Jos Jozef Pilsudski tajusi Hitlerin suunnitelmat orjuuttaa itä-Euroopan kansat ja hänen olisi ollut täysin oikeutettua jo ehdottaa ranskalaisille ennaltaehkäisevää invaasiota natsi-Saksaan vain jäädäkseen vaille tukea, PLUS ETTÄ Saksa-Puola-sopimuksella 1934 oli (todennäköisesti Hitlerin ennakoimat) vaikutukset Puolan muiden diplomaattisten luottamussuhteiden heikentämisessä ja Danzigin Vapaakaupungin natsien vastustajien hiljentämisessä, Puola olisi voinut yksinkin tehdä invaasion natsi-Saksaan. Se olisi ollut täysin oikeutettua.
Millainen Saksan asevarustelu oli vuonna 1933? Olisiko Pilsudski vielä siinä vaiheessa pystynyt peittoamaan natsit?
Olisiko Puola voinut yrittää muitakin liittolaisia invaasiolle kuin Ranskaa? Miten se todennäköisesti olisi sujunut? Olisiko Puola esim. voinut saada Tsekkoslovakian, Liettuan tai Unkarin puolelleen?
Saksa-Puola-rauhansopimus 1934 oli virhe. Puolan olisi pitänyt hyökätä natsi-Saksaan vuonna 1933.
16
633
Vastaukset
- Anonyymi
Viitteeksi:
WACŁAW JĘDRZEJEWICZ
THE POLISH PLAN FOR A "PREVENTIVE WAR" AGAINST GERMANY IN 1933
The Polish Review
Vol. 11, No. 1 (1966), sivut 62-91 (30 sivua)
Julkaissut: University of Illinois Press
https://www.jstor.org/stable/25776646
---------------
Jameson W. Crockett
The Polish Blitz, More than a Mere Footnote to History: Poland and Preventive War with Germany, 1933
Taylor&Francis online, Diplomacy & Statecraft Volume 20, 2009 - Issue 4
S. 561-579 | Julkaistu verkossa 19.12.2009
---------------
Toni Stenström
Valko-Venäjä: Vaiettu historia
S. 115 - 116
Vuonna 1933 Adolf Hitlerin johtamat kansallissosialistit nousivat valtaan Saksassa. Hitlerin julkaisema muistelmateos Mein Kampf eli Taisteluni sisälsi juutalaisvastaisten salaliittoteorioiden lisäksi konkreettisen suunnitelman itäeurooppalaisten kansojen orjuuttamisesta ja saksalaistamisesta. Pilsudski otti Hitlerin suunnitelmat tosissaan, ja hänen on väitetty ehdottaneen ranskalaisille jopa ennaltaehkäisevän sodan käynnistämistä Saksan miehittämiseksi. Länsimaat suhtautuivat silti Hitlerin valtaannousuun varovaisesti. Hitler sai pian vakiinnutettua valtansa Saksan diktaattorina ja Puola päätyi allekirjoittamaan Saksan kanssa hyökkäämättömyyssopimuksen vuonna 1934.- Anonyymi
Pilsudski halveksi Locarno-sopimusta, johon oli jäänyt puutteita, joiden takia se ei taannut Saksan itäisiä rajoja jättäen mm. Puolan ja Tsekkoslovakian alttiiksi mahdollisille tuleville hyökkäyksille. Pilsudski julisti oikein jokaisen kunnollisen puolalaisen puolesta: Jokainen kunnollinen puolalainen sylkäisee, kun sen sanan kuulee!" Pilsudski tarkoitti sanaa 'Locarno'.
Locarno-sopimus oli kuitenkin ymmärrettävä keino yrittää palauttaa rauha Ranskan miehitettyä Saksalle kuuluvaa Ruhrin aluetta vuonna 1923. Ruhrin kriisi oli omiaan panemaan Saksassa aluille talouskatastrofia ja kiihdyttämään ääriliikkeiden kuten tulevien natsien vaikutusvaltaa.
Saksan eristäminen ensimmäisen maailmansodan jälkeen oli paha virhe, joka avasi tien varhaiselle yhteistyölle Neuvostoliiton kanssa jo vuonna 1922.
---------
Lisanne Radice
The Eastern Pact, 1933-1935: A Last Attempt at European Co-operation
The Slavonic and East European Review
Vol. 55, No. 1 (Jan., 1977), s. 45-64 (20 sivua)
Julkaissut: Modern Humanities Research Association
Versaillesin sopimus vaikutti suurilta osin jakamalla Euroopan kahteen leiriin: voittajien ja päihitettyjen. Päätappion kärsineenä Saksa oli aluksi vailla ystäviä, joten varhainen lähentyminen yhtä epäilyttävän Neuvostoliiton kanssa vuoden 1922 Rapallo-sopimuksen kautta ei ollut tällaiselle eristyksiin joutumiselle mitenkään luonnoton tulos. Silti kolme vuotta myöhemmin, Locarno-sopimuksen kautta, Weimarin tasavallasta oli tonnistunut tulemaan Gustav Stresemannin varovaisen ohjauksen alla pääosin kunnianarvoinen ja kunnioitettu kansakunta. - Anonyymi
Mikäli Neuvostoliitto kaikki ne vuodet aseisti natsi-Saksaa, eikös Puolalla olisi sitä suuremmalla syyllä ollut oikeutus tehdä ennaltaehkäisevä invaasio jo vuonna 1933?
