Millaistahan se olisi, vaikka se toisen silmiin katsominen ja hengailu pari tuntia tai enemmän. Kun toista ei tunne yhtään; kerran kohdannut 15min ajan ja muutoin virtuaalimaailmassa. Tässä iässä kun ei oikein jaksa enää esittää mitään. Kestäisikö sitä edes paria tuntia toista? Ja krstäidikö hän sinua? Vai onko kaipuu illuusio, kun on kauan tavoitellut..💔
Pohdintaa siitä..
Anonyymi-ap
6405
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Miksi pitäisi esittää yhtään mitään toisen seurassa??
Jos kuitenkin virtuaalimaailmassa tulette toimeen niin kai oikeessaki maailmassa..
Olen huomannut että erästä pelottaa.
Toki minuakin jännittää, ei pelota kuitenkaan, vaikka normaali " sosiaalinen kanssakäyminen" vastakkaisen sukupuolen kanssa onkin jäänyt minimiin.
Hänkin varmaan kuvitellut jo kaiken etukäteen.
Niinhän meillä on tapana, luoda mielikuvia ja elää suhde etukäteen niiden pohjalta.
Se ei mene kuitenkaan niin, ei koskaan.
Askel kerrallaan, ei mitään hätiköintiä pyydän. Ei myöskään liikoja odotuksia.
Niin se menee tiedäthän. Tunnustellaan keskinäistä kemiaa.
Luota tunteeseen.
No mukavaa se tietenkin olisi todella.
Jos kemiaa on välillä, ja vaikka kuinka kauan on tunnettu on hetkiä joissa yhdessä ollessa alkaa ajattelemaan toisesta jotain aivan muuta kuin yhteinen tekeminen odottaisi.
Se tietenkin riippuu siitä mitä negatiivista tuomme entisistä suhteista painolastiksi mukanamme.
Uuteen ihmisen tutustuminen tulisi aloittaa ilman ennakkoluuloja, silmät ja sielu avoinna.
Se mitä tapahtui edellisessä suhteessa, ei kuulu tähän uuteen, puolisoiden keskinäisiä asioita siis. Itse en halua puhua menneestä, se on jo eletty.
Haluan tutustua uuteen ihmiseen sellaisena kuin hän on, vikoineen kaikkineen!
Enhän täydellinen ole itsekään.
Hei, vuodet ovat käyneet lävistäen itsesi, niin siinähän selitteli, eikö niin, kyllä.
T. Niin, rauhallisesti, turvallisesti.
Ps. Heihei..
https://m.youtube.com/watch?v=VaNwbufOis0