Etten tulisi tänne aamulla katsomaan, olisiko kaivattuni kirjoitellut täällä sen jälkeen kun menin nukkumaan. Yritän olla avaamatta sitä koskaan uudestaan.
Yritän päästä palstalta pois tänä kesänä. Tästä jää aina vain paha mieli. Jos ensimmäinen askel olisi: ei puhelimella palstalle. Sitten voisi päättää, ei pöytäkoneella palstalle. Lopulta kielto läppärillekin. Eri asia olisi, jos tästä olisi jotain positiivista vaikutusta elämään, mutta kun ei ole.
Yritän päästä palstalta pois tänä kesänä. Tästä jää aina vain paha mieli. Jos ensimmäinen askel olisi: ei puhelimella palstalle. Sitten voisi päättää, ei pöytäkoneella palstalle. Lopulta kielto läppärillekin. Eri asia olisi, jos tästä olisi jotain positiivista vaikutusta elämään, mutta kun ei ole.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Moi!
Täällä kannata käydä ellei ole jo luovuttanut irl ja koita hakea jostakin lohtua
Tuota tarkoitin. Ei täältä saa lohtua. Jos saisi, niin kannattaisi jatkaa kirjoittamista.
Kaipaisipa joku täällä minua 🥺
Varmasti kaipaa
Eihän kaipaa.
No miten meni?
En koko päivänä ole käynyt palstalla puhelimella, joten hyvin on mennyt. Tähän kun tottuu, niin seuraavaksi pöytäkonekielto.
Mulla sama juttu!
Vuosien ajan olin täällä koko ajan ja välillä pidin pitkiä taukoja ja kuitenkin ikävä pakotti aina palaamaan.
Joku viikko sitten julistin jo lopettavani kokonaan, mutta puhelimeen olikin jäänyt joku sivu auki. Satuin näkemään joidenkin marttyyrien purnausta, joita mun piti jäädä paimentamaan, ettei hän luulisi niitä mun kirjoittamiksi, jos sattuisikin täällä olemaan, enkä sitten voinutkaan vielä lopettaa ihan kokonaan.
Mulla ei ole toiveita siitä, että saisin kaipuun häntä kohtaan loppumaan, enkä ole koskaan luulotellut, että hän olisi oikeasti täällä, ainakaan minua varten, tai ainakaan missään positiivisessa mielessä minua varten. Olen vain kirjoitellut vähän kuin leikilläni, että voisin ikävän ollessa kovimmillaan ikäänkuin tuntea hänet lähelläni.
Silloin tällöin kuitenkin omin jonkun sattumalta osuvan haukkumakirjeen ja sitten yritän lievittää pahaa mieltä oikaisemalla väärinkäsityksiä tai onkimalla jonkinlaista johtolankaa siitä, ettei vain olisi hän kyseessä. Tai sitten toisinaan joku kirjoittaa vähän saman tyylisesti kuin minä, mutta katkeraan marttyyrityyliin ja näistä varsinkin haluan jyrkästi sanoutua irti.
Kun tästä paikasta ei ole muuta kuin harmia ja pahaa mieltä, pakkohan tämä on saada loppumaan!
Sama homma. Olin päättänyt, etten kirjoita tänne, mutta taas jostain kummallisesta syystä olen lukenut ja kirjoitellut (en joka päivä) tänne n. 3 kk ajan iltaisin. Järjetöntä!
Olisikohan ryhmää, mihin voisi mennä keskustelemaan toiminnallisesta addiktiosta. Tiedän järjellä, että hän ei ole täällä ja mikä minua ajaa tänne, mutta olen liian heikko. Tämä on sama riippuvuus kuin syöminen tai pelaaminen tai mikä ikinä onkaan. Tästä tulee vain paha mieli. Oma elämä on alkanut kärsimään. Piilottelen asiaa.
Yöllä vastasin hänen kommenttiinsa, mutta hän ei vieläkään saanut vastausta. Ilmeisesti hän sulki sivun 😅🥲