- Anonyymi
Ups, eräs linkki unohtui. ;)
-------
Jameson W. Crockett
The Polish Blitz, More than a Mere Footnote to History: Poland and Preventive War with Germany, 1933
Taylor&Francis online, Diplomacy & Statecraft Volume 20, 2009 - Issue 4
S. 561-579 | Julkaistu verkossa 19.12.2009
https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/09592290903455667
- Anonyymi
Vuoteen 1929 asti, Ranskan suunnitelmissa oli ollut ranskalais-offensiivi pohjois-Saksan alangolle ajoitettuna samanaikaisesti Puolan ja Tšekkoslovakian offensiivien kanssa. Vuonna 1929 aloitettu Maginot-linjan rakentaminen osoitti Ranskan armeijan suosivan tiukkaa puolustukseen panostavaa kantaa, jonka takia Ranskan itäiset liittolaiset jäisivät omilleen.
Lähde: Piotr Wandycz; "Poland and the Origins of the Second World War"
s. 384
Frank McDonough (toim.) teoksessa "The Origins of the Second World War" (julkaissut Continuum)
s. 374–393
----
viitattu:
Wikipedia;
German–Polish declaration of non-aggression (Saksa-Puolan hyökkäämättömyysjulistus)
Osiossa "Background"
https://web.archive.org/web/20240628064110/https://en.m.wikipedia.org/wiki/German–Polish_declaration_of_non-aggression#cite_ref-FOOTNOTEWandycz2011384_9-0 - Anonyymi
Münchenin diplomatiakriisin tiimoilta Tšekkoslovakian armeijan yleisesikunnan päällikkö, kenraali Ludvík Krejčí, tokaisi 29. syyskuuta 1938:
"Noin kahden päivän kuluttua meidän armeijamme on täydessä kunnossa kestämään vaikka Saksan kaikkien asevoimien hyökkäys kerralla, paitsi jos sillä välin toiselta suunnalta meitä vastaan hyökkää Puola."
( Norman Stone, Czechoslovakia Crossroads and Crises (1989), julkaisija Palgrave Macmillan UK; s. 119 )- Anonyymi
Suomenkielinen Wikipedia
Puolan offensiivi
Taustaa
Natsien valtaannousu ja Saksa-Puola-rauhansopimuksen seuraukset
》Jozef Pilsudskin on huhuttu ehdottaneen ranskalaisille ennaltaehkäisevää invaasiota Natsi-Saksaan pian Hitlerin noustua valtaan.[80][81][82][83][84][85][86] Historioitsijat ovat kiistäneet argumentin, että ranskalaisten torjuva vastaus ennaltaehkäisevälle sodalle Saksaa vastaan olisi pakottanut Puolan solmimaan rauhansopimuksen Saksan kanssa, siihen vedoten, että ranskalaisista tai puolalaisista diplomaattiarkistoista ei ole löytynyt mitään todistetta, että sellaista ehdotusta olisi ikinä esitetty.[87] Historioitsijoiden huomioimana seikkana lähteeksi Pariisissa myöhään lokakuussa 1933 raportoiduille huhupuheille, että puolalaiset olisivat esittäneet ennaltaehkäisevää sotaa, osoittautui itse puolalais-lähetystö. Kyseinen puolalais-lähetystö oli tiedottanut ranskalaisille reporttereille, että Puola oli tehnyt esityksen Ranskalle ja Belgialle ennaltaehkäisevästä sodasta mutta samalla neuvotellut salaa Saksan kanssa.[87] On jopa argumentoitu, että Pilsudski olisi ohjeistanut puolalais-lähetystöä aloittamaan huhut ennaltaehkäisevästä sodasta painostaakseen Saksaa, joka oli vaatinut Puolaa päättämään vuonna 1921 sitomansa allianssin Ranskan kanssa.[87] TIME-lehden artikkeli lokakuulta 1933 julisti: "Tšekkoslovakialla ja Puolalla ei kummallakaan ole Saksaa reunustavilla rajoillaan ketjuittain bunkkereita kuten Ranskalla, mutta molemmilla on vahvasti linnoitettuja rajakaupunkeja ja Puolan yleisesikunta luottaa siihen, että diktaattori Pilsudskin joukot pystyvät leikkaamaan ja kyntämään tiensä Berliiniin kolmessa viikossa. Juuri nyt Euroopan raskain joukkojen massa on Puolan ja Saksan rajan molemmin puolin. Puolalaiset liittyisivät epäröimättä Ranskan rinnalle "ennaltaehkäisevään sotaan", varsinkin kun ranskalaisten komentaja on Max Weygand, "Puolan pelastaja"."[88] Venäläis-syntyinen amerikkalainen toimittaja ja sotahistorioitsija Max Boot viittaa yleisesti 1930-lukuun esimerkkinä laajalti viitatuista tapauksista, jolloin ennaltaehkäisevässä sodassa olisi ollut järkeä, ja huomioi, että "sellainen konflikti [Natsi-Saksaa] vastaan ei edes olisi ollut oikeasti ennaltaehkäisevä, koska Hitler oli jo valmiiksi antanut casus bellin rikkomalla Versailles'n sopimusta".[89]
