Silloin kun paperiteollisuuden lakko- ja työsulkutilanne alkoi, oli työnantajan edustaja, työmarkkinajohtaja Arto Tähtisen kasvoilla kuvissa aina voitonvarma virnistys. Oli helppo hymyillä, iso raha oli antanut valtuudet panna paperityöläiset kyykkyyn.
Paperiteollisuus, nimenomaan työnantajan tahdon mukaisesti ei liittynyt tupoon, vaan suunnitelmissa oli aivan jotakin muuta. Markkinoilla oli tarjolla liikaa paperia, ja hintoja ei voinut nostaa, oli saatava ajetuksi varastot alas. Asetettiin niin pahat heikennysvaatimukset paperityöntekijöiden sopimusehtoihin, että ne taatusti menevät lakkoon.
Taka-ajatuksena oli, että näin saadaan vieritetyksi suuren yleisön silmissä työnantajan julistama työsulkukin työntekijöiden syyksi. Kansalaisten mielipiteisiin on ison rahan voimalla helppo vaikuttaa, ja väärään informaatioon syyllistyi jopa pääministeri, joko tahallaan tai tietämättömyyttään, paha juttu joka tapauksessa.
Ihmisten on syytä ymmärtää, että se palkka, jota paperityöläiset saavat, maksetaan työstä. Siitä maksetaan myös kunnon verot asuinkuntiin ja valtiolle. Jos he suostuvat palkkojensa tai työolojensa heikentämiseen, hyöty siitä menee ahneiden osakkeenomistajien pussiin, jota verotetaan huomattavasti kevyemmin, jos ollenkaan ja ne rahat virtaavat usein maamme rajojen ulkopuolelle.
Näyttää siltä, että virne Tähtisen kasvoilla olisi tasaantunut. On ihme, jos saa pitää paikkansa, kun omistajien todelliset tappiot työnantajan julistamasta työsulusta selviävät.
Työmiesten palkat ja niihin liittyvät muut kustannukset liikevaihdosta on pieni osuus verrattuna siihen rahaan, jonka heidän työnsä tuottaa. Työläinen on aina joutunut maksamaan oikeuksiensa puolustamisen omasta pussistaan. Toivotaan, että paperimiesten ja naisten pussi kestää.
Itse tulen toimeen pienellä eläkkeellä, mutta en kadehdi pätkääkään paperityöläisten palkkaa. Eivät he taistele nyt rahasta, vaan työolosuhteiden heikennystä vastaan. Heitä on syytä kiittää ja kannustaa.
Metalli antoi aikanaan heikentää irtisanomissuojaa ilman taistelua. Väitettiin, että se rohkaisee työnantajia palkkaamaan vakituista väkeä, kun siitä eroon pääseminen on halvempaa. Kaikki me tiedämme, että se on toiminut päinvastoin.
Paperiteollisuus, nimenomaan työnantajan tahdon mukaisesti ei liittynyt tupoon, vaan suunnitelmissa oli aivan jotakin muuta. Markkinoilla oli tarjolla liikaa paperia, ja hintoja ei voinut nostaa, oli saatava ajetuksi varastot alas. Asetettiin niin pahat heikennysvaatimukset paperityöntekijöiden sopimusehtoihin, että ne taatusti menevät lakkoon.
Taka-ajatuksena oli, että näin saadaan vieritetyksi suuren yleisön silmissä työnantajan julistama työsulkukin työntekijöiden syyksi. Kansalaisten mielipiteisiin on ison rahan voimalla helppo vaikuttaa, ja väärään informaatioon syyllistyi jopa pääministeri, joko tahallaan tai tietämättömyyttään, paha juttu joka tapauksessa.
Ihmisten on syytä ymmärtää, että se palkka, jota paperityöläiset saavat, maksetaan työstä. Siitä maksetaan myös kunnon verot asuinkuntiin ja valtiolle. Jos he suostuvat palkkojensa tai työolojensa heikentämiseen, hyöty siitä menee ahneiden osakkeenomistajien pussiin, jota verotetaan huomattavasti kevyemmin, jos ollenkaan ja ne rahat virtaavat usein maamme rajojen ulkopuolelle.
Näyttää siltä, että virne Tähtisen kasvoilla olisi tasaantunut. On ihme, jos saa pitää paikkansa, kun omistajien todelliset tappiot työnantajan julistamasta työsulusta selviävät.
Työmiesten palkat ja niihin liittyvät muut kustannukset liikevaihdosta on pieni osuus verrattuna siihen rahaan, jonka heidän työnsä tuottaa. Työläinen on aina joutunut maksamaan oikeuksiensa puolustamisen omasta pussistaan. Toivotaan, että paperimiesten ja naisten pussi kestää.
