Onko Kokoomuksen nykyinen tapa tehdä valtapolitiikkaa peräisin Yhtenäinen Venäjä-puolueelta?

Kokoomuslaisethan ovat olleet vuosituhannen alkupuolen aktiivisimpia Yhtenäinen Venäjä-puolueen kutsuvieraita. Ja sitten seuraa tällaista. Harjoittaako Kokoomus venäläistä lainsäädäntömallia?

"Oikeusvaltio on vaarantunut Suomessa ennen­näkemättö­mällä tavalla, sanoo professori Kaarlo Tuori

Perustuslakivaliokunta on politisoitunut vaarallisella tavalla, sanoo yksi Suomen merkittävimmistä oikeustieteilijöistä poikkeuksellisessa haastattelussa."

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010522334.html

Ote sisällöstä:

"Nyt Tuori on tarkistamassa kantaansa. Hän esittää Helsingin Sanomien haastattelussa poikkeuksellisen ankaraa arvostelua Heikki Vestmanin (kok) johtaman perustuslakivaliokunnan toimintaa kohtaan.

Tuorin mukaan ongelmat kärjistyivät perustuslakivaliokunnan viime viikolla poikkeuslaista antamaan lausuntoon.

Perustuslakivaliokunta siunasi, että Suomi voi poikkeuslain nojalla jättää noudattamatta sitovia ihmisoikeusvelvoitteitaan kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi.

Suomi on Tuorin mukaan vaarassa suistua Puolan ja Unkarin tielle oikeusvaltion romuttamisessa. Molemmissa valtioissa romutus alkoi nimenomaan perustuslain valvonnan rapauttamisesta.

”Puolassa ja Unkarissa perustuslakituomioistuin tehtiin vallassa oleville vaarattomaksi poliittisilla nimityksillä ja parlamentin enemmistön vallankäytöltä riistettiin oikeudelliset rajoitukset. Seuraavana vuorossa oli yleisten tuomioistuinten alistaminen poliittiseen ohjailuun”, Tuori sanoo.

Kyse on hänen mukaansa politiikasta, jossa vaalien voittajat pyrkivät toteuttamaan poliittista ohjelmaansa oikeudellisista pidäkkeistä piittaamatta. Tämä on räikeässä ristiriidassa oikeusvaltioperiaatteen kanssa.

Oikeusvaltioperiaatteeseen kuuluu, että eduskuntaenemmistö ja enemmistöhallitus alistuvat perustuslain asettamiin oikeudellisiin rajoituksiin. Oikeusvaltiossa näiden rajoitusten noudattamisen takaa puoluepolitiikasta riippumaton valvontaelin. Suomessa se on eduskunnan perustuslakivaliokunta.

Kun tuomioistuimet Puolassa ja Unkarissa oli saatu talutusnuoraan, vallassa olevien politiikkojen hyökkäys kohdistui mediaan ja kansalaisyhteiskuntaan.

”Valitettavasti olemme Suomessa todistaneet ainakin kehityskulun ensimmäistä vaihetta. Perustuslain ennakkovalvonta, joka meillä kuuluu perustuslakivaliokunnalle, on tällä hallituskaudella johdonmukaisesti pyritty tekemään hallitukselle vaarattomaksi.”"

"Vähän ennen perustuslakivaliokunnan lausuntoa Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Michael O’Flaherty vetosi eduskuntaan hallituksen lakiesityksen hylkäämiseksi. Maaliskuussa ja toukokuussa Yhdistyneiden kansakuntien YK:n pakolaisjärjestö UNHCR arvosteli lakiluonnosta kovin sanoin ja totesi sen olevan ihmisoikeussopimusten vastainen.

”Näitä arvovaltaisia kannanottoja ei mainita sanallakaan hallituksen esityksessä eikä perustuslakivaliokunnan lausunnossa. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja ei tiedotustilaisuudessa edes vastannut kysymykseen siitä, millaisen painoarvon valiokunta kannanotoille on antanut."

Tehokkaat oikeussuojakeinot tarkoittavat, että jokaisella täytyy olla mahdollisuus saattaa oikeuksiaan tai vapauksiaan rajoittava viranomaisen päätös kansallisen tuomioistuimen tutkittavaksi. Hallituksen esittämässä poikkeuslaissa säädettäisiin, että maasta poistamiseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Perustuslakivaliokunta myöntää lausunnossaan, että poikkeuslaki on ristiriidassa Suomen sitovien ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa, mutta pitää sen säätämistä silti välttämättömänä ja mahdollisena. Siitäkin huolimatta, että perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

Perustuslakivaliokunta kuuli kaiken kaikkiaan 18 oikeustieteilijää, jotka tyrmäsivät lakiesityksen poikkeuksellisen ankarasti.

Valiokunta nojaa voimakkaasti oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen lausuntoihin. Niistä on kopioitu liki suoraan tekstiä valiokunnan lausuntoon.

Oikeustieteilijöiden mielestä on selvää, että Suomi ei voi jättää edes ”rajattuna poikkeuksena” noudattamatta ihmisoikeussopimuksia, joihin Suomi on kansainvälisesti sitoutunut. Sopimukset määrittelevät kansallisten perusoikeuksiemme vähimmäissuojan."

"Tuorin mielestä sekä hallituksen esityksessä että perustuslakivaliokunnan lausunnossa on ohitettu jo 1700-luvulla kehitetty valtiovallan kolmijako-oppi, joka myös on osa oikeusvaltion ydintä."

”Puoluepolitisoitumisen takia perustuslakivaliokunnan kuolinkellot ovat alkaneet soida.”

Tuorin mukaan perustuslakivaliokunnan jäsenevät tulevat ja menevät kesken kokousten, jos ovat kuulemisissa ja keskusteluissa ylipäänsä paikalla. Jäsenet saattavat vaihtua siten, että lausuntoa tulee allekirjoittamaan jäsen, joka ei ole osallistunut asiantuntijoiden kuulemisiin eikä valiokunnan sisäisiin keskusteluihin.

”Mikä tuomioistuin tai muu oikeudellista harkintaa harjoittava elin toimii tällä tavalla?”