》Kun Puola teki rauhansopimuksen natsien valtaan joutuneen Saksan kanssa 26. tammikuuta 1934,[90] tämä oli ensimmäinen astinkivi paitsi Saksalle voimakkaamman armeijan kokoamiseen suotuisan poliittisen tilanteen turvin[79] myös Hitlerille itselleen saada näyttöä sekä Saksassa diplomatiataidoistaan että kansainvälisesti merkkinä mukamas rauhanomaisista aikeistaan.[91] Historioitsija Stephen Kotkin kertoo Puolan hallitsevissa piireissä jopa kiertäneen haaveilua Puola-Saksa-yhteishyökkäyksestä Neuvostoliittoon, mitä natsi-viranomaiset uskottelivat kylmästi.[92]
》Lisäksi Saksa-Puolan rauhanjulistus merkitsi Ranskan diplomaattisten allianssien heikkenemistä Saksan ympärillä, etenkin koska se oli neuvoteltu salassa,[91] ja herätti Ranskan puolella epäilyksiä, että Puola olisi epäluotettava liittolainen.[93]
》Genevan aseistariisumisen konferenssin epäonnistuttua tavoitteissaan ja Saksan julistettua välittömästi sen jälkeen uudelleenaseistumisen ainoaksi jäljelle jääneeksi vaihtoehdokseen, "Saksa-Puolan rauhansopimus oli pahentanut tsekkien strategista tilannetta ja sen mukaisesti käynnistänyt Tsekkoslovakialla potentiaalisten liittolaisten etsimisen".[94] Saksa-Puola-hyökkäämättömyysjulistus suivaannutti Tsekkoslovakian poliittisen eliitin.[95] Tiedotus koko julistuksesta tuli vain neljä päivää sen jälkeen, kun Puolan ja Tsekkoslovakian ulkoministerit eli vastaavasti Jozef Beck ja Edvard Beneš olivat jutelleet. Beneš sanoi brittien Prahan-lähettiläälle, Joseph Addisonille, että sopimus oli "selkäänpuukotus", ja lisäsi tämän korostavan miten Puola oli "hyödytön maa", joka ansaitsisi tulla hajotetuksi uudelleen.[96] Näihin aikoihin Benešin saivat erityisen vihaiseksi Puolan hallituksen kontrolloiman ja oikeistolaisen lehdistön lausunnot, jotka syyttivät tsekkejä puolalaisten kaltoinkohtelusta Trans-Olzan alueella. Benešiä vihastutti myös käsitys, että Puola lietsoi slovakialais-kansallismielisiä.[97] Tsekit eivät enää pitäneet riittävänä Ranskan kanssa 25. tammikuuta 1924 solmittua yhteistä puolustussopimusta. Tsekit päätyivät solmimaan sopimuksen myös Neuvostoliiton kanssa 17. toukokuuta 1935.[94] - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suomenkielinen Wikipedia
Puolan offensiivi
Taustaa
Natsien valtaannousu ja Saksa-Puola-rauhansopimuksen seuraukset
》Jozef Pilsudskin on huhuttu ehdottaneen ranskalaisille ennaltaehkäisevää invaasiota Natsi-Saksaan pian Hitlerin noustua valtaan.[80][81][82][83][84][85][86] Historioitsijat ovat kiistäneet argumentin, että ranskalaisten torjuva vastaus ennaltaehkäisevälle sodalle Saksaa vastaan olisi pakottanut Puolan solmimaan rauhansopimuksen Saksan kanssa, siihen vedoten, että ranskalaisista tai puolalaisista diplomaattiarkistoista ei ole löytynyt mitään todistetta, että sellaista ehdotusta olisi ikinä esitetty.[87] Historioitsijoiden huomioimana seikkana lähteeksi Pariisissa myöhään lokakuussa 1933 raportoiduille huhupuheille, että puolalaiset olisivat esittäneet ennaltaehkäisevää sotaa, osoittautui itse puolalais-lähetystö. Kyseinen puolalais-lähetystö oli tiedottanut ranskalaisille reporttereille, että Puola oli tehnyt esityksen Ranskalle ja Belgialle ennaltaehkäisevästä sodasta mutta samalla neuvotellut salaa Saksan kanssa.[87] On jopa argumentoitu, että Pilsudski olisi ohjeistanut puolalais-lähetystöä aloittamaan huhut ennaltaehkäisevästä sodasta painostaakseen Saksaa, joka oli vaatinut Puolaa päättämään vuonna 1921 sitomansa allianssin Ranskan kanssa.