.
Nyt on EU-kriittisen poltiikan aikaka
************************************
Pääministeri Matti Vanhasella on vastattavanaan myös Keskustan puheenjohtajuus. Kiistatta Keskustassa ei vallitse laajaa konsensusta EU:sta sellaisenaan. Kansanäänestyksen eväämistä tuskin laajalla kiitellään, eikä olla lainkaan samaa mieltä koko EU:n itsestäänselvyydestä, jollaista roolia Vanhanen hallituksessa vetää.
Riippumatta siitä onko hän EU-ehdottomuudessaan SDP-SAK:n tahdon alistamana Hakaniemen vasalli vai jopa itse vilpittömästi julkisen linjansa varaukseton kannattaja, ei hän kuitenkaan voine ohittaa olankohautuksella Keskustan joukoista nousevia kriittisiä puheenvuoroja, eikä yhdenkään asiallista vastusta vaativan kansalaisen vaatimusta, kun mieliä askarruttaa hämärän peittoon kätketyn, voimakeinoin estetyn EU-kriittisen keskustelun monet teemat.
Vuonna 1993-1994 ennen Esko Ahon käsittämätöntä EU-manipuloinnin huippua oli Keskustassa vallalla jopa 80% EU-vastaisuus. Sitten kävi niin kuin kävi, kun Keskusta jälleen kerran sitten Kekkosen päivien näytti miten sen hallintoelimet ja jopa puoluekokous ovat olleet johdateltavissa joskus hätäisiin, huonosti harkittuihin päätöksiin.
Kriittinen totuus EU:sta on nyt väkisin kääntymässä päivänvaloon, julkisuuteen, meilläkin, lopultakin!
Meillä EU-fanaattinen valtavirta ja yksisilmäinen media ovat visusti pitäneet puolitotuutta, salailua, karkeata liioittelua, ikävien juttujen kuoliaaksi vaikenemista ja pahimmillaan valehtelua EU-informaatioon kuuluvina olennaisina osina, joiden avulla on milloin minkä muotoinen kiusallinen totuus peitelty tai väännelty totuuden vastaiseksi. EU-fanaattisuutta vastaan pullikoivat kansalaiset on eliitin ja median toimesta huudettu suohon ja leimattu lähinnä idiooteiksi.
Nyt on EU:ssa viimeinkin jouduttu totuuden eteen. Meikäläiset fanaattiset liitovaltion kannattajat, -todellisuudessa pienehkö ryhmä pyrkyreitä tai idealisteja -, ovat mistään piittaamatta valmiita myymään puurolautasen hinnalla itsenäisyytemme ja hyvinvointimme rippeet VARMASTI kuolemaantuomitun liitovaltion loppusekoiluihin joksikin järjettömyyden todistuksen lunnaiksi.
Sallimalla kansanäänestyksen EU-peruslaista, -jos sellaista edes enää on milloinkaan syytä järjestää-, olisi Matti Vanhanen osoittanut valtiomiesviisautta ja myös poliittisen pelimiehen silmää. EU-isäntämaan puheenjohtajuus syykaudelle 2006 olisi taitavalle tuulenhaistajalle tarjonnut paikan auringossa, kun täällä mitä varmimmin joudutaan kirjaamaan kriittisten näköalojen vallitessa EU:n surkean alasajon faktoja. Siinä sopassa on Vanhasellakin EU:n sinnikkään ja varauksettoman puolustajan roolissaan ikävä tehtävä yrittää kursia kokoon jotain säälittävää EU-retoriikkaa myönteiseksi julkislausumaksi kokouksesta , joka ei kuitenkaan enää johda muuhun kuin seuraavaan katastrofiin.
Miksi siis Matti Vanhanen ei ottaisi jo nyt, juuri alkavassa EU:n kokouksessa kiireimmän kaupalla taitavan valtiomiehen lusikkaa käteensä ja määrittelisi meille lopultakin isännän äänellä sellaisen reviirin, jonka johtajan hän, Keskusta ja koko Suomi, me kaikki selviäisimme EU:n liitovaltion finaalin surkeasta kirjaamisesta joten kuten ehjin nahoin!
Oikea-aikaisuus leikkaisi myös siivet Tarja Halosen maailmoja syleilevältä vaalikampanjalta. Varmuudella Halonen pitää kiinni stalinisti-kommarin maailmankuvan mukaisesta klobaalin vastuun utopiastaan, jossa Neukkulan puuttuessa on sosialistien käsiin ajautuvalla EU:lla keskeinen rooli.
EU:n kohtalona on nyt alkuun päässyt pitkä ja kivulias alamäki. Mielestäni Matti Vanhasen on myös Keskustan puheenjohtajana lyötävä nyrkkiä pöytään ja vaadittava alkutuottajiemme ja huomattavan suuren PK -yrittäjäkunnan maineen ja kunnian palautusta, ja ennen muuta yritysystävällisen politiikan luomisesta maahamme. Oikeanlaatuinen jämäkkä osaava valtiomies ja isäntä osaa myös vaatia selvää kurssin muutosta EU-sidonnaiseen nöyristelyymme, että ainakin osa päätösvallasta palautetaan omiin käsiimme ja samalla katkaistaan SAK-SDP:n EU-alueen supertupo-intoiluilta siivet.
Seppo Hietanen
”kerimäki st”
CITY-Keskusta
.
