      41
      795
    Aihe