[87] TIME-lehden artikkeli lokakuulta 1933 julisti: "Tšekkoslovakialla ja Puolalla ei kummallakaan ole Saksaa reunustavilla rajoillaan ketjuittain bunkkereita kuten Ranskalla, mutta molemmilla on vahvasti linnoitettuja rajakaupunkeja ja Puolan yleisesikunta luottaa siihen, että diktaattori Pilsudskin joukot pystyvät leikkaamaan ja kyntämään tiensä Berliiniin kolmessa viikossa. Juuri nyt Euroopan raskain joukkojen massa on Puolan ja Saksan rajan molemmin puolin. Puolalaiset liittyisivät epäröimättä Ranskan rinnalle "ennaltaehkäisevään sotaan", varsinkin kun ranskalaisten komentaja on Max Weygand, "Puolan pelastaja"."[88] Venäläis-syntyinen amerikkalainen toimittaja ja sotahistorioitsija Max Boot viittaa yleisesti 1930-lukuun esimerkkinä laajalti viitatuista tapauksista, jolloin ennaltaehkäisevässä sodassa olisi ollut järkeä, ja huomioi, että "sellainen konflikti [Natsi-Saksaa] vastaan ei edes olisi ollut oikeasti ennaltaehkäisevä, koska Hitler oli jo valmiiksi antanut casus bellin rikkomalla Versailles'n sopimusta".[89]
》Kun Puola teki rauhansopimuksen natsien valtaan joutuneen Saksan kanssa 26. tammikuuta 1934,[90] tämä oli ensimmäinen astinkivi paitsi Saksalle voimakkaamman armeijan kokoamiseen suotuisan poliittisen tilanteen turvin[79] myös Hitlerille itselleen saada näyttöä sekä Saksassa diplomatiataidoistaan että kansainvälisesti merkkinä mukamas rauhanomaisista aikeistaan.[91] Historioitsija Stephen Kotkin kertoo Puolan hallitsevissa piireissä jopa kiertäneen haaveilua Puola-Saksa-yhteishyökkäyksestä Neuvostoliittoon, mitä natsi-viranomaiset uskottelivat kylmästi.[92]
》Lisäksi Saksa-Puolan rauhanjulistus merkitsi Ranskan diplomaattisten allianssien heikkenemistä Saksan ympärillä, etenkin koska se oli neuvoteltu salassa,[91] ja herätti Ranskan puolella epäilyksiä, että Puola olisi epäluotettava liittolainen.[93]
》Genevan aseistariisumisen konferenssin epäonnistuttua tavoitteissaan ja Saksan julistettua välittömästi sen jälkeen uudelleenaseistumisen ainoaksi jäljelle jääneeksi vaihtoehdokseen, "Saksa-Puolan rauhansopimus oli pahentanut tsekkien strategista tilannetta ja sen mukaisesti käynnistänyt Tsekkoslovakialla potentiaalisten liittolaisten etsimisen".[94] Saksa-Puola-hyökkäämättömyysjulistus suivaannutti Tsekkoslovakian poliittisen eliitin.[95] Tiedotus koko julistuksesta tuli vain neljä päivää sen jälkeen, kun Puolan ja Tsekkoslovakian ulkoministerit eli vastaavasti Jozef Beck ja Edvard Beneš olivat jutelleet. Beneš sanoi brittien Prahan-lähettiläälle, Joseph Addisonille, että sopimus oli "selkäänpuukotus", ja lisäsi tämän korostavan miten Puola oli "hyödytön maa", joka ansaitsisi tulla hajotetuksi uudelleen.[96] Näihin aikoihin Benešin saivat erityisen vihaiseksi Puolan hallituksen kontrolloiman ja oikeistolaisen lehdistön lausunnot, jotka syyttivät tsekkejä puolalaisten kaltoinkohtelusta Trans-Olzan alueella. Benešiä vihastutti myös käsitys, että Puola lietsoi slovakialais-kansallismielisiä.[97] Tsekit eivät enää pitäneet riittävänä Ranskan kanssa 25. tammikuuta 1924 solmittua yhteistä puolustussopimusta. Tsekit päätyivät solmimaan sopimuksen myös Neuvostoliiton kanssa 17. toukokuuta 1935.[94]Suomenkielinen Wikipedia
Puolan offensiivi
Taustaa
Natsien valtaannousu ja Saksa-Puola-rauhansopimuksen seuraukset
》"[Saksa-Puolan rauhansopimuksesta] huolimatta [Saksan] sotilasvoimat olivat edelleen tietoisia Puolan sotilaallisesta uhasta, mahdollisesti siitä johtuen että Puolan hallituksen lisääntynyt paine Saksaa kohtaan oli johtanut tähän poliittiseen järjestelyyn. Tämän mukaisesti sotilaallinen suunnittelu sodalle Puolaa vastaan ei päättynyt rauhansopimuksen allekirjoitukseen" vaan "Puolaa pidettiin edelleen päävihollisena, kun taas tsekkien hyökkäystä pidettiin vähemmän todennäköisenä".[79] 20. huhtikuuta 1934, armeijan kommentoa johtava Werner von Fritsch antoi uusia toimintaohjeita. Yksi direktiivi koski sitä miten Saksan asevoimien tulisi toimia ranskalaisten ja belgialaisten hyökätessä lännestä, toinen koski sodan puhkeamista idässä.[79] Kirjeessään Reichswehrminister von Blombergille 9. heinäkuuta 1934 Fritsch kirjoitti asevoimien valjastamisen pohjautuvan pakostakin samanaikaisiin vihollisten liikehdintöihin lännessä ja idässä. Fritschin mukaan sodan syttyessä lännessä Saksan itäpuolen tilanne olisi niin epävarma, että Puolaa ja Tsekkoslovakiaa vastaan tulee valjastaa huomattava määrä asevoimia.[98]