Nyt on EU-kriittisen poltiikan aikaka
************************************
Pääministeri Matti Vanhasella on vastattavanaan myös Keskustan puheenjohtajuus. Kiistatta Keskustassa ei vallitse laajaa konsensusta EU:sta sellaisenaan. Kansanäänestyksen eväämistä tuskin laajalla kiitellään, eikä olla lainkaan samaa mieltä koko EU:n itsestäänselvyydestä, jollaista roolia Vanhanen hallituksessa vetää.
Riippumatta siitä onko hän EU-ehdottomuudessaan SDP-SAK:n tahdon alistamana Hakaniemen vasalli vai jopa itse vilpittömästi julkisen linjansa varaukseton kannattaja, ei hän kuitenkaan voine ohittaa olankohautuksella Keskustan joukoista nousevia kriittisiä puheenvuoroja, eikä yhdenkään asiallista vastusta vaativan kansalaisen vaatimusta, kun mieliä askarruttaa hämärän peittoon kätketyn, voimakeinoin estetyn EU-kriittisen keskustelun monet teemat.
Vuonna 1993-1994 ennen Esko Ahon käsittämätöntä EU-manipuloinnin huippua oli Keskustassa vallalla jopa 80% EU-vastaisuus. Sitten kävi niin kuin kävi, kun Keskusta jälleen kerran sitten Kekkosen päivien näytti miten sen hallintoelimet ja jopa puoluekokous ovat olleet johdateltavissa joskus hätäisiin, huonosti harkittuihin päätöksiin.
Kriittinen totuus EU:sta on nyt väkisin kääntymässä päivänvaloon, julkisuuteen, meilläkin, lopultakin!
Meillä EU-fanaattinen valtavirta ja yksisilmäinen media ovat visusti pitäneet puolitotuutta, salailua, karkeata liioittelua, ikävien juttujen kuoliaaksi vaikenemista ja pahimmillaan valehtelua EU-informaatioon kuuluvina olennaisina osina, joiden avulla on milloin minkä muotoinen kiusallinen totuus peitelty tai väännelty totuuden vastaiseksi. EU-fanaattisuutta vastaan pullikoivat kansalaiset on eliitin ja median toimesta huudettu suohon ja leimattu lähinnä idiooteiksi.
Nyt on EU:ssa viimeinkin jouduttu totuuden eteen. Meikäläiset fanaattiset liitovaltion kannattajat, -todellisuudessa pienehkö ryhmä pyrkyreitä tai idealisteja -, ovat mistään piittaamatta valmiita myymään puurolautasen hinnalla itsenäisyytemme ja hyvinvointimme rippeet VARMASTI kuolemaantuomitun liitovaltion loppusekoiluihin joksikin järjettömyyden todistuksen lunnaiksi.
Sallimalla kansanäänestyksen EU-peruslaista, -jos sellaista edes enää on milloinkaan syytä järjestää-, olisi Matti Vanhanen osoittanut valtiomiesviisautta ja myös poliittisen pelimiehen silmää. EU-isäntämaan puheenjohtajuus syykaudelle 2006 olisi taitavalle tuulenhaistajalle tarjonnut paikan auringossa, kun täällä mitä varmimmin joudutaan kirjaamaan kriittisten näköalojen vallitessa EU:n surkean alasajon faktoja. Siinä sopassa on Vanhasellakin EU:n sinnikkään ja varauksettoman puolustajan roolissaan ikävä tehtävä yrittää kursia kokoon jotain säälittävää EU-retoriikkaa myönteiseksi julkislausumaksi kokouksesta , joka ei kuitenkaan enää johda muuhun kuin seuraavaan katastrofiin.
Miksi siis Matti Vanhanen ei ottaisi jo nyt, juuri alkavassa EU:n kokouksessa kiireimmän kaupalla taitavan valtiomiehen lusikkaa käteensä ja määrittelisi meille lopultakin isännän äänellä sellaisen reviirin, jonka johtajan hän, Keskusta ja koko Suomi, me kaikki selviäisimme EU:n liitovaltion finaalin surkeasta kirjaamisesta joten kuten ehjin nahoin!
Oikea-aikaisuus leikkaisi myös siivet Tarja Halosen maailmoja syleilevältä vaalikampanjalta. Varmuudella Halonen pitää kiinni stalinisti-kommarin maailmankuvan mukaisesta klobaalin vastuun utopiastaan, jossa Neukkulan puuttuessa on sosialistien käsiin ajautuvalla EU:lla keskeinen rooli.
EU:n kohtalona on nyt alkuun päässyt pitkä ja kivulias alamäki. Mielestäni Matti Vanhasen on myös Keskustan puheenjohtajana lyötävä nyrkkiä pöytään ja vaadittava alkutuottajiemme ja huomattavan suuren PK -yrittäjäkunnan maineen ja kunnian palautusta, ja ennen muuta yritysystävällisen politiikan luomisesta maahamme. Oikeanlaatuinen jämäkkä osaava valtiomies ja isäntä osaa myös vaatia selvää kurssin muutosta EU-sidonnaiseen nöyristelyymme, että ainakin osa päätösvallasta palautetaan omiin käsiimme ja samalla katkaistaan SAK-SDP:n EU-alueen supertupo-intoiluilta siivet.
Seppo Hietanen
”kerimäki st”
CITY-Keskusta
.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Pistäppäs joskus uusintana se hieno kirjoituksesi, joka oli Oiva Härkösen avaamassa (ja juuri poistetussa) viestiketjussa.
En mitenkään osannut arvata että Oivan avaama linja deletoidaan, ja heitin oman työpöydän tyhjaksi Ajattelin ottaa illan päätteeksi koko linjan levylle, mutta eipäs se enää onnistukaan!
Harmin paikka.
Uskon että Oivalla hyvin olisi linja tallessa..
sh