Itse tulen toimeen pienellä eläkkeellä, mutta en kadehdi pätkääkään paperityöläisten palkkaa. Eivät he taistele nyt rahasta, vaan työolosuhteiden heikennystä vastaan. Heitä on syytä kiittää ja kannustaa.
Metalli antoi aikanaan heikentää irtisanomissuojaa ilman taistelua. Väitettiin, että se rohkaisee työnantajia palkkaamaan vakituista väkeä, kun siitä eroon pääseminen on halvempaa. Kaikki me tiedämme, että se on toiminut päinvastoin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kun sitähän ei tietääkseni mediassa ole tihkunut niin vittuakaan. .)
Kirjoituksesi luettuani minulle näyttää selvältä, että juuri se, että työnantajat itse asettivat työsulun johtuu juuri siitä, että heillä oli oma taloudellisen hyödyn agendansa! Kenties varastot todella haluttiin tyhjiksi markkinatilanteen vuoksi. Toimenpiteen varmistus hoidettiin pakottamalla työläiset ulos tehtaista.
Annapa kun päättelen asiaa vähän pidemmälle. Puhut siitä, että työläiset taistelevat työehtojen korrektiudesta. No jos työsulun tarkoitus oli saada varastot tyhjiksi, niin mikä on se nimenomainen hyöty siitä, että varastot tyhjenevät? Entä jos varastot ovat nyt tyhjät, niin miksi työnantajapuoli taistelee edelleen työehtojen heikentämisestä?
No jos työsulun tarkoitus oli saada varastot tyhjiksi, niin mikä on se nimenomainen hyöty siitä, että varastot tyhjenevät? Entä jos varastot ovat nyt tyhjät, niin miksi työnantajapuoli taistelee edelleen työehtojen heikentämisestä?
lainattu t.i.ruskeepaalta:
No jos työsulun tarkoitus oli saada varastot tyhjiksi, niin mikä on se nimenomainen hyöty siitä, että varastot tyhjenevät? Entä jos varastot ovat nyt tyhjät, niin miksi työnantajapuoli taistelee edelleen työehtojen heikentämisestä?
Varastojen tyhjenemisestä nimenomainen hyöty TAlle on juuri se paperin hintojen nosto, kuten mmm... kirjoitti. Asia tuntuu toimivan samoin kuin esim. öljyn kanssa. Joku tutkija tms. oli laskenut työsulun alkuaikana, että maailmassa oli sillä hetkellä n. 7 viikon ylitarjonta. Nythän sulkua mennään jo kuudetta viikkoa, ja jos huomasit niin tähän asti kaikki sulut ovat olleet kaksiviikkoisia, mutta viimesin sulkuvaroitus vain viikon eli kohtuullisen helppo laskea asioita yhteen... Myös EMCEF tutkii suomalaisien metsäyhtiöiden toimia epäillessään niiden yrittävän yhteistyössä nostaa paperin hintaa maailmalla.
Tietenkin yritysjohdolle olisi myös mieleen päästä kyykyttämään duunaria järjestelmällisen hinnan noston yhteydessä, mutta todellista tarvetta tähän ei kuitenkaan tunnu olevan. Sulun alussa oli puhetta, että kuukauden kestäessään sulku aiheuttaa paperiyrityksille n. miljardin euron tappiot. Nythän tuo kuukausi on kulunut jo reilusti, mutta nyt puhutaan, että esim. kunnossapidon ym.ulkoistamisessa säästettäisiin kymmenessä vuodessa se sama miljardi. Taas herää kysymys kuinka järkevää/perusteltua toimintaa tämä sulutus on TAn puolelta.
Lopuksi vielä pätkä paperiliiton kotisivuilta:
Työn tuottavuus Suomen paperiteollisuudessa on uusimpien tilastojen ja tutkimusten mukaan maailman huippua. Epäluuloiset voivat tutkia Valtioneuvoston kanslian globalisaatioselvityksiä tai Kansantaloudellisen aikakausikirjan viimeistä numeroa vuodelta 2004. Englantia osaavat voivat todeta ykkössijamme itsekin arvostetun tutkimuskeskuksen tietokannasta (http://www.ggdc.net/icop.html).
Toivottavasti tuli taas jotain uutta "tietoa" tietämättömillekin... :)
enkä tiennyt oliko työsulku enää edes päällä. No, uutisissa ei liene puhuttu näistä asioista niin *ittuakaan ja korporaatioiden on annettu pitää tietonsa. Tosi hyvä, että täältä sitä tietoa saa ':)
Kiitos kovasti kirjoitus lämmitti paperimiehen
mieltä. Kyllä meitä onkin lyöty mediassa ja
keskustelupalstoilla,vielä kerran KIITOS.