》Tsekki-Neuvostoliiton sopimus 17. toukokuuta 1935 ja Ranska-Neuvostoliiton yhteispuolustussopimus aiempaa 2. toukokuuta 1935 "herättivät Saksan sotilasvoimissa pelkoja useamman rintaman sodasta lännessä, idässä ja kaakossa". "Fritsch totesi, että 'Ranska-Venäjä-Tsekki-liitto, tietenkin, toden tosiaan implikoi meille akuuttia vaaraa. Tsekkoslovakian maantieteellisen tilanteen ansiosta venäläis-tsekki-allianssi on todellinen uhka'."[99] Toisaalta historioitsija R. M. Douglas muistuttaa, että Neuvostoliitto solmi sopimuksensa Tsekkoslovakian kanssa "turvallisin mielin siinä tiedossa, että Neuvostoliitolla ja Tsekkoslovakialla ei ollut yhteistä rajaa".[100] Sittemmin Neuvostoliitto "istui käsiensä päällä koko Münchenin kriisin ajan".[100] Vuoden 1938 Münchenin kriisin aikana Tsekkoslovakian kommunistipuolue, joka mukaili Moskovan alati vaihtuvia linjauksia, kehotti "sudeettialueiden "antifasisteja" "seuraamaan [tsekkoslovakialaisten] demokraattisten instituutioiden käskyjä",[101] mutta "mitään todisteita ei ole ikinä ilmestynyt näytöksi Tsekkoslovakian kommunistipuolueen johtajan omia etuja palveleville ja uskomattomille väitteille, että Stalin sitoutui lähtemään sotaan Saksan kanssa puolustaakseen Tsekkoslovakiaa, vaikka Ranska ei tekisi samoin.[100] 《 - Anonyymi
Lisää kiusallista historiaa........
□ Peter Hitchens
The phoney victory: The World War 2 illusion
Bloomsbury Academic
(kappaleesta 2: Plucky little Poland; s. 49 - 70)
s. 65
》Another weakness in the 'Plucky Little Poland' narrative is that Poland, so far from being a principled opponent of the dismemberment of nations, actively and selfishly joined in with the dismemberment of Czechoslovakia after Munich. Like so many such inconvenient facts, this is well known, in the West, to historians, but largely unknown anywhere else. Colonel Beck, Poland's foreign minister, wasted no time once Poland's southern neighbour was prostrate. He sent an ultimatum to Prague on 30 September 1938, the day after the German seizure of the Sudetenland, demanding the withdrawal of Czech forces from the border areas which are called Těšin, Czieszin or Teschen, depending on who owns them at the time. The Czechs, already helpless before Hitler and abandoned by their supposed allies, immediately gave in. Polish tanks (available in quantities for such an action) promptly tumbled across the frontier to annex the region. Photographs of this event still exist. The area was quickly subjected to Polish law and language, following the traditional pattern of such forced annexation.《
□ A Dictionary of Contemporary World History (3. painos)
Teschen Dispute
》Vuonna 1938, Puolasta tuli useinkin huomiotta jätetty Münchenin sopimuksesta hyötyjä, joka tiimoilta tunkeutui Sudeettimaa-seudulle samalla kun Puola anneksoi tsekkiläisen osan Teschenistä.《
Englanniksi: 》In 1938, Poland became an often‐overlooked beneficiary of the Munich Agreement, whereby Germany invaded the Sudetenland, while the Poles annexed the Czech part of Teschen.《
https://www.oxfordreference.com/display/10.1093/oi/authority.20110803103236176
□ Pavol Matula
The Annexation of the Districts of Javorina and Lesnice by Poland in 1938–1939 (2015)
Theatrum Historiae, (15), 221–237.
》Puola ei aluksi pyytänyt slovakialais-alueita. Myöhemmin Varsova muutti mielensä ja vaati itselleen osaa Spišin, Oravan ja Kysucen alueesta. Puola piti kyseisten alueiden paikallisia Górale/Gorali-asukkaita puolalaisina siitä tosiasiasta huolimatta, että heistä suurin osa koki olevansa kansallisuutena slovakialaisia. Puola saikin haltuunsa Spišin seudulta Javorinan ja Lesnican kunnat marraskuussa 1938. Paikallisasukkaiden suhtautuminen Slovakiasta irtaantumiseen ja sitä seuranneeseen paineeseen Puolalta oli negatiivinen. 1. syyskuuta 1939, Saksan hyökäyttyä Puolaan slovakialais-armeija rinnallaan, Javorina ja Lesnica palautettiin osaksi Slovakiaa.《
Englanniksi: 》Initially, Poland made no request for the Slovak territory. Later, Warsaw changed its mind and called for the ceding of the part of Spiš, Orava and Kysuce. Poland held the opinion that the local Goral inhabitants were the Poles, despite the fact that the majority of them reported to the Slovak nationality. Thus Poland acquired the districts of Javorina and Lesnica (in the Spiš Region) in November 1938. The attitude of the local inhabitants to the seceding from Slovakia, and the subsequent Polish pressure, was negative. On 1st September1939, after the German attack on Poland, which the Slovak Army was involved in too, Javorina and Lesnica became a part of Slovakia again.《
https://theatrum.upce.cz/index.php/theatrum/article/view/2075
□ Richard M. Watt;
Bitter Glory. Poland and its fate 1918–1939 (1998)
Hippocrene Books
s. 386
Richard M. Watt kuvailee puolalaisten tekemää Zaolzien kaappausta näin:
Puolassa yleisen euforian keskellä – Zaolzien hankinta oli erittäin suosittu kehityskulku – kukaan ei kiinnittänyt huomiota siihen mitä alueen saapuville puolalaisille luovuttanut Tšekkoslovakian kenraali kommentoi katkerana. Kyseinen kenraali enteili, ettei kestä kauaa, ennen kuin puolalaiset itse joutuisivat luovuttamaan Zaolzien saksalaisille.
Richard M. Watt;
Bitter Glory. Poland and its fate 1918–1939
s. 458
Watt kirjoittaa myös, että...
...Puolan uhkavaatimus Tšekkoslovakialle vuonna 1938 ja Zaolzien anneksointi siltä olivat räikeitä taktisia virheitä. Oli Puolan vaade Zaolzieta koskien sitten kuinka oikeutettu, Zaolzien kaappaus vuonna 1938 oli valtava virhe, joka vahingoitti Puolan mainetta maailman demokraattisten valtojen silmissä.
□ Paul N. Hehn;
A Low, Dishonest Decade: The Great Powers, Eastern Europe and the Economic Origins of World War II, 1930-1941 (2005)
Bloomsbury Academic
s. 89
Kun Puola liittyi läntiseen leiriin huhtikuussa 1939, kenraali Gamelin muistutti kenraali Kasprzyckiä Puolan roolista Tšekkoslovakian hajottamisessa. Historioitsija Paul N. Hehnin mukaan Puolan tekemä Zaolzien anneksointi saattoi myötävaikuttaa brittien ja ranskalaisten vastahakoisuuteen hyökätä saksalaisia vastaan suuremmilla voimilla syyskuussa 1939.
Siinä teurastettiin taas kansallismielisten pyhä lehmä! - Anonyymi
Otan osaa, että nielit oman liekkisyöttisi kuten aina. :)
"Jokainen vähänkin ajatteleva tajuaa"
...että varsinainen lähdetieto tökkii haavemaailmaasi niin suuria aukkoja, että aivosi tekevät tilttiä. Kuuntelisit vaihteeksi hoitajaasi, ei niitä lääkityksiä huvikseen myönnetä.
"syyn olleen Puolan myyminen Stalinille"
Mikäs vaihtoehtohistoria tämäkin on? Kerropa miten Puolan tekemä Zaolzien anneksoiminen Tsekkoslovakialta Münchenin kriisin yhteydessä olisi ollut vastaus Puolan myymiseen Stalinille, jos Neuvostoliitto ja Stalin eivät edes olleet mukana Münchenin kriisissä vuonna 1938* ja Molotov-Ribbentropit solmittiin vasta vuonna 1939. :)
* vaan päinvastoin istuivat käsiensä päällä piittaamatta mistään yhteissopimuksista tsekkien kanssa toisin kuin mistä saksalaiset olivat aiemmin huolestuneet
"Mutta historioitsijathan ovat ammattivalehtelijoita"
Ahaa, heti kun historioitsijat puhuvat sinun morellinkuurien synnyttämää vinoumaasi vastaan, niiden on pakko olla siinä maailmanlaajuisessa juutalais-vapaamuurari-illuminati-salaliitossa mukana. :)
Minä kun luulin, että Natsi-Saksan johto teki ensin Urbšys-Ribbentropit Liettuan, Selter-Ribbentropit Viron ja Munters-Ribbentropit Latvian kanssa, jotta Neuvostoliitto ja länsivallat eivät pystyisi saartamaan Saksaa Baltian maiden kautta, ennen kuin ne pohjalla Saksa teki viivytys-strategiset Molotov-Ribbentropit Neuvostoliiton kanssa 23. elokuuta 1939 jopa toisten akselivaltojen ja Saksan omien natsien suureksi närkästykseksi.
Mutta eiköhän sinun vaihtoehtohistoriasi Puolan myymisestä jo Münchenin kriisin aikaan v. 1938 kumoa kaikkien tutkijoiden todisteet. Vai mitä hoitajasi sanoo? :)
"Totta kai Puola teki noin ja sillä oli pitkä rivi muitakin syntejä"
Eli myönnät, että Puolan valtausretki Tsekkoslovakian Zaolzien alueelle ei ollutkaan vastalause Puolan myymiseen Stalinille. Eipä sinun edes olisi tarvinnut myöntää, että äskeinen oli hevonkusta. Olihan tämä nyt selvää ilmankin. :)
-Vertigo - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Otan osaa, että nielit oman liekkisyöttisi kuten aina. :)
"Jokainen vähänkin ajatteleva tajuaa"
...että varsinainen lähdetieto tökkii haavemaailmaasi niin suuria aukkoja, että aivosi tekevät tilttiä. Kuuntelisit vaihteeksi hoitajaasi, ei niitä lääkityksiä huvikseen myönnetä.
"syyn olleen Puolan myyminen Stalinille"
Mikäs vaihtoehtohistoria tämäkin on? Kerropa miten Puolan tekemä Zaolzien anneksoiminen Tsekkoslovakialta Münchenin kriisin yhteydessä olisi ollut vastaus Puolan myymiseen Stalinille, jos Neuvostoliitto ja Stalin eivät edes olleet mukana Münchenin kriisissä vuonna 1938* ja Molotov-Ribbentropit solmittiin vasta vuonna 1939. :)
* vaan päinvastoin istuivat käsiensä päällä piittaamatta mistään yhteissopimuksista tsekkien kanssa toisin kuin mistä saksalaiset olivat aiemmin huolestuneet
"Mutta historioitsijathan ovat ammattivalehtelijoita"
Ahaa, heti kun historioitsijat puhuvat sinun morellinkuurien synnyttämää vinoumaasi vastaan, niiden on pakko olla siinä maailmanlaajuisessa juutalais-vapaamuurari-illuminati-salaliitossa mukana. :)
Minä kun luulin, että Natsi-Saksan johto teki ensin Urbšys-Ribbentropit Liettuan, Selter-Ribbentropit Viron ja Munters-Ribbentropit Latvian kanssa, jotta Neuvostoliitto ja länsivallat eivät pystyisi saartamaan Saksaa Baltian maiden kautta, ennen kuin ne pohjalla Saksa teki viivytys-strategiset Molotov-Ribbentropit Neuvostoliiton kanssa 23. elokuuta 1939 jopa toisten akselivaltojen ja Saksan omien natsien suureksi närkästykseksi.
Mutta eiköhän sinun vaihtoehtohistoriasi Puolan myymisestä jo Münchenin kriisin aikaan v. 1938 kumoa kaikkien tutkijoiden todisteet. Vai mitä hoitajasi sanoo? :)
"Totta kai Puola teki noin ja sillä oli pitkä rivi muitakin syntejä"
Eli myönnät, että Puolan valtausretki Tsekkoslovakian Zaolzien alueelle ei ollutkaan vastalause Puolan myymiseen Stalinille. Eipä sinun edes olisi tarvinnut myöntää, että äskeinen oli hevonkusta. Olihan tämä nyt selvää ilmankin. :)
-VertigoAnneksoiminen ei ollut vastaus mihinkään myymiseen, vaan Puola luuli Länsimaiden olevan puolellaan. Mutta Puolan myyminen Stalinille ei ollut seuraus Puolan törttöilyistä, vaan siitä, että Stalin oli Lännen satelliitti myös ja suurvalta ja kommunistinen ja Länsi edisti kommunismia ja se oli Lännen johdon suuri suunnitelma
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Otan osaa, että nielit oman liekkisyöttisi kuten aina. :)
"Jokainen vähänkin ajatteleva tajuaa"
...että varsinainen lähdetieto tökkii haavemaailmaasi niin suuria aukkoja, että aivosi tekevät tilttiä. Kuuntelisit vaihteeksi hoitajaasi, ei niitä lääkityksiä huvikseen myönnetä.
"syyn olleen Puolan myyminen Stalinille"
Mikäs vaihtoehtohistoria tämäkin on? Kerropa miten Puolan tekemä Zaolzien anneksoiminen Tsekkoslovakialta Münchenin kriisin yhteydessä olisi ollut vastaus Puolan myymiseen Stalinille, jos Neuvostoliitto ja Stalin eivät edes olleet mukana Münchenin kriisissä vuonna 1938* ja Molotov-Ribbentropit solmittiin vasta vuonna 1939. :)
* vaan päinvastoin istuivat käsiensä päällä piittaamatta mistään yhteissopimuksista tsekkien kanssa toisin kuin mistä saksalaiset olivat aiemmin huolestuneet
"Mutta historioitsijathan ovat ammattivalehtelijoita"
Ahaa, heti kun historioitsijat puhuvat sinun morellinkuurien synnyttämää vinoumaasi vastaan, niiden on pakko olla siinä maailmanlaajuisessa juutalais-vapaamuurari-illuminati-salaliitossa mukana. :)
Minä kun luulin, että Natsi-Saksan johto teki ensin Urbšys-Ribbentropit Liettuan, Selter-Ribbentropit Viron ja Munters-Ribbentropit Latvian kanssa, jotta Neuvostoliitto ja länsivallat eivät pystyisi saartamaan Saksaa Baltian maiden kautta, ennen kuin ne pohjalla Saksa teki viivytys-strategiset Molotov-Ribbentropit Neuvostoliiton kanssa 23. elokuuta 1939 jopa toisten akselivaltojen ja Saksan omien natsien suureksi närkästykseksi.
Mutta eiköhän sinun vaihtoehtohistoriasi Puolan myymisestä jo Münchenin kriisin aikaan v. 1938 kumoa kaikkien tutkijoiden todisteet. Vai mitä hoitajasi sanoo? :)
"Totta kai Puola teki noin ja sillä oli pitkä rivi muitakin syntejä"
Eli myönnät, että Puolan valtausretki Tsekkoslovakian Zaolzien alueelle ei ollutkaan vastalause Puolan myymiseen Stalinille. Eipä sinun edes olisi tarvinnut myöntää, että äskeinen oli hevonkusta. Olihan tämä nyt selvää ilmankin. :)
-VertigoItse siis sanoit, että Puolan myyminen olisi ollut rangaistus tuuosta ja muusta synnistä, mutta siis minun mielestäni Puolan myyminen oli vain osa Lännen suurta suunnitelmaa ja siis syy oli halu myydä Puola Stalinille ja toimia Stalinin kanssa mieluummin kuin Puolan. Mutta mistään moraalisuudesta tämä ei johtunut, vaan Länsi oli täysin moraaliton
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itse siis sanoit, että Puolan myyminen olisi ollut rangaistus tuuosta ja muusta synnistä, mutta siis minun mielestäni Puolan myyminen oli vain osa Lännen suurta suunnitelmaa ja siis syy oli halu myydä Puola Stalinille ja toimia Stalinin kanssa mieluummin kuin Puolan. Mutta mistään moraalisuudesta tämä ei johtunut, vaan Länsi oli täysin moraaliton
"Anneksoiminen ei ollut vastaus mihinkään myymiseen"
Kiitos, tajuttiin kyllä, että sinun väittämäsi Puolan anneksoimasta Tsekkoslovakian Zaolziesta vastauksena Puolan myymiseen Stalinille oli hevonkusta. Tajusit sentään itsekin. :)
"Stalin oli Lännen satelliitti myös ja suurvalta ja kommunistinen ja Länsi edisti kommunismia ja se oli Lännen johdon suuri suunnitelma"
Kuvittele uskovasi noin täysin tosissasi. Seuraavaksi varmaan väität Liettuallakin olleen kiire bolsevisoida itsensä tavoitellessaan takaisin puolalaisten varastamaa Vilnaa. :)
"Itse siis sanoit, että Puolan myyminen olisi ollut rangaistus tuuosta ja muusta synnistä"
En ole sanonut mitään tuollaista. Sinun läpinäkyvä valehtelusi vain paljastaa entisestään miten onnettomia juttusi ovat. Usko nyt hoitajaasi ja vaihda ne morellin kuurit kunnon lääkityksiin.
"minun mielestäni Puolan myyminen oli vain osa Lännen suurta suunnitelmaa ja siis syy oli halu myydä Puola Stalinille ja toimia Stalinin kanssa mieluummin kuin Puolan"
Kun kerran olet noin sekaisin, sano nyt samantien Korean ja Vietnamin sotiakin pelkiksi esityksiksi ja Indonesian Suhartoakin krypto-kommunistiksi.
-Vertigo
- Anonyymi
Totta kai ne ovat esityksiä, kun kerran sama eliitti johtaa sekä itää että länttä. Tietenkin orjakansojken verta voidaan vuodattaa vaikka kuinka ja tuhoja tehdä. Sehän on globaalin eliitin mielestä juuri ihaninta kaikesta
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kunpa minä tietäisin
Olisipa minulla tietoa, siitä oletko sinä nainen kiinnostunut minusta, miehestä joka tätäkirjoittaa, vai olenko minä aiv242385- 1132001
- 1131637
Syitä välttelyyn
En ennen ole kokenut tällaista. Miksi vältellään jos on ihastunut vai onko se aina merkki siitä ettei kiinnosta?421503Yksi päävastuullinen heitti lusikan nurkkaan.
Toivottavasti omaisuuden hukkaamiskielto tulee välittömästi.91447Miksi kaivattunne
ei pystynyt koskaan kertomaan tunteistaan? Teitkö oikean valinnan kun lähdit etääntymään? Kuinka kauan olisi pitänyt odo901045Purrasta tehty huoli-ilmoitus
Näin lehti kertoo https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/0f1cfaf0-d4e4-4a97-9568-c27b3199b016120976Pelottaa kohdata hänet
En tiedä jaksanko tai kykenenkö. Tuntuu jättimäiselle vuorelle kiipeämiseltä. Pitäisikö luovuttaa. Pitäisi. En jaksa nyt87935Tiedätkö ketään toista jolla on sama kaivattu
Eli joka ikävöisi samaa henkilöä tällä palstalla? Tai muualla? Tiedätkö miten kaivattu suhtautuu tähän toiseen verrattu15929Olisin halunnu vaan tutustua
Ja kevyttä olemista... Mutta ei sitten. Ehkä mies säikähti, että haluan heti kaiken. 😅 Kävisi ihan sellainen kevyt meno35927